STEA kävi kylässä ja tapasi 155 järjestöä

STEA kyläili kesän aikana sosiaali- ja terveysalan järjestöjen luona ympäri Suomea ja keskusteli avustusstrategiaan liittyvistä teemoista. STEA kyläili 15 eri paikkakunnalla 30 eri kyläpaikassa. Kaikkiaan tavattiin 155 eri järjestöä.

Mukana vapaamuotoisissa keskusteluissa oli pieniä, suuria, paikallisia ja valtakunnallisia järjestöjä sekä muutamissa osallistujina myös kaupunkien ja kuntien edustajia.  Tapaamisissa ei keskusteltu kenenkään yksittäisen järjestön avustuksista vaan pohdittiin yhdessä tulevaisuutta, sen mahdollisuuksia ja haasteita.  

Elämme aikaa, jolloin kenelläkään ei ole valmiita vastauksia tulevaan, mutta yhteisellä ajatustyöllä pääsemme pitkällä. STEA kiittää lämpimästi kaikkia keskusteluihin osallistuneita.  

Mitä yhteiskunnassa tapahtuu?     

STEA kylässä -keskusteluiden laajin kysymys oli: mitkä ovat merkittävimmät yhteiskunnalliset ilmiöt, joihin kansalaisjärjestöjen tulisi kyetä vastaamaan?

Keskustelijat nostivat esille erilaisia ilmiöitä ja näkökulmia, joissa kansalaisjärjestöt ovat tärkeä osa ratkaisuja ja jotka vaikuttavat laajasti toimintaympäristössä:

•    Eriarvoistuminen: hyvinvoinnin, terveyden ja osallisuuden jakautuminen   
•    Yksilön vastuun ja omaisten roolin korostuminen; järjestöt vahvistavat ihmisten voimavaroja  
•    Väestön ikääntyminen
•    Digitalisaatio muuttaa toimijuutta ja toimintatapoja
•    Maahanmuutto, kansainvälistyminen
•    Järjestöjen rooli mahdollisessa maakunta- ja soteuudistuksessa
•    Yksinäisyys, ulkopuolisuuden kokemus: miten kaikki tuntisivat kuuluvansa yhteiskuntaan
•    Perheiden monimuotoisuus
•    Viestintään liittyvät ilmiöt: kuluttajavetoisen viestinnän kasvu, monikanavaisuus
•    24/7 yhteiskunta
•    Työn murros

Järjestötoiminta tulee muuttumaan

STEA kylässä -keskusteluissa puhuttiin siitä, miten järjestöt arvioivat toiminnan muuttuvan tulevina vuosina, aikahaarukkana toimi noin kymmenen vuotta.

Järjestötoiminta tulee muuttumaan. Keskustelijat nostivat esille muun muassa:

•    Monen järjestön tulee kirkastaa olemassa olon merkitys jopa uudelleen: miksi meitä tarvitaan?
•    Oman järjestön rakenteen organisoituminen tulevaisuudessa mietityttää: pitääkö muuttua, pärjätäänkö tutulla vanhalla tavalla?

Keskusteluissa nousi esille tärkeitä kysymyksiä:

•    Miten järjestöt toimivat jatkossa, jos jäsenyyteen sitoutuminen muuttuu? Itse toimintaa osallistuu usein paljon enemmän ihmisiä kuin on jäseninä.
•    Sitoutuminen vapaaehtoistoimintaan on jo muuttunut ja uusien toimintamuotojen kehittämiselle on tarvetta. Miten saadaan nuoria mukaan toimintaan?

Avainasemassa muutoksiin vastaamisessa nähdään kolmikko: avoimuus, alustat ja yhteistyö.

•    Järjestöillä paljon yhteisiä asiakkaita. Entä jos kohderyhmien ja jäsenyyksien tilalle toimintaa järjestettäisiin enemmän teemoittain, järjestöillä olisi niin sanottu yhteinen tarjotin ihmisille?
•    Alustat voivat olla tiloja, verkostoja ja digitaalisia alustoja. Pääajatus on toimijayhteisölle ja sen kohderyhmille syntyvä arvo yhteisestä tiedosta, palveluista ja vuorovaikutuksen lisääntymisestä.  

Tuleva mahdollinen sote- ja maakuntauudistus puhututtaa järjestöissä paljon. Mikä on järjestöjen rooli kokonaisuudessa? Keskustelu jatkuu vilkkaana.

Miten STEA voi tukea järjestöjä?  

Yhteisenä pohdittavana oli miten STEA voi tukea järjestöjä muutoksissa.

Järjestöiltä nousi esille monenlaisia näkökulmia:

•    Järjestöjen toimintaedellytysten turvaaminen on tärkeää.  
•    Voidaanko avustuksia myöntää pidemmälle ajalle? Joustavuutta toivotaan lisää.  
•    STEAlla on kokonaisnäkemystä yhteiskunnan muutoksista, tätä pitäisi jakaa enemmän.
•    Innovaatiot pitää saada laajempaan käyttöön. Aihioita pitäisi päästä testaamaan ennen projektien aloittamista. Mihin jää hankkeen myötä tulevat kokemukset, jos kaikki on jo liian valmiiksi päätettyä?
•    Digitalisaation mahdollisuuksia pitäisi hyödyntää enemmän raportoinnissa, tiedon keräämisessä ja jakamisessa.
•    Järjestöjen ja julkisen puolen rajapinta/yhdyspinta-tematiikkaa pitäisi pohtia lisää.
•    STEAn toivoisi korostavan enemmän yhteisvastuuta ja mahdollisuuksia järjestöille luoda sellaista toimintaa, mihin on helppo tulla mukaan kenen vaan.
•    Tulisi muistaa järjestöjen perustehtävä: osallisuutta tukevaa toimintaa kuten vertaistukea ei tarjoa kukaan muu yhteiskunnassa.
•    Tarvitaanko aina suuria innovaatioita? Ihmisillä on tarve perustoiminnalle esimerkiksi vertaistuelle.
•    Tulisi ymmärtää, että toiminnan hyöty voi näkyä vasta pitkän ajan päästä.
•    STEAn lomakkeet tulisi olla selkeitä.
•    Voiko avustusten hakua kehittää niin, että hakemusvaiheessa järjestelmä ilmoittaa samanlaista hakemusta tekevistä?
•    STEAn toivotaan tulevan useammin kentälle katsomaan mitä tapahtuu. Kaikkea ei voi kuvata paperilla.
•    Yhteiset ilmiötasoiset keskustelut ovat arvokkaita, tarvitaan lisää vuorovaikutusta.
 
STEAlle arvokasta tietoa on myös se, miten STEAn toimintatapoja tulisi kehittää. Esille nousi erityisesti seuraavia kokonaisuuksia:

•    Miten tietoa kohderyhmästä pystytään käyttämään yhteistyössä?
•    Arvioitavat asiat pitäisi olla tiedossa jo hakuvaiheessa ja raportointitietoa olisi pystyttävä kokoamaan koko ajan.
•    Raportointia tulisi keventää ja joustavoittaa.

Keskustelu jatkuu

Kaikki STEA kylässä -keskusteluihin osallistuneet olivat yhtä mieltä siitä, että vapaamuotoiset teemoittaiset keskustelut yhdessä ovat arvokkaita ja niitä tulisi jatkaa. STEA käyttää järjestöjen kanssa käytyjen keskusteluiden antia avustusstrategian uudistamistyössä.

Sosiaalisessa mediassa avustusstrategian uudistamiseen liittyvää keskustelua käydään tunnisteella #yhteisöt2020.

Kuva, jossa STEAn johtaja Kristiina Hannula, arviointi- ja kehittämispäällikkö Marja Tuomi, viestintäpäällikkö Liisa Kairesalo, erityisasiantuntija Sini Seemer ja valvontapäällikkö Kristian Seemer

Lämmin kiitos kaikille keskusteluihin osallistuneille. Kaikki tavatut järjestöt kokivat keskustelun antoisaksi. Mahdollisuutta puhua STEAn kanssa yhdessä laajemmalla näkökulmalla kansalaistoiminnan tulevaisuudesta ei ole aiemmin ollut.

Tästä on hyvä jatkaa.

STEA
Kristiina Hannula, Marja Tuomi, Liisa Kairesalo, Sini Seemer ja Kristian Seemer