Takaisin edelliselle sivulle

Selvitys järjestötoiminnan tulevaisuudesta julkaistu

Selvitys järjestötoiminnan tulevaisuudesta julkaistu

3.4.2018

Tulevaisuustutkija Ilkka Halava on Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA) toimeksiannosta tehnyt selvityksen järjestöjen tulevaisuudesta. Järjestötoiminta kohtaa useita isoja haasteita seuraavan kymmenen vuoden aikana. Selvityksessä kerrotaan millaisia ovat tulevaisuuden yhteisöt, ja se antaa myös järjestöille työkaluja toimintansa kehittämiseen. Mukana selvitystyössä ovat olleet myös Mika Pantzar ja Elisa Lukin.

Selvityksen lähtökohtana on käynnissä oleva murroskausi. Yhteiskunnan erilaiset järjestelmät – kuten energia-, liikenne-, opetus-ja finanssijärjestelmä – siirtyvät uuteen versioonsa.  Tämä murroskausi vaikuttaa monin tavoin myös järjestöihin, kun digitalisaation myötä valta siirtyy järjestelmiltä ihmisille.

- Usein ajatellaan, että tulevaisuudessa teknologiaa olisi huomattavasti enemmän näkyvillä haittaamassa vuorovaikutusta. Tämä on harha. Päinvastoin esillä tulee olemaan vähemmän teknologiaa vuorovaikutuksen tiellä. Data kuljettaa kaiken hallinnon ja byrokratian, ja meidän tehtävämme on keskittyä kohtaamaan täysipainoisesti toisiamme, Halava toteaa.

Järjestöosaaminen ei ensi vuosikymmenellä olekaan hallinto-osaamista tai kokoustekniikkaa, vaan yhä vahvemmin järjestön oman alan substanssi- ja suhdeosaamista. Voimme keskittyä paremmin vuorovaikutukseen, kun automaatio, tekoäly, algoritmit ja robotit hoitavat koneille sopivat työt.

Tulevaisuuden yhteisö on nopea reagoimaan

Tulevaisuuden yhteiskunnassa järjestökenttä on hyvinvointiin nopeasti reagoiva ja joustava järjes-telmän osa, kun taas julkisen sektorin tehtävä on rakentaa vakaa perusta hyvinvoinnille.
Alustatalous mullistaa osallistumisen järjestötoimintaan. Alustatalous tarkoittaa käytännössä uutta talouden alaa, jossa jokin taho tarjoaa alustan, jonka päällä muut toimijat voivat esimerkiksi jakaa tietoa ja olla vuorovaikutuksessa. Tiedon jakamisesta ja vuorovaikutuksesta syntyy myös toiminnan lisäarvo.

- Alustatalous perustuu suuriin volyymeihin, ja Suomi on täynnä yhdistyksiä, jotka olisivat kokoansa suurempia, jos digitalisaation edut kyettäisiin valjastamaan sekä yhdistysten että niiden jäsenten eduksi, sanoo Halava.

Myös niin kutsuttu neljäs sektori haastaa perinteiset järjestöt uudella tavalla toteuttaa yhteisöllisyyttä: kansalaiset omasta aloitteestaan muokkaavat elinolojaan tai elämänpiiriään suoralla ja nopealla toiminnalla.

- Yhteisöissä toimivia nimitetään mediassa usein vapaaehtoisiksi tai aktivisteiksi, mutta moderneissa yhteisöissä ihmiset näkevät itsensä yksinkertaisesti toimijoina. Toimijoilla on tahto, välineet, teemat ja yhteisö. Se riittää heille, toteaa Halava.

STEA uudistaa avustusstrategiansa

Halavan selvitystyötä hyödynnetään STEAn avustusstrategian uudistamisessa vuoden 2018 aikana. Vuodesta 2020 alkava avustusstrategia määrittää pitkän tähtäimen suuntaviivat avustustoiminnan kehittämiselle.  

- Me STEAssa toivomme, että selvitystyöstä on hyötyä kaikille kansalaisyhteiskunnan toimijoille ja että se avaa yhteisen keskustelun tulevaisuudesta. Parhaimmillaan digitalisaatio antaa meille enemmän aikaa vuorovaikutukseen toistemme kanssa ja vähentää hallinnollista työtä. Pystymme paremmin keskittymään oleelliseen eli hyvinvointia lisäävään työhön ja apuja tarvitsevien kohtaamiseen, toteaa STEAn johtaja Kristiina Hannula.

Lisätietoja:

Kansalaisjärjestö jälkiteollisessa artistiyhteiskunnassa -selvitys
Ilkka Halava, tulevaisuustutkija p. 040 8327474 / ilkka.halava@primefrontier.fi
Kristiina Hannula, johtaja STEA p. 0295 163 777 / kristiina.hannula@stm.fi