Sisältöjulkaisija

null Uuden kynnyksellä

Uuden kynnyksellä

Vuoden 2021 uusien hanke- ja investointiavustusten hakemuskäsittely ja avustusvalmistelu on STEAssa vilkkaimmillaan. Omalta osaltani tämä avustushaku on työurani viimeinen. Olen jättämässä työelämän 1.3.2021 alkaen. 

Työni sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustamisen parissa alkoi aikana, jolloin rahapelituottojen kehitys oli tasaisen varmaa ja tuoton notkahduksiin pystyttiin vaikuttamaan peliautomaattien määrää lisäämällä. Nyt pelihaittojen ehkäisy ja vähentäminen on viimein ymmärretty peliyhtiön ensisijaiseksi tavoitteeksi ja tuotoista tingitään ongelmapelaajien suojelemiseksi.

Sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat aina olleet valmiita kehittämään ja kokeilemaan uusia toimintoja terveyden edistämiseksi ja eri kohderyhmien hyvinvoinnin lisäämiseksi. Avustustoimintaa on samanaikaisesti aina peilattu suhteessa julkisen sektorin tehtäviin sekä tarjolla oleviin markkinaehtoisiin sote-palveluihin. 

Kun avustuksia on ollut jaossa paljon, on järjestötoimintakin voinut laajentua yhteiskunnan tarpeiden mukaan ns. julkisten palvelujen rajapintaan. 

Palvelutuotannon suora tukeminen oli mahdollista 2000-luvun alkuun saakka

Erityisryhmien ja ikääntyneiden palvelujen kehittäminen innoitti järjestöjä runsaasti aina 2000-luvun alkuun asti. Myös kunnat olivat aktiivisia ideoimaan järjestöjen hankkeiksi ja toiminnoiksi erilaisia tarpeita. Yhteistyö julkisen sektorin ja järjestöjen välillä oli hyvää ja pelituotot nähtiin toimivaksi tavaksi korvata osittain kuntien palvelujen puutteita. 

2000-luvun alku nosti tarkasteluun kilpailuhaitat. Hankintalaki huomioitiin ja sen merkitys tunnistettiin tilanteessa, jossa yksityisten palvelujen kehittyminen sote-alalle lisääntyi. Tämän päivän logiikalla voi vain ihmetellä aikaa, jolloin järjestöille voitiin myöntää avustuksia suoraan esim. palvelutilojen rakentamiseen. Kunnan suora ostopalvelusopimus oli ehtona avustamiselle. 

Kun RAY aloitti vetäytymisen palvelutoiminnan avustamisesta, oli osa järjestöistä heti mukana muutoksessa, osalle nopea muutos asetti suuria haasteita. Palvelutilojen ja -toimintojen tarve arvioitiin uudelleen eikä kaikille tiloille tai toiminnoille löytynyt maksajia, kun kunnat eivät voineetkaan enää jatkaa suoria ostoja tai esimerkiksi toiminta järjestöjen tiloissa tuli kilpailuttaa kunnan ostamien palvelujen osalta. Järjestöjen hallinnassa on edelleen kiinteistöjä, joille on vaikea löytää käyttöä.

Julkisen sektorin rajapinnassa olevat avustukset 

Monilla STEA-avustuksilla rahoitetun toiminnan kannalta tärkeillä osa-alueilla lainsäädäntö on väljästi muotoiltu ja mahdollistaa lakisääteisiin tehtäviin vastaamisen erilaisilla palveluilla. Joissakin kysymyksissä STEA-avustukset ovat paikanneet hyvin yksittäisiä puutteita tai rahoitusmalli selittyy avustushistorialla.  Julkisen sektorin rajapintaan kohdistuvista avustuksista on julkaistu raportti valtioneuvoston julkaisupalvelussa. 

Tiukassa rahatilanteessa rahoituspohja tulee arvioida uudelleen. 

Julkisen palvelun täydentäminen avustetulla toiminnalla

Tulevaisuuden sote-keskusten ja hyvinvointialueiden palvelujen kehittämisen yhteydessä järjestön rooli palveluja täydentävänä tahona on noussut vahvasti esille. Miten järjestö voi täydentää julkisen sektorin palveluja synnyttämättä uusia rajapintatoimintoja? Samaan aikaan, kun rajapintakohteiden avustamisesta halutaan luopua, nostetaan avustamisen painotuksiin järjestöjen välisen sekä julkisen ja järjestöjen välisen yhteistyön tärkeyttä. 

Järjestöt ovat ilman muuta autonomisia toimijoita eikä ulkopuolinen taho voi määrittää järjestön toiminnan sisältöjä. Kuitenkin silloin, kun toimintaan käytetään julkista avustusta, tulee kullakin sote-alueella toimivien järjestöjen vertaisryhmien, vapaaehtoistoimintojen, yksilöllisen tuen, jne. olla avoimesti saatavilla eikä järjestön toiminta saa jäädä irralliseksi alueen muusta vastaavasta toiminnasta. Avustetulla toiminnalla ei tässäkään yhteydessä saa paikata julkisen tuen ja palvelujen puutteita, eli samaa toimintaa ei voi vaihtoehtoisesti tarjota julkisena ja avustettuna.

Suurimmaksi osaksi täydentävässä toiminnassa on kyse asiakasohjauksesta ja tilanteiden tunnistamisesta siten, että kansalaista autetaan löytämään oman elämäntilanteen kannalta sopivan tuen piiriin. 

Tässä vaiheessa sosiaali- ja terveysjärjestöille kohdistuvaa kokonaisavustusmäärää vuoden 2022 osalta ei vielä tiedetä. Rahapelitoiminnan tuotto on vähentynyt merkittävästi ja sillä oli vaikutusta jo vuoden 2021 avustamiseen. Keskustelu tuottojen vähenemisen kompensoinnista budjettivaroin käy vilkkaana ja erilaisia suunnitelmia järjestörahoituksen turvaamiseksi myös jatkossa on käynnissä paljon. Julkisen sektorin rajapinnassa jo tällä hetkellä olevat avustukset sekä nykyiset ja tulevat järjestöjen tuottamat, julkista palvelua täydentävät toiminnat tarkastellaan avustuskehikkoa laadittaessa joka vuosi uudelleen. 

Avustamisen jatkumiseen jokainen järjestö voi parhaiten vaikuttaa sillä, että toiminnan tulokset ovat selkeästi osoitettavissa ja että toiminta on kustannustehokasta. Lisäksi toiminnan tarve pitää pystyä osoittamaan joka vuosi. Siinä tulee aina, kysynnän lisäksi, huomioida muu tarjolla oleva palvelu ja toiminta. 

Sosiaali-ja terveysjärjestöt ovat merkittävä osa suomalaisten arkea. On ollut suuri ilo olla mukana tämän kentän toiminnassa. Olen saanut nähdä monien hyvien käytäntöjen kehittyvän ja auttavan meitä kaikkia. 

Toivotan kaikille järjestöissä toimiville oikein hyvää kevättä ja voimia tärkeään työhön.

25.2.2021

Hilppa Tervonen
Hilppa Tervonen Valmistelupäällikkö