Jatkoavustusten haku 2027: Kysymyksiä ja vastauksia
STEA-avustuksia myönnetään sosiaali- ja terveysalan yhdistysten ja säätiöiden yleishyödylliseen sosiaalista hyvinvointia ja terveyttä edistävään toimintaan vuonna 2027 noin 190 miljoonaa euroa, mikä on kolmannes vähemmän kuin vuonna 2026. STEA-avustusten myöntämisen yleisiä ja erityisiä edellytyksiä on tarkennettu kesällä 2026 asetusmuutoksella. Asetusta sovelletaan syyskuussa haettaviin ja vuonna 2027 myönnettäviin jatkoavustuksiin.
Tälle verkkosivulle on koottu vuonna 2027 myönnettäviä jatkoavustuksia koskevia yleisiä kysymyksiä ja vastauksia niihin.
Kyllä voivat. Jatkoavustusta voi hakea avustuskohteille, joille STEA toimittaa verkkoasiointiin esitäytetyn jatkoavustushakemuksen. STEA valmistelee hakemusten ja uusien kriteerien pohjalta sosiaali- ja terveysministeriölle kokonaisharkintaan perustuvan avustusehdotuksen.
Vuonna 2027 STEA-avustusten myöntämisessä painotetaan kohtaavaa toimintaa.
Kohtaavalla työllä/toiminnalla tarkoitetaan tässä yhteydessä toimintaa, jossa ihmiset ovat tosiasiallisesti vuorovaikutuksessa keskenään kasvokkain, teknisellä yhteydellä tai muulla vastaavalla tavalla ja jossa vahvistetaan yksilöiden osallisuutta, yhteisöllisyyttä sekä keskinäistä ymmärrystä. Tällaisella toiminnalla on keskeinen merkitys erityisesti tilanteissa, joissa erilaiset elinolosuhteet, sukupolvien väliset kokemukset tai sosiaaliset tai terveydelliset taustatekijät voivat eriyttää ihmisiä toisistaan. Kohtaavalla työllä voidaan tarkoittaa myös ammatillista tukea. Kohtaavaa toimintaa voivat tehdä järjestöjen työntekijät tai vapaaehtoistoimijat, joiden toimintaa järjestöt koordinoivat. Eriarvoisuutta vähentävä, osallisuutta lisäävä ja ihmisten voimavaroja vahvistava toiminta on keskeistä avustettavassa toiminnassa.
Avustusten myöntämisharkinnassa kiinnitetään huomiota siihen, miten avustuksen hakijan toiminta konkreettisesti mahdollistaa avoimen osallistumisen ja tavoittaa toiminnan kohderyhmiä sekä miten toiminnan sisällöt edistävät aitoa vuorovaikutusta ja kohtaamisia. Avustusta ohjautuu tällöin toimenpiteisiin, joilla on välitön vaikutus ihmisten arkeen ja hyvinvointiin.
Keskus- tai kattojärjestöille avustusta voidaan myöntää avustettavan toiminnan ollessa keskeistä paikallis- tai aluetason kohtaavan järjestötyön toteutumisen kannalta. Keskus- tai kattojärjestön tulee tällöin osana avustushakemusta osoittaa yhteys paikallis- ja aluetason toimintaan ja niiden tukemiseen.
Avustusasetuksessa avustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että avustamista pidetään tarpeellisena avustuksen hakijan muun toiminnan laatu ja tuloksellisuus huomioon ottaen. Avustusten myöntämisen valmistelussa käytetään hyväksi avustusten käytön valvonnassa saatuja selvityksiä ja tietoja avustuksen käytöstä, toiminnan tuloksellisuudesta ja avustuksen saajan toiminnasta yleisemminkin.
Keskus- ja kattojärjestöt ja liitot
Keskus- tai kattojärjestöille avustusta voidaan myöntää avustettavan toiminnan ollessa keskeistä paikallis- tai aluetason kohtaavan järjestötyön toteutumisen kannalta. Keskus- tai kattojärjestön tulee tällöin osana avustushakemusta osoittaa yhteys paikallis- ja aluetason toimintaan ja niiden tukemiseen.
Yleisavustuksille voi hakea jatkoavustusta syyskuun hakuaikana ja yleisavustuksia myönnetään myös vuonna 2027. Myös yleisavustusten myöntämisessä painotetaan kohtaavaa toimintaa. Toiminnan tarvetta, laatua ja tuloksellisuutta arvioidaan osana avustusvalmistelun kokonaisharkintaa.
Keskus- tai kattojärjestölle yleisavustusta voidaan myöntää keskus- tai kattojärjestön toteuttamaan kohtaavaan työhön tai mikäli avustettavan toiminnan rooli on oleellista paikallis- tai aluetason kohtaavan työn toteutumiselle.
Keskusjärjestöille voidaan jatkossakin myöntää yleisavustusta kohtaavaan toimintaan ja/tai paikallis/aluetason kohtaavaa toimintaa tukevaan toimintaan.
Prosentuaalisia ns. juustohöyläleikkauksia avustustasoihin ei STEAssa tehdä, vaan jokainen avustuskohde arvioidaan erikseen. STEA suosittelee että järjestöissä haettaisiin avustusta tänäkin vuonna toiminnan kohderyhmien tarpeeseen perustuen.
Kyllä, jäsenjärjestöavustuksia (Ak-avustus) voidaan jatkossakin myöntää keskusjärjestöille jäsenjärjestöjen paikallis- ja/tai aluetason kohtaavan toiminnan mahdollistamiseen.
Sosiaali- ja terveysministeriö päättää myönnettävistä avustuksista tammikuussa 2027.
STEAn avustusehdotus valmistuu ja julkaistaan joulukuun alussa. Jokainen avustusta hakenut järjestö saa tällöin avustuskohdekohtaisen avustusehdotuksen verkkoasiointiin.
Koska STEA ei päätä avustusten myöntämisestä, ei STEA voi antaa avustuksen hakijoille varmaa ennakkotietoa siitä, mikä järjestön tuleva avustuspäätös tulee olemaan.
Lisätietoa siitä miten avustusehdotus valmistuu verkkosivulla: https://www.stea.fi/avustusten-hakeminen/miten-stean-avustusehdotus-valmistuu/)
Tämä ei valitettavasti ole mahdollista. Avustuksia myönnetään hakemuksesta, ja hakemusten käsittely ja avustusehdotuksen valmistelu alkaa STEAssa hakuajan jälkeen. Avustuskohdekohtaiset ratkaisut vahvistuvat joulukuun alkuun mennessä. STEA julkaisee avustusehdotukset heti käsittelyn valmistuttua. Lisätietoa siitä miten avustusehdotus valmistuu verkkosivulla: https://www.stea.fi/avustusten-hakeminen/miten-stean-avustusehdotus-valmistuu/)
Ei ole kielletty.
Vuoden 2027 avustusten myöntämisessä painotetaan kohtaavaa toimintaa. Tämä ei tarkoita, että esimerkiksi kaiken vaikuttamistyön, viestinnän ja neuvontatyön avustaminen päättyy. Järjestöt voivat edelleenkin tehdä yhteiskunnallista vaikuttamistoimintaa ja neuvontaa kohtaavan toiminnan ohella, jos tämä katsotaan toiminnan kohderyhmien näkökulmasta tarpeelliseksi ja tulokselliseksi toiminnaksi.
Todennäköistä kuitenkin on, että tämän tyyppisen toiminnan avustaminen vähenee ensi vuonna merkittävästi, koska avustuksilla halutaan ensisijaisesti säilyttää järjestöjen kohderyhmilleen tarjoama suora kohtaava toiminta.
Yleiskuluohjeeseen ei ole tullut muutoksia. Lisätietoja: https://www.stea.fi/kaytto-ja-raportointi/yleiskulut/
Yhdistyminen toisen toimijan kanssa
STEA ei ota kantaa siihen tulisiko avustuksen saajan yhdistyä jonkun toimijan kanssa, yhdistymisen tulee aina lähteä järjestöjen omista lähtökohdista.
STEAn avustusharkinnassa kiinnitetään tänä vuonna erityistä huomiota avustuksilla rahoitettujen toimintojen päällekkäisyyteen/rinnakkaisuuteen toisten toimijoiden kanssa. Päällekkäisyyteen/rinnakkaisuuteen perustuvia avustusleikkauksia kohdistetaan ensisijaisesti sellaisiin avustuksen hakijoihin, joilla STEAn tulkinnan mukaan on muiden järjestötoimijoiden kanssa päällekkäistä/rinnakkaista toimintaa, mutta joissa yhdistymistä muiden toimijoiden kanssa ei ole valmisteilla.
STEA arvioi avustuksilla rahoitettujen toimintojen päällekkäisyyttä syksyllä osana avustusten kokonaisharkintaa. Arvioinnissa huomiota kiinnitetään toiminnan kohderyhmiin, toiminta-alueeseen ja toiminnan sisältöön.
STEAn avustusehdotus valmistuu joulukuussa. Jos toiminta on arvioitu päällekkäiseksi toisen toimijan kanssa ja avustusta leikataan tämän takia, kerrotaan se avustusehdotuksen perusteluissa.
Tuloksellisuuden vaikutus jatkoavustuksiin
Tuloksellisuus on yksi avustusharkintaan vaikuttavista tekijöistä. Toiminnan jatkoavustamisen mahdollisuuksia arvioidaan tuloksellisuuden näkökulmasta pääsääntöisesti silloin, jos avustuskohteen kokonaistuloksellisuusarvio on ollut heikko tai tyydyttävä. Kaikkien avustuskohteiden tuloksellisuusraportteja hyödynnetään osana avustusharkintaa. Puutteet tuloksellisuuden osoittamisessa voivat johtaa avustustason leikkauksiin tai avustuksen lopettamiseen myös niissä avustuskohteissa, joista ei ole annettu tuloksellisuusarviota tänä vuonna.
Mikäli avustuskohteen kokonaistuloksellisuusarvio on ollut riittävä, hyvä tai erittäin hyvä, ei avustuskohteeseen kohdistu leikkaus- tai lopetustarkasteluita tuloksellisuuden näkökulmasta. Avustuskohteen jatkoavustamiseen voivat näissäkin tapauksissa vaikuttaa muut avustuksen myöntämisen kriteerit.
Avustusharkinnassa tarkastellaan lähtökohtaisesti aina avustuskohteen aiempaa tuloksellisuutta.
Pääsääntöisesti avustusharkinnassa hyödynnetään aina tuoreinta käytössä olevaa tuloksellisuustietoa, eli edellisen vuoden tuloksellisuusraporttia.
Varallisuuskriteerit
Varallisuuden laskentakaavat on kuvattu STEAn varallisuuskriteereissä, jotka on julkaistu STEAn aineistopankissa (https://www.stea.fi/wp-content/uploads/2026/06/STEA-Varallisuuskriteerit-2027.pdf). Kriteereissä on myös esimerkkejä erilaisista erityistilanteista. Varallisuuslaskennan tekevät STEAn valvonnan erityisasiantuntijat. Tarvittaessa STEA pyytää järjestöltä lisätietoja eri omaisuuseristä.
Ei ole, laskenta on tehty samoin perustein kuin aiempina vuosina.
Nettovarallisuutta käytetään apuna varallisuusluokan määrittelyssä. Varallisuuden laskennassa arvioidaan kuinka monta kuukautta nettovarallisuus kattaa järjestön kokonaiskuluista eli kuinka kauan järjestö pärjäisi varallisuudellaan, jos mitään rahoitusta ei saataisi.
Kuluihin lasketaan koko toiminnan kulut (ei vain STEA-rahoitteisen toiminnan kuluja).
Jos järjestö on erittäin varakas, sen on katettava 50 % avustettavan toiminnan kuluista omalla varallisuudellaan. Avustustaso varmasti laskee, mutta ei välttämättä 50 %, koska järjestö on jo aiemmin todennäköisesti luokiteltu varakkaaksi ja kattanut 15 % kuluista omalla varallisuudella.
Jos järjestön varallisuustilanne muuttuu, voi järjestö jatkossa olla avustuskelpoinen tai jos järjestön varallisuus pienenee varallisuusrajojen alle, ei jatkossa omarahoitusosuutta enää vaadita. Varallisuuslaskenta tehdään STEAssa vuosittain.
Aikaisempiin nettovarallisuuden laskentakäytäntöihin ei ole tullut muutosta.
Omarahoitusosuuden tulee olla nimensä mukaisesti ns. omaa rahaa eli avustettuun toimintaan kohdistettu/tarkoitettu muu julkinen avustus tai muu tuotto (esim osallistumismaksu) ei ole omarahoitusta.
Yksityinen rahoitus, jota sen käyttötarkoituksessa ei ole kohdistettu avustettavaan toimintaan, on järjestön omaa rahaa ja se voidaan käyttää omarahoitusosuuteen. Omarahoitusta voi kerätä myös esimerkiksi varainhankinnalla. Huomioitavaa on, että pääsääntöisesti varainhankinnan kulut eivät ole STEA-avustukselle hyväksyttäviä kuluja.
Avustuksen siirtoa on toki teknisesti mahdollista hakea, mutta avustuksen siirtäminen toiselle järjestölle edellyttää erityistä syytä, esimerkiksi että järjestö on päättänyt lopettaa toimintansa. Se, että varallisuuden vuoksi edellytetään omarahoitusosuutta, ei ole sellainen erityinen syy, jonka perusteella avustuksen siirto hyväksyttäisiin. Jos suunnittelee avustuksen siirtoa, kannattaa olla yhteydessä omaan yhteyshenkilöön STEAssa.
Entä jos toiminta päättyy tänä vuonna?
Työntekijöitä ja työnantajia edustavat järjestöt ja liitot neuvovat työnantajavelvollisuuksiin liittyvissä aiheissa. Esimerkiksi sosiaalialan työnantajia edustava Hyvinvointiala Hali ry on julkaissut järjestöille ohjeita aiheesta: https://www.hyvinvointiala.fi/jarjestotyonantaja-nain-voit-varautua-stea-avustusten-muutoksiin/(siirryt toiseen palveluun)
Jos järjestö päättää hakeutua konkurssiin ja sillä ei ole työntekijöitä, on mahdollista, että hallinnolliset velvoitteet (vuosiselvitys, tilintarkastus, tms.) jäävät hoitamatta. Tällöin järjestön hallitus ja luottamushenkilöt vastaavat järjestön velvoitteista. Jos järjestöllä on käyttämätöntä avustusta, joka siirtyy käytettäväksi vuodelle 2027 tai järjestöllä on omaa varallisuutta, voi toiminnan alasajon tehdä hallitummin.
Säästyvällä avustuksella tarkoitetaan myönnettyä STEA-avustusta, jota ei käytetä myöntövuonna. Säästyvää avustusta voi käyttää myöntövuotta seuraavan vuoden kuluihin. Säästyvä avustus voi yleensä olla noin 20 % avustuksesta, jolloin sillä on mahdollista kattaa alkuvuoden kulut ennen avustuspäätöstä ja uuden avustuksen maksamisen aloittamista.Tapauskohtaista harkintaa käyttäen ns. ylimääräinen säästyvä avustus saatetaan leikata seuraavan vuoden avustuksesta.
Jos avustuskohteella on säästyvää avustusta ja avustuskohteelle ei ensi vuonna myönnetä jatkoavustusta, voi säästyvää avustusta käyttää toiminnan alasajosta syntyviin kustannuksiin.
Sisältö liittyy seuraaviin aihealueisiin: