Kysymyksiä ja vastauksia 2027 avustusten myöntämisen kriteereistä

Vuonna 2027 STEA-avustusten myöntämisessä painotetaan kohtaavaa toimintaa. Avustettavalle toiminnalle on oltava todennettu tarve ja sen on oltava tuloksellista.

Kohtaava toiminta tarkoittaa käytännössä ruohonjuuritason järjestötoimintaa, jossa apua ja tukea tarvitsevia kohdataan suoraan – joko kasvotusten tai esim. verkon/puhelimen/tms. välityksellä. Kohtaavaa toimintaa voivat tehdä järjestöjen työntekijät tai vapaaehtoistoimijat, joiden toimintaa järjestöt koordinoivat.

Kohtaavaa toimintaa ei tässä yhteydessä ole organisaatioille tai instituutioille suunnattu toiminta (esim. päättäjille, kouluille ja oppilaitoksille, terveydenhoitoalan ammattilaisille jne.)

Jatkoavustusten hakuvaiheessa hakemuksessa kuvataan toiminnan tarve, tavoitteet ja mitä tuloksia toiminnalla aikaansaadaan. Osana avustusharkintaa STEA arvioi myös avustuskohteesta aiemmin saatua tietoa (tuloksellisuusraportit, selvityskäynnit, tarkastukset, vuosiselvitystieto, jne) sekä esim. toiminnan aiempaa laajuutta ja kohderyhmiä. Erityisiä tutkimuksia tai selvityksiä avustuskohteen toiminnasta ei jatkoavustusten hakemusta varten tarvitse teettää.

Sosiaali- ja terveysministeriö päättää myönnettävistä avustuksista tammikuussa 2027. Uudet avustusten myöntämisen kriteerit ohjaavat vuoden 2027 avustusehdotuksen valmistelua STEAssa. STEAn avustusehdotus valmistuu ja julkaistaan joulukuun alussa. Jokainen avustusta hakenut järjestö saa tällöin avustuskohdekohtaisen avustusehdotuksen verkkoasiointiin.

Koska STEA ei päätä avustusten myöntämisestä, ei STEA voi antaa avustuksen hakijoille varmaa ennakkotietoa siitä, mikä järjestön tuleva avustuspäätös tulee olemaan. Joissakin tapauksissa STEA voi antaa järjestölle ennakkotiedon siitä, mikä STEAn avustusehdotus järjestölle tai jollekin järjestön avustuskohteista tulee joulukuussa olemaan. Esimerkiksi mikäli järjestön varallisuuslaskennassa järjestö todetaan varakkaaksi, saa järjestö siitä tiedon STEAlta elokuun loppuun mennessä.

Kyllä voivat. Vaikka tulkinta olisi, että järjestö ei uusien avustuskriteerien myötä saisi avustusta enää vuonna 2027, suosittelee STEA että jatkoavustusta kuitenkin haetaan syyskuun hakuaikana. STEA valmistelee hakemusten ja uusien kriteerien pohjalta sosiaali- ja terveysministeriölle kokonaisharkintaan perustuvan avustusehdotuksen. Avustusehdotuksen valmisteluvaiheessa tehdään avustuskohdekohtainen tulkinta siitä koskeeko uusi kriteeristö avustusta hakenutta järjestöä/järjestön avustuskohdetta. Esimerkiksi keskus- ja kattojärjestöjen kohdalla uusi kriteeri mahdollistaa avustuksen myöntämisen kohtaavaan toimintaan ja toimintaan, jonka rooli on oleellista paikallis- tai aluetason kohtaavan työn toteutumiselle.

Sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen liittyvä kohtaava toiminta on jatkossakin avustuskelpoista. Painotus avustuksissa on terveyden edistämisessä, mutta on tunnistettu että sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen tukee terveyttä.

Ei ole kielletty.
Vaikuttamis- ja neuvontatoimintaa koskeva kriteeri koskee järjestöjä, joiden toiminta on keskittynyt yhteiskunnalliseen vaikuttamis- tai neuvontatyöhön.”

Kriteeri ei tarkoita, että kaiken vaikuttamistyön ja neuvontatyön avustaminen päättyy. Suoraan apua ja tukea tarvitseville suunnattu neuvontatyö on avustuskelpoista jatkossakin.

Yhteiskunnallinen vaikuttamis- tai neuvontatyö tarkoittaa organisaatioille ja instituutioille suunnattua vaikuttamista sekä neuvontatyötä /tiedon tuottamista. Jos tämä on avustusta saaneen järjestön päätoimintaa, eikä toimintaan juurikaan sisälly kohtaavaa toimintaa johon avustuksia jatkossa painotetaan, ei avustusta jatkossa myönnetä järjestölle lainkaan.

Muut järjestöt voivat edelleenkin tehdä yhteiskunnallista vaikuttamistoimintaa ja neuvontaa kohtaavan toiminnan ohella. Kriteeri ei kiellä avustusta saavaa järjestöä antamasta lausuntoja tai haastatteluja medialle, viestimästä muulla tavoin, tai kertomasta näkemyksiään päättäjille tai muille sidosryhmilleen.

Yleiskuluohjeeseen ei ole tullut muutoksia. Esimerkiksi hallituksen kokouskuluja voi kattaa osana yleiskuluja STEAn yleiskuluohjeen mukaisesti. Lisätietoja: https://www.stea.fi/kaytto-ja-raportointi/yleiskulut/

Kriteerissä mainitaan ”Keskus- ja kattojärjestöt, joiden jäseniä ovat muut liitot ja järjestöt.” Näihin toimijoihin kuuluvat myös keskusliitot ja joissain tapauksissa säätiöt. Järjestöjen toiminta ja tilanteet ovat yksilöllisiä, ja järjestön tilanne voi joissain tapauksissa edellyttää tapauskohtaista arviointia. Omasta tilanteesta voi olla yhteydessä omaan yhteyshenkilöön STEAssa.

Keskusjärjestöille voidaan uusien kriteerien myötä myöntää yleisavustusta kohtaavaan toimintaan ja/tai paikallis/aluetason kohtaavaa toimintaa tukevaan toimintaan.

Jos keskusjärjestöllä on Ay-avustus ja yksi tai useampia Ak-avustuksia, tulee järjestön avustuksia tarkastella kokonaisuutena. Jos yleisavustusta ei vuonna 2027 myönnetä, voidaan aiemmin Ay-avustuksella katetut kohtaavan Ak-toiminnan yleiskulut kattaa jatkossa Ak-avustuksilla. Tämä kannattaa huomioida jo ennakoivasti syksyn jatkoavustushakemuksessa. Ak-avustuksella katettavien yleiskulujen määrä ei voi ylittää 15 % myönnettävän avustuksen määrästä.
Vaihtoehtona on, että vuonna 2027 keskusjärjestölle myönnetään yleisavustus Ak-avustuskohteiden yleiskulujen kattamiseen.

STEA neuvoo avustusten hakuun liittyvissä kysymyksissä ja valmisteilla on myös tarkennettu ohjeistus siihen, mitä keskus- ja kattojärjestöjen tulee avustuksen hakuvaiheessa huomioida, jotta avustushakemukset (teknisesti) mahdollistavat avustuskohteiden kokonaisharkinnassa parhaiden ratkaisujen etsimisen ja järjestöjen kohtaavan toiminnan jatkumisen myös ensi vuonna. Avustuksia myönnetään hakemusperusteisesti eikä STEA voi myöntää avustuskohteille suurempaa avustusta kuin järjestö on hakemuksessa hakenut tai muuttaa jälkikäteen avustuskohteen toiminnan sisältöä laajemmaksi kuin järjestö on hakemuksessa toimintaa kuvannut.

Yleisavustuksille voi hakea jatkoavustusta syyskuun hakuaikana ja yleisavustuksia myönnetään myös vuonna 2027. Myös yleisavustusten myöntämisessä painotetaan kohtaavaa toimintaa. Avustettavalle toiminnalle on oltava todennettu tarve ja sen on oltava tuloksellista.
Keskus- tai kattojärjestölle yleisavustusta voidaan uusien kriteerien myötä myöntää keskus- tai kattojärjestön toteuttamaan kohtaavaan työhön tai mikäli avustettavan toiminnan rooli on oleellista paikallis- tai aluetason kohtaavan työn toteutumiselle

STEA ei ota kantaa siihen tulisiko avustuksen saajan yhdistyä jonkun toimijan kanssa, yhdistymisen tulee aina lähteä järjestöjen omista lähtökohdista.

STEAn avustusharkinnassa kiinnitetään tänä vuonna erityistä huomiota avustuksilla rahoitettujen toimintojen päällekkäisyyteen/rinnakkaisuuteen toisten toimijoiden kanssa. Päällekkäisyyteen/rinnakkaisuuteen perustuvia avustusleikkauksia kohdistetaan ensisijaisesti sellaisiin avustuksen hakijoihin, joilla STEAn tulkinnan mukaan on muiden järjestötoimijoiden kanssa päällekkäistä/rinnakkaista toimintaa, mutta joissa yhdistymistä muiden toimijoiden kanssa ei ole valmisteilla.

STEA arvioi avustuksilla rahoitettujen toimintojen päällekkäisyyttä syksyllä osana avustusten kokonaisharkintaa. Arvioinnissa huomiota kiinnitetään toiminnan kohderyhmiin, toiminta-alueeseen ja toiminnan sisältöön.

STEAn avustusehdotus valmistuu joulukuussa. Jos toiminta on arvioitu päällekkäiseksi toisen toimijan kanssa ja avustusta leikataan tämän takia, kerrotaan se avustusehdotuksen perusteluissa.

Tuloksellisuus on yksi avustusharkintaan vaikuttavista tekijöistä.  Toiminnan jatkoavustamisen mahdollisuuksia arvioidaan tuloksellisuuden näkökulmasta pääsääntöisesti silloin, jos avustuskohteen kokonaistuloksellisuusarvio on ollut heikko tai tyydyttävä. Kaikkien avustuskohteiden tuloksellisuusraportteja hyödynnetään osana avustusharkintaa. Puutteet tuloksellisuuden osoittamisessa voivat johtaa avustustason leikkauksiin tai avustuksen lopettamiseen myös niissä avustuskohteissa, joista ei ole annettu tuloksellisuusarviota tänä vuonna.   

Mikäli avustuskohteen kokonaistuloksellisuusarvio on ollut riittävä, hyvä tai erittäin hyvä, ei avustuskohteeseen kohdistu leikkaus- tai lopetustarkasteluita tuloksellisuuden näkökulmasta. Avustuskohteen jatkoavustamiseen voivat näissäkin tapauksissa vaikuttaa muut avustuksen myöntämisen kriteerit.

Avustusharkinnassa tarkastellaan lähtökohtaisesti aina avustuskohteen aiempaa tuloksellisuutta. 

Pääsääntöisesti avustusharkinnassa hyödynnetään aina tuoreinta käytössä olevaa tuloksellisuustietoa, eli edellisen vuoden tuloksellisuusraporttia.  

Ja  Mikä on riittävän tuloksellista toimintaa? Onko ”riittävä” riittävää, vai pitääkö olla  korkeampi arvio? Laitetaanko avustuskohteita jotenkin järjestykseen  tuloksellisuusarvion perusteella? 

Mikäli avustuskohde on saanut vähintään riittävän kokonaistuloksellisuusarvion STEAlta, ei avustuskohteeseen kohdistu leikkaus- tai avustamisen lopetustarkasteluita tuloksellisuuden näkökulmasta. 

Säästyvällä avustuksella tarkoitetaan myönnettyä STEA-avustusta, jota ei käytetä myöntövuonna. Säästyvää avustusta voi käyttää myöntövuotta seuraavan vuoden kuluihin. Säästyvä avustus voi olla noin 20 % avustuksesta, jolloin sillä on mahdollista kattaa alkuvuoden kulut ennen avustuspäätöstä ja uuden avustuksen maksamisen aloittamista.

Tapauskohtaista harkintaa käyttäen ns. ylimääräinen säästyvä avustus saatetaan leikata seuraavan vuoden avustuksesta.

Jos järjestö todetaan STEAn varallisuuslaskennassa varakkaaksi, saa järjestö siitä tiedon elokuun loppuun mennessä.

Varallisuuden laskentakaavat on kuvattu STEAn varallisuuskriteereissä, jotka on julkaistu STEAn aineistopankissa (https://www.stea.fi/wp-content/uploads/2026/06/STEA-Varallisuuskriteerit-2027.pdf). Kriteereissä on myös esimerkkejä erilaisista erityistilanteista. Varallisuuslaskennan tekevät STEAn valvonnan erityisasiantuntijat. Tarvittaessa STEA pyytää järjestöltä lisätietoja eri omaisuuseristä.

Ei ole, laskenta tehdään samoin perustein kuin aiempina vuosina.
Nettovarallisuutta käytetään apuna varallisuusluokan määrittelyssä. Varallisuuden laskennassa arvioidaan kuinka monta kuukautta nettovarallisuus kattaa järjestön kokonaiskuluista eli kuinka kauan järjestö pärjäisi varallisuudellaan, jos mitään rahoitusta ei saataisi.

Kuluihin lasketaan koko toiminnan kulut (ei vain STEA-rahoitteisen toiminnan kuluja).

Jos järjestö on erittäin varakas, sen on katettava 50 % avustettavan toiminnan kuluista omalla varallisuudellaan. Avustustaso varmasti laskee, mutta ei välttämättä 50 %, koska järjestö on jo aiemmin todennäköisesti luokiteltu varakkaaksi ja kattanut 15 % kuluista omalla varallisuudella.

Jos järjestön varallisuustilanne muuttuu, voi järjestö jatkossa olla avustuskelpoinen tai jos järjestön varallisuus pienenee varallisuusrajojen alle, ei jatkossa omarahoitusosuutta enää vaadita. Varallisuuslaskenta tehdään STEAssa vuosittain.

Aikaisempiin nettovarallisuuden laskentakäytäntöihin ei ole tullut muutosta.

Poikkeuksellisen varakkaille järjestöille ei uusien kriteerien myötä myönnetä avustusta lainkaan, huolimatta siitä, onko toiminta kohtaavaa vai ei. Päätös koskee myös avustuksia, joita delegoidaan eteenpäin sekä jäsenjärjestöavustuksia.

Omarahoitusosuuden tulee olla nimensä mukaisesti ns. omaa rahaa eli avustettuun toimintaan kohdistettu/tarkoitettu muu julkinen avustus tai muu tuotto (esim osallistumismaksu) ei ole omarahoitusta.

Yksityinen rahoitus, jota sen käyttötarkoituksessa ei ole kohdistettu avustettavaan toimintaan, on järjestön omaa rahaa ja se voidaan käyttää omarahoitusosuuteen. Omarahoitusta voi kerätä myös esimerkiksi varainhankinnalla. Huomioitavaa on, että pääsääntöisesti varainhankinnan kulut eivät ole STEA-avustukselle hyväksyttäviä kuluja.

Avustuksen siirtoa on toki teknisesti mahdollista hakea, mutta avustuksen siirtäminen toiselle järjestölle edellyttää erityistä syytä, esimerkiksi että järjestö on päättänyt lopettaa toimintansa. Se, että varallisuuden vuoksi edellytetään omarahoitusosuutta, ei ole sellainen erityinen syy, jonka perusteella avustuksen siirto hyväksyttäisiin. Jos suunnittelee avustuksen siirtoa, kannattaa olla yhteydessä omaan yhteyshenkilöön STEAssa.

Työntekijöitä ja työnantajia edustavat järjestöt ja liitot neuvovat työnantajavelvollisuuksiin liittyvissä aiheissa. Esimerkiksi sosiaalialan työnantajia edustava Hyvinvointiala Hali ry on julkaissut järjestöille ohjeita aiheesta: https://www.hyvinvointiala.fi/jarjestotyonantaja-nain-voit-varautua-stea-avustusten-muutoksiin/(siirryt toiseen palveluun)

Jos järjestö päättää hakeutua konkurssiin ja sillä ei ole työntekijöitä, on mahdollista, että hallinnolliset velvoitteet (vuosiselvitys, tilintarkastus, tms.) jäävät hoitamatta. Tällöin järjestön hallitus ja luottamushenkilöt vastaavat järjestön velvoitteista. Jos järjestöllä on käyttämätöntä avustusta, joka siirtyy käytettäväksi vuodelle 2027 tai järjestöllä on omaa varallisuutta, voi toiminnan alasajon tehdä hallitummin.

Kyllä on.