Ikääntyneiden toiminnalliset järjestöt

STEA-avustuksilla rahoitettuja ikääntyneiden toiminnallisten järjestöjen kokonaisuuteen kuuluvia toimijoita oli vuonna 2020 yhteensä 19. Tuloksellisuuskatsauksessa arvioituja avustuskohteita oli yhteensä 32.

Järjestökokonaisuuden tuloksellisuusarviointi perustuu järjestöjen tuloksellisuusraporteilla ilmoittamaan tietoon.

Järjestökokonaisuuden tuloksellisuusraporteista laadittiin tuloksellisuuden tilannekuva. Tilannekuva jakautuu arvioinnin osa-alueiden mukaisesti.

Toiminnalla tavoiteltu muutos ja kohderyhmät

Ikääntyneiden toiminnallisten järjestöjen STEA-​avustuksilla vuonna 2020 rahoitettujen avustuskohteiden toiminnan tavoitteita olivat mm.:

• ikäihmisten kotona asumisen edellytysten parantaminen: mielen hyvinvoinnin vahvistaminen, ruokavalion laadun parantaminen ja fyysisen toimintakyvyn vahvistaminen/ylläpito
• terveysliikunnan, mielen hyvinvoinnin ja osallisuuden toimintatapojen levittäminen ja juurruttaminen
• osallisuuden lisääntyminen, sosiaalisten suhteiden vahvistaminen, yksinäisyyden tunteen lieventäminen
• laadukkaan vapaaehtoistoiminnan mahdollistaminen
• digitaitojen vahvistaminen
• ikääntyneiden taloudellisen kaltoinkohtelun torjuminen

Toimintaa suunniteltiin kohdistettavan pääosin seuraaville kohderyhmille:

• yksinäiset, yksin kotona asuvat, heikossa sosioekonomisessa tai muuten haasteellisessa elämäntilanteessa olevat ikääntyneet (esimerkiksi omaishoitajat, hiljattain puolisonsa menettäneet) tai muut erityisryhmät (esim. kehitysvammaiset)
• kotona (yksin) asuvat ikääntyneet, joilla fyysisen toimintakyvyn haasteita tai joilla on riski fyysisen toimintakyvyn alenemiseen
• aktiiviset ikääntyneet, vapaaehtoistyöstä kiinnostuneet
• ikääntyneet, jotka eivät käytä digilaitteita, ja joilla heikko digiosaaminen heikentää osallisuutta
• kaltoinkohtelua ja väkivaltaa tai niiden uhkaa kokeneet ikääntyneet tai heidän omaisensa

STEAn tuloksellisuusarvioinnin lähtökohtana oli arvioida saavutettiinko toiminnalle määritellyt tavoitteet ja tavoittiko toiminta kohderyhmänsä suunnitellun mukaisesti.

Toiminnan resurssit

Toiminnan resursseina arvioinnissa huomioidaan avustusten euromäärä, avustuskohteiden määrä, toimintaan osallistuneiden vapaaehtoisten määrä ja toiminnan yhteistyökumppanit.

Ikääntyneiden toiminnallisten järjestöjen kokonaisuuteen kuului 34 avustuskohdetta, joiden yhteenlaskettu avustusten määrä vuonna 2020 oli noin 6,1 miljoonaa euroa.

Avustusmäärä ja avustuskohteet

Vapaaehtoistoiminta

Lähes kaikkien avustuskohteiden toimintaan osallistui myös vapaaehtoisia, yhteensä 33 526 henkilöä (vuosiselvitykset 2020).

Lähes kaikissa ikääntyneiden toiminnallisten järjestöjen kokonaisuuden avustuskohteissa on ollut mukana vapaaehtoisia (88% kohteista). Näistä yhden avustuskohteen toimintaan osallistuneita oli 31 659 vapaaehtoista (kirje-​ ja korttikampanjoihin osallistuneita). Pois lukien edellä mainittu avustuskohde, vapaaehtoisten keskimääräinen määrä oli noin 67 yhtä avustuskohdetta kohden.

Vapaaehtoisten tavoittaminen ja motivointi osallistumaan toimintaan vaikuttaa monessa avustuskohteessa suoraan siihen, mitä toimintaa kohderyhmälle voidaan tarjota ja missä laajuudessa.

Suurin osa ikääntyneiden toiminnallisten järjestöjen vapaaehtoistehtävistä oli tuloksellisuusraporttien perusteella sellaisia, että ne vaativat pidempiaikaista sitoutumista ja esimerkiksi digituen ja digiosaamisen
välittämisen osalta myös tietynlaista osaamista. Toisaalta, vuonna 2020 alkanut koronapandemia lisäsi järjestöjen kohderyhmän tarvetta mm. kaupassa käynnin ja muun asioinnin avulle, mikä mahdollisti myös lyhytkestoisempaa sitoutumista vaativan ns. keikkavapaaehtoistoiminnan.

Ikääntyneiden toiminnallisissa järjestöissä vapaaehtoiset toimivat pääsääntöisesti:

• yksilöllistä digitukea tarjoavina vertaistuutoreina
• ryhmätoimintojen vetäjinä (esimerkiksi liikuntaryhmät, ml. etäjumpat, parvekejumpat, muut tiettyyn mielenkiinnon kohteeseen liittyvät ryhmät kuten keskustelu- ja harrasteryhmät)
• ystävinä (esimerkiksi tuki- ja liikuntaystävinä/liikuntakummeina, puhelinystävinä)
• kauppa- ja asiointiapuna
• materiaalin tuottajina (kuten esimerkiksi kohderyhmälle toteutetut opasvideot)

Vapaaehtoiset ovat avustaneet myös erilaisten tilaisuuksien ja tapahtumien toteuttamisessa, kahvitarjoiluissa sekä erilaisissa kehittämistehtävissä.

Yhteistyökumppanit

33 avustuskohteen toiminnassa oli mukana yhteistyökumppaneita. Yhteistyökumppaneiden yhteenlaskettu määrä oli 266.

Tuloksellisuusraporteilla ilmoitettavien yhteistyökumppaneiden lukumäärä oli rajattu kymmeneen, raportilla pyydettiin ilmoittamaan vain avustuskohteen toiminnan kannalta keskeisimmät yhteistyökumppanit.

Ikääntyneiden toiminnallisten järjestöjen yhteistyössä korostuu järjestöjen keskinäinen yhteistyö, mutta yhteistyötä tehdään paljon myös kuntien kanssa. Tuloksellisuusraporteissa Muu-​yhteistyökumppaniluokka sisältää muun muassa muita järjestöjä (esim. kylä- ja paikallisyhdistyksiä), erilaisia yhteistyöverkostoja (kuntaverkostoja, järjestöverkostoja, muiden asiantuntijoiden muodostamia verkostoja, kouluttajaverkostoja), kirjastoja ja tutkimuslaitoksia.

Yhteistyökumppanuudet edistävät oikean kohderyhmän tavoittamista sekä toimivat resurssina toiminnan ja tuotosten toteuttamisessa. Kohderyhmien tavoittamista edistävät etenkin järjestö-​ ja kuntakumppanuudet (asiakkaiden ohjaus).

Erilaisia verkostoja hyödynnetään kehitettyjen toimintatapojen ja asiantuntemuksen levittämiseen, kohderyhmän tavoittamiseen ja hyvinvoinnin edistämiseen (asiantuntijaosaamisen vaihto).

Järjestökokonaisuuden toiminnoissa korostuu toimintatapojen kehittäminen yhteistyössä järjestöjen, kuntien ja vapaaehtoisten kanssa.

Tavoitetut kohderyhmät

Avus­tus­koh­tei­den toi­min­taan osal­lis­tui tu­lok­sel­li­suus­ra­por­teil­la il­moi­tet­tu­jen tie­to­jen mu­kaan vuo­den 2020 ai­ka­na yh­teen­sä 1 025 313 ih­mis­tä.

Suu­rin osa avus­tus­koh­teis­ta ta­voit­ti suun­ni­tel­lut koh­de­ryh­män­sä hyvin tai riit­tä­väs­ti.

Tu­lok­sel­li­suus­ra­port­tien pe­rus­teel­la eri­tyi­sen hyvin ta­voi­tet­tu­ja koh­de­ryh­miä oli­vat ns. ak­tii­vi­set ikään­ty­neet ja va­paa­eh­tois­toi­min­nas­ta kiin­nos­tu­neet ikään­ty­neet hen­ki­löt sekä ikään­ty­neet, joil­la oli fyy­si­sen toi­min­ta­ky­vyn haas­tei­ta tai joil­la oli riski fyy­si­sen toi­min­ta­ky­vyn ale­ne­mi­seen.

Hei­kom­min ta­voi­tet­tu­ja koh­de­ryh­miä, tai koh­de­ryh­miä joi­den ta­voit­ta­mi­ses­ta ei ra­por­teil­la ole näyt­töä, oli­vat:

• ikääntyneet, jotka eivät lainkaan käytä digilaitteita
• heikommassa sosioekonomisessa asemassa olevat ikääntyneet ja muut hyvin haasteellisessa elämäntilanteessa olevat kohderyhmät (esim. kehitysvammaiset, omaishoitajat)
• (taloudellista) kaltoinkohtelua kokeneet ikääntyneet

Toi­min­taan osal­lis­tu­neet koh­de­ryh­mät on ra­por­toi­tu tu­lok­sel­li­suus­ra­por­teis­sa ikä- ja su­ku­puo­li­ja­kau­man mu­kaan 72,3 %:ssa koh­tei­ta. Ikä- ja su­ku­puo­li­ja­kau­ma­tie­to­jen il­moit­ta­mi­nen ra­por­til­la on va­paa­eh­tois­ta.

Toi­min­to­jen pää­koh­de­ryh­mi­nä oli­vat eri­lai­sis­sa elä­män­ti­lan­teis­sa ole­vat ikään­ty­neet. Ra­port­tien pe­rus­teel­la 87 % toi­min­taan osal­lis­tu­neis­ta oli yli 63-​vuotiaita.

Ikä- ja su­ku­puo­li­ja­kau­man mu­kai­ses­ti ra­por­toi­tu­ja toi­min­taan osal­lis­tu­nei­ta ih­mi­siä oli yh­teen­sä 14 616.

Koh­de­ryh­mien ta­voit­ta­mis­ta on suu­rim­mas­sa osas­sa avus­tus­koh­tei­ta edis­tä­nyt hyvät yh­teis­työ­ver­kos­tot, esil­le nouse­vat eten­kin yh­teis­työ asiak­kai­den oh­jauk­ses­sa ja/ tai vies­tin­näs­sä. Eri­tyi­sen tär­keäk­si on nos­tet­tu pai­kal­li­sel­la ta­sol­la toi­mi­vat yh­teis­työ­ver­kos­tot.

Myös sel­keä toi­min­nan si­säl­tö, joka in­nos­taa osal­lis­tu­maan ja/tai jonka suun­nit­te­luun koh­de­ryh­mä on itse pääs­syt osal­lis­tu­maan sekä toi­min­nan tark­ka koh­den­ta­mi­nen ai­o­tul­le koh­de­ryh­mäl­le edis­tä­vät ta­voit­ta­mis­ta.

Muita ta­voit­ta­mis­ta edis­tä­viä te­ki­jöi­tä oli­vat toi­min­nan vie­mi­nen koh­de­ryh­mien lä­hel­le eli paik­koi­hin, jois­sa koh­de­ryh­miin kuu­lu­vat ovat joka ta­pauk­ses­sa, sekä osal­lis­tu­mi­sen hel­pot­ta­mi­nen va­paa­eh­tois­ten saat­ta­jien avul­la.

Ko­ra­na vai­keut­ti koh­de­ryh­mien ta­voit­ta­mis­ta

Ko­ro­na­pan­de­mia on vai­kut­ta­nut koh­de­ryh­mien ta­voit­ta­mi­seen mer­kit­tä­väs­ti. Ikään­ty­nei­den toi­min­nal­lis­ten jär­jes­tö­jen koh­de­ryh­mis­tä suu­rin osa kuu­lui ko­ro­na­vi­ruk­sen ris­ki­ryh­mään ja/tai asui pal­ve­lu­ta­los­sa, eikä ole siksi voi­nut osal­lis­tua eten­kään ryh­mä­muo­toi­seen toi­min­taan.

Li­säk­si toi­min­nan mark­ki­noin­tia koh­de­ryh­mil­le ei ole voitu tehdä suu­ris­sa ta­pah­tu­mis­sa, jol­loin kas­vok­kain ta­pah­tu­va toi­min­taan ”hou­kut­te­lu” jäi vä­häi­sek­si. Osas­sa avus­tus­koh­teis­ta va­paa­eh­tois­ten mo­ti­voin­ti ja si­tout­ta­mi­nen mu­kaan toi­min­taan ei on­nis­tu­nut ai­o­tus­ti, minkä vuok­si myös koh­de­ryh­mäl­le jär­jes­te­tyn toi­min­nan laa­juus on jää­nyt ai­ot­tua sup­peam­mak­si.

Toi­min­taan osal­lis­tu­mi­nen etäyh­teyk­sien vä­li­tyk­sel­lä on ra­port­tien pe­rus­teel­la sekä es­tä­nyt että edis­tä­nyt koh­de­ryh­mien ta­voit­ta­mis­ta. Toi­min­nan to­teut­ta­mi­nen ver­kos­sa on mah­dol­lis­ta­nut toi­min­taan osal­lis­tu­mi­sen ajas­ta ja pai­kas­ta riip­pu­mat­ta, eri­tyi­ses­ti va­paa­eh­toi­sil­le suun­na­tut kou­lu­tuk­set ovat ta­voit­ta­neet koh­de­ryh­mää etäyh­teyk­sien vä­li­tyk­sel­lä hyvin. Toi­saal­ta toi­min­ta ver­kos­sa on myös aset­ta­nut es­tei­tä esi­mer­kik­si kai­kis­ta hei­koim­mas­sa ase­mas­sa ole­vien koh­de­ryh­mien ta­voit­ta­mi­sel­le. Ne, joil­la di­gi­tai­dot eivät ole ol­leet riit­tä­väl­lä ta­sol­la eivät ole kyen­neet osal­lis­tu­maan toi­min­taan lain­kaan.

STEAn arvio ikään­ty­nei­den toi­min­nal­lis­ten jär­jes­tö­jen toi­min­nan koh­den­tu­mi­ses­ta ja koh­de­ryh­män ta­voit­ta­mi­ses­ta

Toiminta ja tuotokset

Ikääntyneiden toiminnallisten järjestöjen toimintamuodoissa painottuivat yksilöllisen tuen tarjoaminen, ryhmämuotoinen toiminta ja neuvonta.

Kerättyyn tietoon perustuvia tuloksia on aikaansaatu erityisesti seuraavilla toiminnoilla:

1. Yksilöllinen tuki ja neuvonta

• ikääntyneille suunnattu vapaaehtoisten toteuttama ystävätoiminta sekä liikunta-, ravitsemus- ja muistineuvonta (vapaaehtoiset tai ammattilaiset).
• vapaaehtoisten toteuttama ystävätoiminta, kasvokkain ja puhelimitse.

Yksilöllinen tuki ja neuvonta ovat pitäneet sisällään myös ikääntyneille toteutettavaa digitukea. Yksilöllisenä tukena toteutettu digituki on jatkunut pandemiasta huolimatta kohtuullisella tasolla, ryhmämuotoisen toiminnan ollessa tauolla.

2. Ryhmämuotoinen toiminta

• Ryhmämuotoiseen toimintaan sisältyy erilaisia harraste- ja vertaistukiryhmiä. Kokonaisuudessa
  korostuvat myös liikuntaryhmät, jotka on toteutettu sekä kasvokkain että etänä.

3. Kohdennetut tietoiskut, tutkimus-​ ja/tai kokemustietoon perustuvien materiaalien tuottaminen ja koulutus

• Selkeästi kohdennetut tietoiskut ovat paikanneet pandemian vuoksi rajoitetusti toteutettua
  digitukea. Tietoiskut ovat tavoittaneet ikääntyneitä laajasti. Toiminnoissa on kehitetty ikääntyneille ja vapaaehtoisille (ja ammattilaisille) suunnattuja koulutusmateriaaleja sekä materiaaleja esimerkiksi etäjumppien toteuttamiseksi ja/tai digituen ja etäyhteyksin toteutettavan toiminnan järjestämiseksi.

Verkossa olevien materiaalien katselu-​ ja latauskerrat ovat kasvaneet voimakkaasti.

Vapaaehtoisten osaamista on vahvistettu koulutuksin. Koulutetut vapaaehtoiset voivat kouluttaa ja perehdyttää edelleen uusia vapaaehtoisia toteuttamaan ikääntyneille suunnattua hyvinvointia tukevaa toimintaa, kuten esimerkiksi terveysliikuntaa.

Miten toiminta on tukenut tulosten saavuttamista

Pääsääntöisesti toiminta ja tuotokset tukivat suunniteltujen tulosten aikaansaamista hyvin tai
riittävästi.

Toiminnan tuloksellisuutta edisti mm.:

• toiminnan sisällön selkeä kohdentaminen kohderyhmälle ja mahdollisuuksien mukaan ketterien toimintatapojen luominen kohderyhmän aktivoimiseksi. Esimerkiksi koronakevään kauppakassiapu: kauppakassin mukana on toimitettu jumppa- ja aivotreenitehtäviä ikääntyneille.
• ryhmätoiminnan vieminen kohderyhmän luokse tai ulos koronarajoitusten aikaan on mahdollistanut toiminnan toteuttamisen, esimerkiksi parvekejumpat ja ulkona toteutettavat ryhmät.

Toimintojen laajuuteen ja sisältöön vaikuttivat myös mukaan saadut vapaaehtoiset. Jos toiminta ei houkuttele vapaaehtoisia, jää esimerkiksi ryhmätoimintojen toteutus avustuskohteen työntekijöille, ja siksi usein laajuudeltaan ja sisällöiltään suppeammaksi. Vapaaehtoisille tarjottavalla tuella olikin järjestöjen toiminnan tuloksellisuudessa merkittävä rooli. Toiminnan selkeys ja tarjolla oleva tuki helpottivat vapaaehtoisten osallistumista toimintaan.

Ikääntyneiden hyvinvointiin liittyvä medianäkyvyys koronapandemian alkaessa oli
houkutellut lisää vapaaehtoisia mukaan osaan toiminnoista.

Toiminnan tuloksellisuuteen on vaikutettu myös sillä, että kohderyhmän hyvinvointia edistävä vaikuttamistyö on saanut näkyvyyttä ja työ on vaikuttanut valtakunnallisiin ohjelmiin sekä kuntatason strategia-​asiakirjoihin.

Toiminnan tuloksellisuutta heikensivät vuoden 2020 aikana erityisesti:

• koronapandemia vaikeutti kohderyhmän osallistumista merkittävästi etenkin sisällä tapahtuvaan ryhmätoimintaan
• toteutetut toiminnot eivät vastanneet tavoitteisiin
  • toimintoja ei oltu kohdennettu suunnitellulle kohderyhmälle tai kohderyhmä oli tavoitettu hyvin heikosti, tai tavoittamista ei oltu seurattu
  • haasteena erityisesti avustuskohteissa, jotka pyrkivät vaikuttamaan tietyn kohderyhmän hyvinvointiin laajoilla ja kohdentamattomilla toimilla, kuten esimerkiksi verkkosivut, yleinen tiedon levittäminen, avoimet luennot, laajat viestintäkampanjat

Etänä toteutettu toiminta edisti kohderyhmän tavoittamista osittain, mutta vaikeutti etenkin niiden kohderyhmien tavoittamista, joilla ei ole riittäviä taitoja etäosallistumiseen. Digituen osalta toiminnan siirtyminen verkkoon ja tietoiskujen toteuttaminen verkossa toisaalta edisti kohderyhmän tavoittamista, mutta toisaalta myös esti kaikista heikoimmassa asemassa olevien saamista mukaan toimintaan.

STEAn arvio tuloksista ja keskeiset havainnot

Tuloksellisuusraporttien perusteella järjestötoiminnalla on vahvistettu ikääntyneiden osallisuutta ja toimintakykyä erityisesti terveysliikunnan keinoin.

Kerättyyn tietoon perustuvia tuloksia ovat raporttien perusteella seuraavat:

1. ikääntyneiden toimintakyvyn ylläpitämiseen ja/tai vahvistamiseen sekä osallisuuteen on luotu vakiinnutettuja käytänteitä
   
   Ikääntyneiden osallisuutta ja toimintakykyä tukevat terveysliikunnan toimintakäytänteet ovat vakiintuneet uusiin kuntiin. Kunnat käyttävät ikääntyneille suunnatun terveysliikunnan toimintatapoja yhteistyössä järjestöjen kanssa (ohjatut ulkoiluryhmät, tehoharjoittelu kuntosalilla ja liikuntaneuvonta) ja ikääntyneille
   tarjottava terveysliikunta lisääntyy. Koordinoitujen vertais- ja vapaaehtoisverkostojen sekä vapaaehtois- ja vertaisohjaajien määrä kunnissa on kasvanut. Terveysliikuntaan mukaan saatujen järjestöjen määrä on kasvanut kunnissa.

• ikääntyneiden toimintakyky ja koettu osallisuuden tunne on toimintojen ansiosta vahvistunut tai sitä on ylläpidetty
  
  Etä- ja parvekejumppien on koettu ylläpitävän kotona (yksin) asuvien ikääntyneiden kuntoa ja tuoneen sisältöä arkeen. Yhteisjumppien on koettu myös innostaneen omatoimiseen harjoitteluun.
  
  Kotona asuvien ikääntyneiden liikuntakykytestien tulokset osoittavat myönteistä kehitystä (tai ennallaan pysymistä). Tulokset samansuuntaisia sekä ammattilaisten että vapaaehtoisten liikuntakummien toteuttamalla tavalla.
  
  Ikääntyneiden ja kehitysvammaisten palveluyksiköissä asuvat kehitysvammaiset
  kokevat liikunnan lisääntyneen toiminnan ansiosta.
• ikääntyneiden ja vapaaehtoisten kokema yksinäisyys on vähentynyt ja koettu osallisuuden tunne vahvistunut
  
  Ikääntyneiden yksinäisyyttä on onnistuttu lievittämään ja sosiaalisia kontakteja sekä osallistumismahdollisuuksia lisäämään ystävätoiminnan ja ryhmä- sekä kohtaamispaikkatoiminnan avulla.
  
  Ikääntyneet kokevat olevansa paremmalla mielellä ystävän käyntien/soiton myötä
  
  Kohderyhmien mielekäs tekeminen on toiminnan ansiosta lisääntynyt ja toiminnoista on löydetty uusia harrastuksia. Kohderyhmien koettu hyvinvointi on toiminnan ansiosta lisääntynyt. Kohderyhmä kokee tulevansa kuulluksi.
  
  Vapaaehtoisilla on monipuolisesti mahdollisuuksia kehittää omaa osaamistaan ja olla vuorovaikutuksessa keskenään. Vapaaehtoiset ovat saaneet mielekästä tekemistä.
• digiosaamisen vahvistuminen
  
  Ikääntyneet ovat saaneet toiminnasta apua tietotekniikan käyttöön: kohderyhmä kokee saaneensa uutta tietoa ja apua omiin pulmiin. Yhteistyökumppanit ovat kokeneet, että toiminta kasvattaa senioreiden digiosaamista.
• ikääntyneet ovat muuttaneet / saaneet valmiuksia parantaa ravitsemus- ja liikuntatottumuksiaan. Kohderyhmät ovat saaneet enemmän tietoa toimintakykyyn vaikuttavista osa-alueista (esimerkiksi liikunta, muisti, ravitsemus, kaatumisen ehkäisy, digiosaaminen).
  
  Ikääntyneet ovat saaneet tietoiskuista uutta tietoa (aivot, liikunta, uni, ravitsemus) ja tietoa on pystytty hyödyntämään omassa arjessa hyvinvoinnin tukena. Osallistujat kokevat oman tietämyksensä aiheista lisääntyneen, saaneensa keinoja ja tapoja pärjätäkseen arjessa paremmin, motivaation itsestään huolehtimiseksi lisääntyneen ja saaneensa vertaistukea. Henkilökohtaisesta ohjauksesta ja neuvonnasta on saatu apua muistiin liittyvissä asioissa.
  
  Ikääntyneet ovat muuttaneet ruokailutottumuksiaan terveellisimmäksi ja liikuntaa on lisätty arjessa. Päivittäin liikkuvien osuus nousi toimintaan osallistumisen myötä ja osallistujat valitsevat ruokavalioonsa esimerkiksi sydänmerkkituotteita.

Niin sanottuna ei-​suunniteltuna tuloksena voidaan raporttien perusteella myös mainita, että järjestötoiminnassa mukana olleiden vapaaehtoisten ja ikääntyneiden taidot käyttää etäyhteyksiä osallistumiseen ovat vahvistuneet, ja kynnys käyttää digilaitteita on madaltunut. Näin tapahtui etenkin avustuskohteissa, joiden toiminta perustui kasvokkain tapahtuvaan kohtaamiseen, mutta jotka eivät pandemian vuoksi kyenneet toteuttamaan ryhmätoimintoja.

Tulosten saavuttamista on edesauttanut:

• tavoitteellinen yhteistyö kunnan kanssa kohderyhmien tavoittamiseksi ja toiminnan toteuttamiseksi
• kohderyhmien ja vapaaehtoisten näkökulmasta toiminta, joka on mielekästä, ja johon on helppo osallistua
• selkeät tulostavoitteet, joiden saavuttamista seurataan
• ystävätoiminnassa on pystytty osoittamaan yksinäisyyttä lieventäviä tuloksia etenkin silloin, kun toiminta on ollut vapaaehtoisten ja ikääntyneen näkökulmasta säännöllistä ja selkeästi strukturoitua
• koronapandemia on vauhdittanut sekä järjestöjen että kohderyhmien digiloikkaa

Toiminnan tarkoituksenmukaista kohdentumista ei ole kuitenkaan seurattu ja arvioitu säännöllisesti. Haastavimpien kohderyhmien tavoittaminen ei ole onnistunut aiotusti, minkä vuoksi tuloksiakaan tämän kohderyhmän osalta ei ole. Näitä kohderyhmiä ovat esimerkiksi henkilöt, jotka eivät osaa käyttää digilaitteita lainkaan, sosioekonomisesti heikoimmassa asemassa olevat ikääntyneet ja muuten haasteellisessa elämäntilanteessa olevat ikääntyneet.

Ravitsemustottumuksiin liittyviä tuloksia on raportoitu selkeästi vähemmän kuin terveysliikunnalla aikaansaatuja tuloksia. Myös avustuskohteissa tuotetun materiaalin rooli suhteessa julkisten ja yksityisten toimijoiden tarjoamaan ravitsemustietoon (esim. viralliset ravitsemussuositukset) ja ravitsemusneuvontaan jäi epäselväksi.

Digituen tuloksellisuutta suhteessa ikääntyneiden osallisuuden tunteeseen ei ole avustuskohteissa seurattu riittävästi. Digituen osalta ei raporteista käynyt selkeästi ilmi, miten annettu tuki on vaikuttanut ikääntyneiden osallisuuden tunteeseen, eli pystyykö ikääntynyt hoitamaan omat arkiaskareensa annetun tuen ja neuvonnan avulla.

Arvio: tukeeko toiminnasta kerätty tieto tulosten osoittamista

Arvio: onko raportoidut tulokset todennettu kerätyllä tiedolla

Arvio: onko toiminnalla saavutettu tavoiteltuja tuloksia

Arvio avustuskohteiden toiminnan tuloksellisuudesta

Raportoidut tulokset on todennettu kerätyllä tiedolla hyvin tai riittävästi alle kolmasosassa
kohteista (8/32). Tarkoituksenmukaisen tiedon kerääminen tulosten osoittamisen näkökulmasta on tuloksellisuusraporttien perusteella suurimmaksi osaksi heikkoa tai ei arvioitavissa. Vaikka tietoa on kerätty, ei raportilta ei käy ilmi, kuinka monelta asiasta on kysytty ja kuinka monen näkemyksiin esitetyt tulokset perustuvat. Tällöin tulosten laajuuden arviointi ei ole mahdollista.

Raportoitu tieto ei usein palvele toiminnalla aikaansaatujen tulosten osoittamista (esimerkiksi kerätty tyytyväisyystieto).

Avustuskohteet, joissa raportoidut tulokset on todennettu hyvin tai riittävästi (23/32), ovat raportillaan selkeästi tuoneet esiin kuinka monelta asiaa on kysytty, kuinka moni vastasi ja minkä tavoitteen saavuttamista tulos kuvaa. Arvio tuloksellisuudesta voi olla riittävä silloin, kun aiottua kohderyhmää on tavoitettu riittävästi ja toiminnot tukevat aiottujen tulosten aikaansaamista riittävästi. Arvio tuloksellisuudesta on hyvä silloin, kun raportoidut tulokset ovat aiotun mukaisia ja tulokset perustuvat
kerättyyn tietoon.

Näissä avustuskohteissa tuloksia on raporttien perusteella todennettu kohderyhmälle ja vapaaehtoisille tehdyillä kyselyillä, ikääntyneille tehdyillä toimintakykyä mittaavilla testeillä, yhteistyökumppaneille tehdyillä kyselyillä ja kartoituksilla ja asiakirja-​analyyseillä (esimerkiksi erilaiset valtakunnallisen tason ohjelma-​asiakirjat ja kuntastrategiat sekä kunnan muu viestintä).

Keskeiset havainnot

Ikääntyneiden toiminnallisten järjestöjen toiminta on kohdentunut tarkoituksenmukaisesti aiottuun kohderyhmään ja toiminnot tukevat aiottujen tulosten saavuttamista hyvin. Järjestökokonaisuuden tuloksellisuutta heikentää se, että aiottuja tuloksia on määritelty heikosti eikä tulosten saavuttamista seurata riittävästi. Tuloksina raportoidaan usein toimintaa. Tuloksellisuutta voidaan vahvistaa määrittelemällä selkeät tulostavoitteet ja kytkemällä myös viestintätoimet osaksi vaikutusketjua.

Toiminnalla on pystytty vahvistamaan ikääntyneiden kokemaa osallisuuden tunnetta ja toimintakykyä sekä lievittämään koettua yksinäisyyttä. Tulosten saavuttamisen näkökulmasta keskeistä on ollut tavoitteellinen yhteistyö kuntien ja järjestöjen välillä sekä mielekkäiden ja kohdennettujen sisältöjen tarjoaminen sekä kohderyhmälle että vapaaehtoisille.

Tuloksia on aikaansaatu erityisesti silloin, kun toiminnassa on yhdistynyt tavoitteellisuus ja kohderyhmän näkökulmasta mielekäs, helposti lähestyttävä toiminta. Esimerkiksi liikuntaryhmät ovat kohderyhmälle harrastamisen paikkoja, mutta samalla ne palvelevat ikääntyneiden toimintakyvyn ylläpitoa ja tukevat tätä kautta kotona asumista.

Strukturoidulla vapaaehtoistoiminnalla on tuloksellisuutta vauhdittava ja edistävä vaikutus. Vertaisilta saatu apu ja tuki on raporttien perusteella tuloksellista. Vapaaehtoisten avulla voidaan toimintaa levittää ja laajentaa tehokkaasti. Raporttien perusteella ei käynyt ilmi, että vapaaehtoisten tarjoama apua ja tuki olisi kohderyhmälle vähemmän tuloksellista kuin ammattilaisen tarjoama tuki. Koetut hyödyt kohdistuvat usein myös vapaaehtoisiin, jolloin hankkeen tulokset myös laajenevat.

Tuloksia on saatu aikaiseksi heikosti tai ei lainkaan sellaisissa toiminnoissa, joita ei ole selkeästi kohdennettu tietylle kohderyhmälle tai joissa tuotetun materiaalin (esim. verkkosivut) ja kohderyhmän välillä ei ole mielekästä toimintaa / selkeää kytköstä, joka edesauttaisi materiaalin käyttöä ja soveltamista kohderyhmän keskuudessa. Toisaalta STEA-​avustuksilla toteutettua materiaalia kannattaisi hyödyntää mahdollisimman laajasti, jotta jokaisen toimijan ei tarvitse tehdä omia materiaalejaan.

Viestinnällisten toimintojen kohdentumista on seurattu hyvin vähän. Aikaansaaduista tuloksista ei voida tehdä tulkintaa, jos tavoitetusta kohderyhmästä ja verkkosivujen käyttötavasta ei ole näyttöä.

Haasteena on toiminnan laadullisen kohdentumisen osoittaminen. Raporteilta ei aina käynyt selkeästi ilmi, oliko toiminnalla tavoitettu juuri aiottu kohderyhmä (esimerkiksi ne, jolla on tunnistettu olevan erityisiä haasteita tietyllä osa-​alueella). Tulosten arvioinnin näkökulmasta toiminnan tarkoituksenmukainen kohdentuminen on avainasemassa.

Kehittämiskohteet

Järjestökokonaisuuden yhteiskehittämisessä tunnistettiin useita toiminnan tuloksellisuuteen liittyviä kehittämiskohteita. Näistä STEA on valinnut avustuskohteiden rahoituksen jatkuvuuden kannalta kaksi keskeisintä kehittämiskohdetta.

Valitut kehittämiskohteet palautuvat tuloksellisuuskatsauksessa tehtyihin havaintoihin.

1. Haavoittuvassa ja heikommassa asemassa olevien ikäihmisten tavoittaminen ja saaminen mukaan toimintaan +

Järjestöjen toiminnan kohderyhmä on nykyiseltään moninainen ja heterogeeninen niin iältään, toimintakyvyltään, asumismuodoiltaan kuin elinolosuhteiltaan. Järjestöjen toiminnan on jatkossakin tarpeen olla monipuolista, toimintakykyä säilyttävää ja vahvistavaa sekä toimintakyvyn heikentymistä ehkäisevää. Toiminnalla tulisi pyrkiä tavoittamaan erilaisissa tilanteissa olevia ikäihmisiä. Erityistä huomiota voisi suunnata sellaisten ryhmien saamiseksi mukaan, jotka eivät vielä nykyiseltään ole riittävästi mukana. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi haavoittuvassa ja heikommassa sosio-​ekonomisessa asemassa olevat, yksinäiset, iäkkäät, joilla on toiminta-​ tai liikkumiskyvyn rajoitteita, palveluiden ulkopuolella olevat ja henkilöt, joilla on heikot digitaaliset taidot. Etsivällä ja löytävällä vanhustyöllä on tässä kehittämistyössä jatkossa tärkeä rooli. (Kehittämisagenda, keskeiset toimijat: ikääntyneiden toiminnalliset järjestöt)

Seurattavat kehittämistoimenpiteet:

• tavoitetun kohderyhmän seurannan kehittäminen siten, että hakemuksella esitetyn kohderyhmän tavoittamista voidaan seurata ja arvioida sekä laadullisesta (tavoitettiinko juuri ne, jotka piti) että määrällisestä (tavoitettiinko niin paljon kuin piti) näkökulmasta.
• haastavampien ja nykyisellään aiottua heikommin tavoitettujen (esimerkiksi haastavassa elämäntilanteessa olevat ja sosioekonomisesti heikommassa asemassa olevat ikääntyneet) kohderyhmien tavoittamisen ja tavoittamisen keinojen kehittäminen. 

Järjestökokonaisuuden arvioinnissa vuonna 2024 erityistä huomiota kiinnitetään seuraaviin tuloksellisuuden näkökulmasta oleellisiin arviointikysymyksiin:

• Miten haastavampia ja nykyisellään aiottua heikommin tavoitettuja kohderyhmiä on tavoitettu laadullisesta ja määrällisestä näkökulmasta vuoden 2020 jälkeen. Haastaviin kohderyhmiin kuuluvat esim. haavoittuvassa ja heikommassa sosioekonomisessa asemassa olevat, yksinäiset, iäkkäät, joilla on toiminta- tai liikkumiskyvyn rajoitteita, palveluiden ulkopuolella olevat ja henkilöt, joilla on heikot digitaaliset taidot.
• Mitkä keinot ovat erityisesti edistäneet em. kohderyhmien tavoittamista vuoden 2020 jälkeen?

STEA seuraa arviointikysymysten toteutumista määrällisten tietojen avulla vuosittain. Arviointikysymysten toteutumista seurataan avustushakemusten ja selvitysten sekä yhteiskehittämisen avulla.

2. Yhteistyön rakenteiden kehittäminen +

Palvelurakenteiden muuttuessa korostuu jatkossa toimivien yhteistyörakenteiden kehittäminen hyvinvointialueiden ja kuntien suuntaan. Hyvinvointialueet ja kunnat ovat järjestöjen näkökulmasta sekä vaikuttamistyön kohteita että yhteistyökumppaneita. Toimivia yhteistyön rakenteita ja käytäntöjä voisi tunnistaa ja kehittämistyötä organisoida sektoreittain (esimerkiksi liikunta, mielenterveys, ravinto ja sosiaalinen toiminta). (Kehittämisagenda, keskeiset toimijat: ikääntyneiden toiminnalliset järjestöt, hyvinvointialueet ja kunnat)

Seurattavat kehittämistoimenpiteet:

• hyväksi ja toimivaksi havaittujen kuntien ja järjestöjen välisten yhteistyörakenteiden ja –toimintatapojen tunnistaminen ja hyödyntäminen muillakin toimialoilla (esimerkiksi mielenterveys, ravitsemus jne.). Näitä yhteistyörakenteita on ollut esimerkiksi ikääntyneiden terveysliikunnan ja osallisuuden vahvistamisen toimialalla

Järjestökokonaisuuden arvioinnissa vuonna 2024 erityistä huomiota kiinnitetään seuraaviin tuloksellisuuden näkökulmasta oleellisiin arviointikysymyksiin:

• Miten järjestöt ovat omalta osaltaan onnistuneet luomaan ja vakiinnuttamaan yhteistyörakenteita kuntiin ja hyvinvointialueisiin eri sektoreilla?
• Miten yhteistyö on edistänyt toimintojen tuloksellisuutta?

STEA seuraa arviointikysymysten toteutumista määrällisten tietojen avulla vuosittain. Arviointikysymysten toteutumista seurataan avustushakemusten ja selvitysten sekä yhteiskehittämisen avulla.