Kysymyksiä ja vastauksia edunvalvontaan ja vaikuttamistoimintaan liittyvistä tapaamisista

Ei tarkoita. Leikkauksista ei ole päätetty mitään. Kyseessä on tänä vuonna myönnettyihin avustuksiin pohjautuva arvio, joka toimii tapaamisen keskustelun pohjana ja antaa tietoa siitä, minkä suuruisista vähennyksistä voisi olla kyse. Järjestössänne on tapaamisessa mahdollisuus tuoda esiin myös muita vaihtoehtoja sille, mistä toiminnoista vähennyksiä voitaisiin löytää helpommin. Tapaamisessa voidaan keskustella myös siitä, voiko edunvalvonta- ja vaikuttamistoimintoja organisoida järjestöjen välillä uudella tavalla.

Koska STEA-avustusten määrärahat laskevat, etsimme nyt tiiviillä kammalla erilaisia kohteita, joista avustuksia voitaisiin ensi vuonna vähentää. Ensisijaisesti näemme tärkeäksi turvata järjestöjen kohtaavan toiminnan, jotta avustusmäärärahojen leikkaukset kohdistuisivat mahdollisimman vähän esimerkiksi järjestöjen vapaaehtoistoimintaan. Siksi säästöjä etsitään ensisijaisesti hallinnon kuluista ja toiminnoista, joissa on havaittu usean toimijan tekevän samantyyppistä toimintaa. Vaikuttamis- ja edunvalvontatoiminta on tyypillisesti tärkeä osa usean järjestön toimintaa, mutta kuinka monelle tähän tarkoitukseen jatkossa riittää avustuksia, on kysymys, joka on piankin ratkaistava.

Toimintaa tarkastellaan myös laajemmin suhteessa muihin toimijoihin, erityisesti julkisen sektorin toimintaan, myös esim. lapsi- tai vanhusasiainvaltuutettujen toimintaan.

Säästöjä etsitään myös muista kohteista. Päällekkäisten toimintojen lisäksi käytämme avustusehdotusta tehdessämme normaaliin tapaan kokonaisharkintaa. Erityisesti hakemuksissa kiinnitämme huomiota siihen, onko järjestön toiminnalle edelleenkin tarvetta muuttuneessa toimintaympäristössä, vastaako toiminta tähän tarpeeseen, onko toiminta ollut tuloksellista ja ovatko toiminnan kustannukset kohtuullisia. Myös avustusten käytön valvonnan havainnot huomioidaan avustusharkinnassa.

Koska jatkoavustusten haku ei ole vielä edes alkanut, emme voi ottaa kantaa siihen, mikä tuleva avustusehdotuksemme kunkin järjestön kohdalla voisi olla. Syksyn avustushakemuksessa on hyvä tuoda esiin kaikki oleellinen tieto toiminnan tarpeesta, tavoitteista ja odotettavista tuloksista.

Ei, tarkoituksena ei ole lopettaa järjestöjen tekemää edunvalvonta- ja vaikuttamistoimintaa. Näemme että edunvalvonta- ja vaikuttamistoiminta on tärkeä osa kansalaisjärjestötoimintaa ja toimintaa tarvitaan myös jatkossa. Tulevalle vuodelle on kuitenkin etsittävä säästöjä noin 17 miljoonan euron edestä. Näistä edunvalvonta- ja vaikuttamistoiminnan osalta säästöjä olisi parhaimmillaan/pahimmillaan löydettävissä tämänhetkisen arvion mukaan korkeintaan 6-10 miljoonaa euroa. Arviomme perustuvat siis siihen, miten järjestöt ovat itse kuvanneet omaa edunvalvonta- ja vaikuttamistoimintaansa ja kohderyhmiä, joiden terveyttä ja hyvinvointia toiminta edistää. Mutta, järjestöillä on tulevissa tapaamisissa STEAn kanssa erinomainen tilaisuus tuoda esiin myös vaihtoehtoisia kohteita, joista avustuksia voitaisiin vähentää. Mitään ei ole vielä päätetty, suuntaan eikä toiseen.

146 järjestöä. Näille järjestöille on vuonna 2025 myönnetty avustusta yhteensä noin 121 miljoonaa euroa.

Tarkkaa summaa on mahdotonta sanoa, järjestöt ovat organisoineet nämä toimintansa niin eri tavoin, eikä niihin yleensä ole osoitettu tarkkarajaisia euromääriä avustushakemuksissa. Hakemuksissa kuvattujen tavoitteiden perusteella olemme kuitenkin tehneet arvion, että suuri osa järjestöjen yleishallinnon kuluista kohdistuu juuri näihin toimintoihin. Tyypillisesti näitä toimintoja on sisäänrakennettuna järjestöjen johdon ja viestinnän tehtävänkuvissa, mutta osassa järjestöjä on tehtäviin nimetty erikseen niistä vastaavia henkilöitä. Kustannukset siis jakautuvat sekä yleisiin hallinnon, viestinnän, johtamisen ja toiminnan kuluihin. STEAn arviot ovat siis hyvin yleisellä tasolla, ja tämä on yksi syistä miksi haluamme keskustella aiheesta järjestöjen kanssa.

Myös muita keinoja sopeutua väheneviin avustusmäärärahoihin etsitään, mutta yleinen havainto on, että samankaltaista edunvalvonta- ja vaikuttamistoimintaa tekee usea toimija saman kohderyhmän eduksi, ensimmäinen askel on kartoittaa olisiko toimintoja mahdollista järjestellä toisin. Korostamme että järjestöjen on hyvä etsiä myös itse ratkaisuja siihen, mihin avustusleikkauksia sitten kohdistetaan, jos näistä toiminnoista sitä ei koeta mahdolliseksi. Etenkin erityisen haavoittuvassa asemassa olevien kohderyhmien edunvalvonta ja vaikuttamistyö halutaan kuitenkin turvata, eikä tavoitteena ole kieltää edunvalvonnan tai vaikuttamistyön tekemistä avustusvaroin.

Tarkkarajaista määrittelyä ei meillä ole tehty, toiminta on järjestöissä hyvin moninaista. Yleisellä tasolla voidaan sanoa, että STEA-avustuksilla tehtävää edunvalvonta- ja vaikuttamistyötä on esim. päättäjiin ja vaikuttajiin tai yleisimmin ns. suureen yleisöön kohdistuva toiminta, jolla pyritään edistämään järjestön edustaman kohderyhmän terveyttä ja hyvinvointia. Tyypillisesti järjestöjen tavoitteena on vaikuttaa lainsäädäntöön tai muuhun yhteiskunnalliseen päätöksentekoon/toimintaan. Toiminta voi liittyä myös yleisen tiedon lisäämiseen kohderyhmän kohtaamista haasteista/asemasta tai sillä voidaan tavoitella asenteiden tai toimintatapojen muutosta. Tavat, joilla näitä tavoitteita edistetään, ovat hyvin erilaisia.