Mihin avustusta voi hakea

STEA-avustuksia myönnetään oikeuskelpoisille, rekisteröidyille ja yleishyödyllisille yhdistyksille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen. Avustuksia myönnetään hakemuksesta ja niiden myöntäminen on harkinnanvaraista.

Avustusehdotuksen valmistelussa STEA käyttää kokonaisharkintaa.

Avustuksilla rahoitettavaa toimintaa suunniteltaessa tulee hakijan kiinnittää erityistä huomiota:

toimintaympäristön kartoittamiseen ja toimintaympäristön muutostarpeiden tunnistamiseen
haetun toiminnan mahdollisiin päällekkäisyyksiin jo olemassa olevan toiminnan kanssa
kohderyhmän osallistamiseen toiminnan sisältöjen suunnitteluun ja kehittämiseen
toiminnan tavoitettavuuteen ja avoimen osallistumisen mahdollistamiseen. STEA-avustuksilla rahoitetun toiminnan tulee lähtökohtaisesti olla avointa ja maksutonta.
toiminnan konkreettisten muutostavoitteiden asettamiseen
toiminnan tuloksellisuuteen
toiminnan kulujen kohtuullisuuteen
yhteistyömahdollisuuksiin muiden toimijoiden kanssa

Avustuksilla rahoitetun toiminnan tulee olla STEAn strategian ja avustuslinjausten mukaista.

STEA-avustuksen myöntämiseen liittyviä yleisiä periaatteita

Avustusta ei voida myöntää toimintaan, joka kuuluu kunnan, valtion tai muun viranomaisen yleisen tai erityisen järjestämisvastuun piiriin. Yleisellä järjestämisvastuulla tarkoitetaan palveluita, jotka kunnan on järjestettävä varaamiensa määrärahojen edellyttämässä ja mahdollistamassa laajuudessa. Erityisellä järjestämisvastuulla tarkoitetaan subjektiivisten oikeuksien perusteella järjestettävää palvelua, mikä merkitsee henkilön oikeutta saada tietty palvelu, jos hän täyttää laissa säädetyt edellytykset oikeuden saamiseksi.
Avustusta ei voida myöntää toimintoihin, joita kirkko tai muu uskonnollinen yhdyskunta harjoittaa lakisääteisesti tai muutoin ilmeisen hengellisessä tarkoituksessa. Kohderyhmien ei saa edellyttää osallistuvan uskonnolliseen toimintaan. Avustuksen saajan mahdollinen uskonnollinen toiminta tulee eriyttää avustuksella tehdystä toiminnasta taloudellisesti ja toiminnallisesti.

Erilaisiin kansalaisjärjestöjen toimintamuotoihin saattaa myös liittyä linjauksia siitä, mitä osia toiminnan kuluista voi tai ei voi kattaa STEA-avustuksella.

STEA-avustusten hakua ja avustusten käyttöä ohjaavat säädökset

Valtionavustuksen myöntämisen yleiset ja erityiset edellytykset

Valtionavustuslain 7§ 1 mom.

Tarkoitus, johon valtionavustusta haetaan, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä.
Avustuksen myöntäminen on perusteltua valtionavustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta.
Avustuksen myöntäminen on tarpeellista, kun otetaan huomioon hakijan saama muu julkinen tuki sekä hankkeen tai toiminnan laatu ja laajuus.
Valtionavustuksen myöntäminen vääristää vain vähän kilpailua ja markkinoiden toimintaa.

Valtioneuvoston asetus sosiaali- ja terveysalan yhdistysten ja säätiöiden rahoituksesta (1059/2023) 3 §:

1) avustuksen myöntämistä on pidettävä tarpeellisena avustuksen hakijan omat varat, hakijan määräysvallassa olevien taikka hakijaan taloudellisesti tai toiminnallisesti kiinteässä yhteydessä olevien yhteisöjen tai säätiöiden käytettävissä olevat varat ja avustetuksi haetusta toiminnasta saatavat tuotot huomioon ottaen;

2) avustuksen myöntämistä on pidettävä tarpeellisena avustuksen hakijan muun toiminnan laatu ja tuloksellisuus huomioon ottaen;

3) haettaessa avustusta on esitetty riittävä selvitys toiminnallisesta tai teknisestä suunnitelmasta sekä avustuksen saajan edellytyksistä rahoittaa omavastuuosuus; ja

4) avustus kohdistuu avustustoiminnalle määriteltyihin avustuskokonaisuuksiin.

Sosiaali- ja terveysministeriö voi myöntää avustusta vain, jos lainsäädännön mukaiset avustuksen myöntämisen yleiset tai erityiset edellytykset täyttyvät. Ministeriö ottaa edellytykset huomioon myös avustuksen määrää harkittaessa.

Esteitä avustuksen myöntämiselle

STEA ei käsittele hakemuksia, joita ei ole lähetetty verkkoasioinnissa avustushaun määräaikaan mennessä.
Uutta avustusta ei myönnetä hakijalle, joka ei ole toimittanut selvitystä aiemman avustuksen käytöstä annetussa määräajassa, tai jolle aiemmin myönnetty avustus on takaisinperinnässä.
Jos avustus kohdistuu palkkakustannuksiin, ja avustuksen hakija on saanut rangaistuksen luvattoman ulkomaisen työvoiman käytöstä, voidaan avustus myöntää vain erityisen painavasta syystä.