Järjestöjen kohtaava ja osallistava toiminta ennaltaehkäisee eriarvoisuutta

Yhteiskunnan eriarvoistuminen on ajankohtainen haaste, johon puuttuminen edellyttää sekä rakenteisiin että yksilöön vaikuttamista.  Eriarvoisuudesta puhutaan useimmiten ensisijaisesti taloudellisten ja aineellisten resurssien näkökulmasta. Köyhyys ja vähävaraisuus ovat kieltämättä keskeisiä eriarvoisuutta aiheuttavia tekijöitä. Taloudellisiin tekijöihin vaikuttaminen ei kuitenkaan yksinomaan riitä, koska eriarvoisuuden ulottuvuudet ovat moninaisia ja toisiinsa kietoutuneita.

Yhteiskunnan tulo- ja varallisuuseroihin ei voida vaikuttaa suoraan STEA-avustuksilla. STEAn asiantuntijan näkökulmasta järjestöt kuitenkin ennaltaehkäisevät ja vähentävät eriarvoisuutta monin tavoin. Monimuotoisella järjestötoiminnalla mahdollistetaan muun muassa erilaisten ihmisten kohtaaminen ja kohdatuksi tuleminen.

STEA-avustuksilla rahoitetussa ja Suomen Setlementtiliiton koordinoimassa Arvokas-avustusohjelmassa (2018-2021) kehitettiin uusia toimintatapoja eriarvoisuuden vähentämiseksi. Avustusohjelma hankkeineen on päättynyt, mutta STEA-avustuksia suunnataan kuitenkin edelleen monien järjestöjen yhteisöllisyyttä ja osallisuutta edistäviin kohtaamisiin. Erilaisten ihmisten kohtaamiset mahdollistavat keskinäisen ymmärryksen luomista, joka edistää osallisuutta paikallisissa yhteisöissä ja yleisesti yhteiskunnassa.

Kohtaamispaikka on konseptina melko perinteinen järjestötoiminnan muoto, mutta se ei vähennä kohtaamisten arvoa. Kohtaamispaikkojen vahvuutena on niiden moninaisuus ja monikulttuurisuus. Eri väestö- ja ikäryhmiä yhteen kokoava toiminta tukee parhaimmillaan hyvien väestösuhteiden muodostumista ja lähiyhteisöön kiinnittymistä. Eriarvoisuuden näkökulmasta yhteisöllisyyden vahvistaminen ennaltaehkäisee ongelmia, joita ulkopuolisuuden ja osattomuuden kokemukset aiheuttavat.

Ongelmien ennaltaehkäiseminen on yhteiskunnalle inhimillisesti ja taloudellisesti kannattavampaa kuin jo syntyneiden ongelmien korjaaminen.

Vapaaehtoistoiminta kuuluu kaikille

Ihmisten tarpeista lähtevä kansalaisjärjestötoiminta tarjoaa mahdollisuuden osallistua itselleen mielekkäällä tavalla myös vertaisena ja vapaaehtoisena. STEA-avustuksilla tuetaan monipuolisesti vapaaehtoistoimintaa. Vapaaehtoisena voi toimia haluamallaan tavalla joko satunnaisesti tai säännöllisesti vaikkapa tukihenkilötoimintaan sitoutuen. STEA-avustuksilla rahoitetuista toiminnoista löytyy vapaaehtoistoiminnan ja osallistumisen mahdollisuuksia eri väestö- ja ikäryhmille ympäri Suomen. Tuettua vapaaehtoistoimintaa järjestetään muun muassa työttömille, ikääntyneille, vammaisille ja maahan muuttaneille. Tuettu vapaaehtoistoiminta osoittaa, että jokaisella on mahdollisuus toimia vapaaehtoisena omien kykyjensä ja voimavarojensa puitteissa.

Lasten ja nuorten eriarvoistumisesta on oltu viime aikoina erityisen huolestuneita. Koulujen eriarvoistumiskehityksestä on käyty laajaa julkista ja poliittista keskustelua. Järjestölähtöisellä vertaistoiminnalla voidaan vahvistaa eri taustaisten lasten yhteenkuuluvuuden tunnetta sekä vähentää eriarvoisuuden subjektiivista kokemista. Lapset ja nuoret pääsevät toimimaan vertaisina vapaaehtoisina esimerkiksi monialajärjestöjen valtakunnallisesti toteutetussa Tyttöjen ja Poikien talojen isosisarus-vapaaehtoistoiminnassa.

Kohtaamisia ja kohdentamista

STEA-avustuksilla rahoitetaan monenlaisia kohtaavia toimintoja. Esimerkiksi monialajärjestöjen toiminnassa kohdataan ja tuetaan haavoittuvassa asemassa olevia kohderyhmiä kuten koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle pudonneita, kiusaamista tai kunniaan liittyvää väkivaltaa kokeneita, päihteiden ja mielenterveyden haasteiden kanssa kamppailevia, rikostaustaisia sekä eri syistä yksinäisiä, yhteiskunnan marginaaliin jääneitä ihmisiä. STEA-avustuksilla ei voida suoraan vaikuttaa yksilön taloudellisiin resursseihin. Terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia edistävää toimintaa voidaan kuitenkin kohdentaa erityisesti köyhyyttä kokeviin. Järjestötoiminnalla tuetaan muun muassa taloudellisesti heikommassa asemassa olevien lapsiperheiden arjenhallintaa ja työelämän ulkopuolella olevien aikuisten työ- ja toimintakykyä.

Eriarvoisuuden juurisyihin tulee puuttua rakenteiden tasolla. Julkisen palvelujärjestelmän tueksi tarvitaan kuitenkin myös järjestölähtöistä toimintaa. Järjestöjen monialainen ja monipuolinen toiminta tukee eri väestö- ja kohderyhmien nähdyksi ja kuulluksi tulemista. Muun muassa monialajärjestöjen kohtaavassa työssä tunnistetaan monipuolisesti eriarvoisuutta aiheuttavia riskitekijöitä. Järjestöt ovat onnistuneet myös kohdentamaan toimintaansa niiden perusteella huono-osaisuutta kokeviin kohderyhmiin. STEAn uuden Näkymättömät-avustusohjelman lisäksi tarvitaan edelleen eriarvoisuutta vähentävää toimintaa myös aiemmin tunnistettujen kohderyhmien tukemiseksi.