Sisältöjulkaisija

null Lapset kohderyhmästä kehittäjiksi

Lapset kohderyhmästä kehittäjiksi

Olen saanut työssäni seurata järjestöjen työtä sijaishuollon kehittämisessä liki neljännesvuosisadan ajan. Tänä aikana järjestöt ovat edistäneet lasten ja perheiden hyvinvointia monien erilaisten toimintojen ja kehittämishankkeiden avulla. Osa kehittämishankkeista on myös vakiintunut pysyviksi toimintamuodoiksi.

On ollut ilo havaita, että lasten ja nuorten näkemykset otetaan järjestöjen toiminnassa nykyisin aiempaa vahvemmin huomioon sijaishuoltoa kehitettäessä ja sijaishuollon toimintoja arvioitaessa.   

Sijaishuollon järjestöjen RAY- ja STEA-avustukset 2000-luvulla

Sijaishuollon järjestöt ovat lastensuojelujärjestöjä, joiden tehtävänä on lisätä lasten ja nuorten hyvin-vointia lastensuojelussa sekä edistää heidän oikeuksiensa toteutumista. Moni järjestö tukee myös lasten ja nuorten läheisiä. Osa järjestöistä ylläpitää omia lastensuojeluyksiköitä. 

Lastensuojeluyksiköiden lakisääteiseen sijaishuoltotoimintaan ei voi kohdistaa STEA-avustuksia. Ne rahoitetaan pääsääntöisesti kuntien rahoituksella. 

Sijaishuoltoyksiköihin on myös myönnetty investointiavustuksia, mutta niiden määrä on laskenut 2000-luvulla. Investointiavustukset on viime vuosina myönnetty tukiasuntojen hankintaan. Investointien sijaan avustuksia on myönnetty enemmän kohdennettuun toimintaan.  

Yhteiskunnassa on tehty kuluneiden vuosikymmenten aikana monia, myös lakisääteisiä, muutoksia, joilla lastensuojelua on kehitetty. 

Järjestöillä on ollut merkittävä rooli esimerkiksi toimeksiantosuhteisen perhehoidon kehittämisessä laitoshoidon rinnalle 1990-luvun loppupuolella. Perhehoito todettiin tärkeäksi sijaishoidon muodoksi laitoshoidon rinnalla ja perhehoitajia haluttiin valmentaa kohtaamaan ja hoitamaan sijoitettuja lapsia ja nuoria entistä paremmin. Tähän tarpeeseen järjestöt toivat Suomeen valmennusohjelman, jonka avulla koulutettiin tulevia sijaisvanhempia eli perhehoitajia. Valmennusohjelma on edelleen käytössä.

Lasten ääni kuuluu järjestöjen kautta

Vuonna 2019 sijaishuollon järjestöille myönnettiin STEA-avustusta noin 8 miljoonaa euroa, 43 avustuskohteeseen. 

Avustuksia suunnataan esimerkiksi sijoitettujen lasten ja nuorten vertaistukeen, osallisuuden edistämiseen, sijoitettujen lasten koulunkäynnin tukemiseen ja vapaaehtoisuuteen perustuvaan tukihenkilötoimintaan. 

Myös sijoitettujen lasten ja nuorten vanhemmilla on mahdollisuus keskinäiseen vertaistukeen. Määräaikaisilla kehittämishankkeilla lisätään keinoja perheiden jälleenyhdistämiseen sijoituksen jälkeen, kehitetään tukimuotoja sijaishuollossa kaltoinkohtelua kokeneille ja ehkäistään mahdollista kaltoinkohtelua, vahvistetaan sijaisperheiden lasten sisaruussuhteita sekä lisätään sijoitettujen lasten osallisuutta ja hyödynnetään heidän kokemusasiantuntijuuttaan.

Lasten ja nuorten osallisuuden ja toimijuuden vahvistaminen näkyy yhä vahvemmin lapsi- ja perhetyön avustushakemuksissa. Esimerkiksi lasten ja nuorten kokemuksia sijaishuollosta ja siitä kertynyttä asiantuntemusta hyödynnetään heille ja lapsiperheille suunnattujen toimintojen kehittämisessä ja eri toiminnoissa. Vertaisuuteen perustuvan toiminnan myötä on mahdollisuus jakaa omia kokemuksiaan toisten samanlaisen taustan omaavien kanssa. Vertaistukea on tarjolla sijaishuoltotaustaiselle lapselle, nuorelle ja sijoitettujen lasten vanhemmille.

Lastensuojelutilastot kertovat, että tehtävää on kaikille vielä paljon. THL:n tilastojen mukaan esimerkiksi kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten määrä on ollut vuonna 1991 noin 8 500 ja vuonna 2018 18 544. Lastensuojelun avohuollon asiakkaina oli 54 883 lasta ja nuorta vuonna 2018.

Kansainvälistä lapsen oikeuksien päivää vietetään joka vuosi 20. marraskuuta YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen hyväksymisen kunniaksi kaikkialla maailmassa. Lapsen oikeuksien sopimuksen 30-vuotisjuhlavuoden kansallisena teemana on lapsen oikeus olla oma itsensä. Tätä toivon koko sydämestäni kaikille lapsille ja nuorille. 

Mirja Nyroos-Seppänen

 

Huomaathan:

STEA jakaa lapsi- ja perhejärjestöjen kokonaisuuden kuuteen eri järjestöluokkaan: lapsi- ja perhetyön yleisjärjestöt, lasten lomajärjestöt, ensi- ja turvakodit, monimuotoisten perheiden järjestöt, muut lapsi- ja perhetyön järjestöt ja sijaishuollon järjestöt. Sijaishuoltoa kehittävät myös muut kuin sijaishuollon järjestöt. Ja sijaishuollon järjestöt tekevät muutakin kuin sijaishuollon kehittämiseen tai sijaishuoltoon kohdistuvaa toimintaa, esim. ennalta ehkäisevää lastensuojelua. 

Mirja Nyroos-Seppänen
Mirja Nyroos-Seppänen avustusvalmistelija