Avustustoiminta muutoksessa – kehittämistä tehdään nyt monella taholla

Sosiaali- ja terveysjärjestöissä ja STEAssa eletään monien muutosten aikaa. STEA-avustuksiin kohdistuvat mittavat leikkaukset vaikuttavat merkittävästi sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaedellytyksiin. Ratkaisuja säästöjen kohdentumisesta avustuskohteisiin pyritään tekemään niin, että niistä on mahdollisimman vähän haittaa järjestöjen toiminnan kohderyhmille. Sopeuttamista avustusmäärärahojen uuteen tasoon tehdään nyt konkreettisimmin vuoden 2026 avustuksia valmisteltaessa, mutta samanaikaisesti katse on suunnattava myös vuoteen 2027 ja siitä eteenpäin.

Vuonna 2026 myönnettävien avustusten päätösprosessia sujuvoitetaan ja tulevien vuosien suuntaa selvitetään

Tänä vuonna STEAn avustusehdotusta valmistellaan tiiviisti sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuson johdolla ja esitys vuonna 2026 myönnettävistä avustuksista käsitellään sosiaali- ja terveysministeriössä jo ennen sen julkaisua. Uuden käytännön tavoitteena on nopeuttaa ja keventää tulevaa avustuspäätösprosessia.

Kun avustusehdotus joulukuussa julkaistaan, on avustuksen hakijoilla aiempien vuosien tapaan mahdollisuus tehdä sosiaali- ja terveysministeriölle kannanotto oman avustuskohteensa avustusehdotuksesta.  Sosiaali- ja terveysministeriön avustusasioiden neuvottelukunnan yhteydessä toimiva arviointi- ja avustusjaosto tutustuu avustusehdotukseen joulukuun aikana, ja antaa sosiaali- ja terveysministeriölle ehdotuksesta lausunnon. Sosiaali- ja terveysministeriö käsittelee kannanotot ja lausunnon, ja voisi päättää myönnettävistä avustuksista alustavan arvion mukaan mahdollisesti jo tammikuussa.

Ratkaisut siitä, mihin säästöjä kohdennetaan, eivät ole helppoja. Aiheesta on käyty paljon taustakeskusteluja, myös muun muassa Suomen hallituksen tasolla Kestävän hyvinvointiyhteiskunnan ministerityöryhmässä.

Tulevien vuosien avustuksiin liittyen Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso käynnisti toukokuussa selvitystyön, jossa STM:n arviointi- ja avustusasioiden neuvottelukunnan ja STEAn yhteistyönä tuotetaan ehdotus siitä, mitä näkökulmia on huomioitava STEAn avustuksiin liittyvien säästöjen kohdentumisesta vuodesta 2027 alkaen. Selvitys esiteltiin sosiaali- ja terveysministerille lokakuun puolivälissä.

 Selvitys julkaistaan myöhemmin lokakuussa stm.fi-sivuilla.(siirryt toiseen palveluun)

Kansalaisjärjestöstrategian toimeenpano etenee

Pääministeri Orpon hallitusohjelmaan perustuvan kansalaisjärjestöstrategian toimeenpano etenee oikeusministeriön johdolla. Kansalaisjärjestöstrategia kehittää kansalaisjärjestöjen toimintaedellytyksiä kuluvalla hallituskaudella. Strategian toimeenpanoon liittyy säädöshankkeita ja myös valtionavustuskäytänteiden uudistamista. Strategian toteuttamisen yhteydessä on jo valmistunut muun muassa sääntelyn kehittämiseen liittyvä Juha Viertolan selvitys.

Tulossa on myös selvitys kuntien ja hyvinvointialueiden myöntämästä tuesta yhdistyksille ja säätiöille. Vuoden 2026 alussa valmistuu raportti siitä, mitkä ovat kansalaisjärjestöjen keinot hyödyntää EU-rahoitusta nykyistä paremmin.

Lisätietoa kansalaisjärjestöstrategian toimeenpanosta oikeusministeriön hankesivulla(siirryt toiseen palveluun)

Valtionavustuskäytänteitä yhtenäistetään

Valtionavustuskäytänteiden yhtenäistämiseen liittyvät eri toimet ohjaavat vahvasti myös STEAn toiminnan uudistamista. Samalla kun arvioimme muiden valtionapuviranomaisten kanssa toimintakäytäntöjen ja prosessien uudistamistarpeita ja – mahdollisuuksia, arvioimme STEAssa myös Valtiokonttorin verkkopalveluiden käyttöönottoa. Käyttöönoton edistäminen edellyttää esiselvityksen toteuttamista. Esiselvityksessä tarkastellaan muun muassa tietojärjestelmien eroavaisuuksia. Vasta esiselvityksen valmistumisen jälkeen voidaan tehdä konkreettinen päätös STEAn siirtymisestä valtionapuviranomaisten yhteisten tietojärjestelmien käyttäjäksi.

Uutinen esiselvityksestä stea.fi-verkkosivuilla

Valtionavustuskäytänteiden uudistamisjaoston toimikausi päättyy lokakuussa ja työryhmän raportti julkaistiin lokakuussa.

Raporttiin liittyvä blogikirjoitus ja linkki raporttiin valtiovarainministeriön verkkosivuilla(siirryt toiseen palveluun)

Raportissa hyvin kannatettavana pidämme etenkin ehdotusta valtionavustusten monivuotisuudesta. Käytännössä se tarkoittaisi, että jatkuvaluonteisten toimintojen valtionavustuspäätöksiin saataisiin jatkossa ennakkotietoa ja ohjeellinen suunnitelma tulevien vuosien avustuksista, vaikka avustuksia jatkossakin haettaisiin ja myönnettäisiin vuosittain. STEAlla on aiemmin ollut käytössä avustusehdotusten yhteydessä tehty ohjeellinen avustussuunnitelma, joka on antanut avustuksen saajille ennakkoarvion tulevien vuosien avustustasosta. Nyt suurten avustusleikkausten vuosina ohjeellista avustussuunnitelmaa ei ole ollut mahdollista tehdä, mutta paluuta siihen tavoitellaan parin vuoden sisällä.

Myös yleisavustusten myöntämiselle tarvitaan yhteiset ja oikeudenmukaiset periaatteet.  Yleisavustusten myöntämiseen liittyvä kehittämistyö on käynnistettävä ja sen yhteydessä tulee ratkaista myös, miten yleisavustuksella rahoitetusta toiminnasta raportoidaan avustuksen myöntäjälle. Kun nämä asiat on ratkaistu, voidaan arvioida millä edellytyksillä ja periaatteilla yleisavustuspainotusta voidaan avustusten kokonaismäärässä lisätä.

Valtionavustuskäytänteiden uudistamisjaostossa on arvioitu myös avustuksiin liittyvän hallinnollisen työn keventämisen mahdollisuuksia. STEAssa on arvioitu, että siirtyminen yhteisiin Valtiokonttorin tietojärjestelmiin vauhdittaa myös hallinnollisten käytänteiden keventämistä. Asiaa on pohdittu myös avustusasioiden neuvottelukunnan ja STEAn selvitystä valmistelevassa työryhmässä. Keskusteluja on käyty esimerkiksi raportointikäytäntöjen keventämisestä, ja että sitä valmistelemaan voisi koota ryhmän avustuksen saajien edustajista.

Myös tekoälyn käyttöä ja sen tarjoamia mahdollisuuksia eri valtionhallinnon prosessien tehostamisessa selvitetään valtionhallinnon tasolla parhaillaan.  

Työryhmä valmistelemaan STEAn organisatorisen aseman muuttamista

Keväällä 2025 Suomen hallituksen puoliväliriihessä päätettiin selvittää STEAn toimintamallin uudistamista. Hallituksen kirjauksen mukaisesti selvitettävänä on ollut STEA:n siirtyminen osaksi STM:n organisaatiota, kuten on STM:n muiden valtionavustustehtävien ja muiden ministeriöiden valtionavustustehtävien osalta. Tavoitteena ei ole lisätä poliittista ohjausta, vaan vahvistaa asiantuntija-arvion painoarvoa avustusprosesseissa ja tehostaa avustuksiin liittyvää hallintoa. Selvityksessä haluttiin myös huomioida ruotsinkielisen järjestökentän erityispiirteet.

Selvitystä on tehty kuluvan syksyn aikana sosiaali- ja terveysministeriön virkatyönä, ja sitä on käsitelty syksyllä muun muassa Kestävän hyvinvointiyhteiskunnan ministerityöryhmässä.  Koska selvityksen mukainen muutos edellyttää myös lainsäädännöllisiä muutoksia, asetetaan sosiaali- ja terveysministeriöön työryhmä valmistemaan STEAn organisatorisen aseman muuttamista. Käytännössä muutos tarkoittaisi sitä, että STEAn nykyiset tehtävät siirrettäisiin STM:n organisaatioon. Perustettava työryhmä muun muassa tukee muutokseen liittyvää säädösvalmistelua ja osallistuu säädösmuutosten vaikutusarviointeihin sekä valmistelee tulevien säädösmuutosten edellyttämää toimeenpanoa.

Lisätietoa lainsäädäntöhankkeesta stm.fi-verkkosivuilla(siirryt toiseen palveluun) (linkki lisätty kirjoitukseen 5.11.)

Tuottavuusohjelma vaikuttaa STEAn arkeen

Valtion talouden tilanne on vaikuttanut myös STEAn toimintaan. Valtionhallinnon tuottavuusohjelman tavoitteiden mukaisesti henkilöstömme määrää on vähennetty merkittävästi. Tämä on tuonut muutoksia sekä avustusten valmistelun ja arvioinnin että valvonnan erityisasiantuntijoittemme työnjakoon – avustusta hakevien ja saavien järjestöjen yhteyshenkilö STEAssa on siis voinut viime vuosien aikana vaihtua jo useammankin kerran.  Meillä STEAssa muutos näkyy luonnollisesti myös työntekijöiden lisääntyneenä työmääränä. Pyrimme siihen, että muutokset vaikuttavat mahdollisimman vähän asiakaspalveluumme.

Osana valtionhallinnon säästöjä arvioidaan parhaillaan myös lisäsäästöjen mahdollisuuksia toimitilojen käyttöä tehostamalla, joka voi tarkoittaa myös meille uutta muuttoa.

Sopeutumista ja priorisointia

Kuten aiemminkin olemme viestineet, avustusmäärärahojen vähentyessä pyrimme osaltamme siihen, että järjestöjen kohtaavaan työhön kohdistuu mahdollisimman vähän leikkauksia. Tämä ei tarkoita sitä, että emme tunnistaisi, että järjestöissä tehdään muutakin merkityksellistä ja tärkeää toimintaa. Valtiontalouden luvut ovat kuitenkin karuja. Avustuksiin käytettävissä olevien varojen väheneminen tarkoittaa nyt useille toiminnan sopeuttamista ja priorisointia, jota haastaa myös se, että tulevia käänteitä ei aina voi ennakoida etukäteen.

Järjestölähtöinen auttamistyö on kuitenkin parhaimmillaan sekä kustannustehokasta että inhimillistä toimintaa, jolla tulee olla oma tärkeä paikkansa yhteiskunnassamme myös tulevaisuudessa, myös valtionavustuksilla rahoitettuna.