Takaisin edelliselle sivulle

Yhdessä ikäihmisten puolesta

Yhdessä ikäihmisten puolesta

24.11.2016

Eloisa ikä -avustusohjelma vuosille 2012–2017 luo edellytyksiä ikäihmisten hyvälle arjelle. Mukana olevien hankkeiden yhteistyö perustuu kannustamiseen ja innostamiseen sekä verkoston kokoamiseen.

Vanhustyön keskusliiton koordinoimassa Eloisa ikä -ohjelmassa luodaan uudenlaista vanhuuskulttuuria, jossa ikääntyneet itse ovat toimijoita. Tarvetta löytyy, sillä Suomessa elää runsaat miljoona yli 65-vuotiasta.

Tarvetta löytyy, sillä Suomessa elää runsaat miljoona yli 65-vuotiasta.

Ohjelman piiriin kuuluu 31 sosiaali- ja terveysalan järjestöjen hanketta tai toimintoa ympäri Suomea Helsingistä Utsjoelle asti. Niiden tavoitteena on luoda entistä parempaa arkea ikäihmisille niin maaseudulla kuin kaupungissa.

”Järjestöjen välinen yhteistyö on uutta tässä mittakaavassa. Ei tarvitse kilpailla keskenään rahoituksesta, vaan voimme rakentaa kehittämistyötä yhdessä”, kertoo ohjelmapäällikkö Reija Heinola.

Eloisa ikä -ohjelman tavoitteina on ensinnäkin luoda mahdollisuuksia ja edellytyksiä ikäihmisten osallisuudelle ja mielekkäälle tekemiselle. Toiseksi tarkoituksena on kehittää paikallisia yhteistyömalleja ikäihmisten hyvinvoinnin vahvistamiseen, arjessa selviytymistä uhkaavien ongelmien tunnistamiseen ja varhaiseen välittämiseen sekä ongelmia kohdanneiden auttamiseen. Kolmantena tavoitteena on vaikuttaa yhteiskunnan ja kansalaisten asenteisiin myönteisen ikäidentiteetin vahvistamiseksi.


Kuva: Eteläpohjalaisen Aijjoos-kumppanuustoiminnan tavoitteena on ikäihmisten hyvinvoinnin vahvistuminen ryhmä-, vapaaehtois- ja vertaistoiminnan avulla. Ikäihmiset ovat itse suunnittelemassa toiminnan sisältöä.

Ohjelmassa on mukana runsaat 80 hanketyöntekijää. Heinolan mukaan yhteistyön ansiosta kuva ikääntymisestä on laventunut, todellistunut ja tullut moninaisemmaksi. Perinteisten vanhusjärjestöjen lisäksi ohjelmaan onkin saatu mukaan kansanterveys- ja potilasjärjestöjä sekä ihmisoikeus- ja maahanmuuttajajärjestöjä.

”Avustusohjelmassa pääsemme jakamaan ideoita projektien kesken, joten koordinointi on mahdollistanut hyvää ristipölytystä verkostoimalla järjestöjä keskenään.”

Yhteistyö perustuu kannustamiseen ja innostamiseen sekä verkoston kokoamiseen, missä avoin ja selkeä viestintä on keskeisessä roolissa.

”Nopea tiedonvälitys mahdollistaa nopean reagoinnin sekä hyvien käytäntöjen levittämisen.”

Kehittävän seurannan ja arvioinnin ansiosta toimintaan on mahdollista puuttua hankkeen aikana sen sijaan, että projektin lopuksi vain todettaisiin, miten sujui – hyvin vai huonosti.

”Parhaimmillaan yhteistyö on ollut todella innostavaa. Palautteiden perusteella hankkeet ovat hyötyneet toisistaan valtavasti. Yhdessä saadaan enemmän aikaan”, Heinola sanoo.

Hän luettelee lisää avustusohjelman hyviä puolia: keskinäinen sparraus, osaamisen jakaminen, näkökulmien avartaminen ja päällekkäisyyksien välttäminen. Yhteistoiminnan ansiosta hankkeiden laatu paranee – ja mikä tärkeintä, ikäihmisten ääni yhteiskunnassa vahvistuu.

Vanhustyön keskusliiton tutkijoiden tekemien haastatteluiden ja kyselyiden mukaan ohjelmassa mukana oleviin hankkeisiin osallistuminen on lisännyt ikäihmisten arjen toimeliaisuutta, vapaaehtoistoimintaan osallistumista, itsestä ja toisista huolehtimista, lisännyt osallisuuden ja merkityksellisyyden tunnetta sekä mielen hyvinvointia ja vähentänyt yksinäisyyttä ja syrjäytyneisyyttä.

”Ohjelmatoiminnalla ei ole kauheasti merkitystä, elleivät ikäihmiset itse saa siitä jotain hyvää. Alustavasti näyttää siltä, että olemme oikealla tiellä ja toimintaa kannattaa kehittää.”

Lisää tietoa:
Yhdessä syntyy enemmän – Ohjelmakoordinaatio järjestöjen kehittämistoimintaa tukemassa (VTKL, 2016), eloisaika.fi ja innokyla.fi

teksti: Marko Ylitalo
kuva: Marjaana Malkamäki