Nuorisoasumisen järjestöt
Sisällysluettelo
STEA-avustuksilla rahoitettuja nuorisoasumisen järjestöjen kokonaisuuteen kuuluvia toimijoita oli vuonna 2020 yhteensä 18. Tuloksellisuuskatsauksessa arvioituja avustuskohteita oli yhteensä 25.
Järjestökokonaisuuden tuloksellisuusarviointi perustuu järjestöjen tuloksellisuusraporteilla ilmoittamaan tietoon.
STEAn tuloksellisuusarvioinnissa painotetaan kohderyhmän tavoittamista, avustushakemuksissa kuvattujen tavoitteiden ja tulosten saavuttamista ja saavutettujen tulosten todentamista.
Järjestökokonaisuuden tuloksellisuusraporteista laadittiin tuloksellisuuden tilannekuva. Tilannekuva jakautuu arvioinnin osa-alueiden mukaisesti.
Toiminnalla tavoiteltu muutos ja kohderyhmät
Nuorisoasumisen järjestöjen STEA-avustuksilla vuonna 2020 rahoitettujen avustuskohteiden toiminnan tavoitteita olivat:
- erityistä tukea tarvitsevien nuorten asumisen tukeminen
- asumiseen ja asunnon hallintaan liittyvien valmiuksien vahvistaminen
- asunnon menettämisen ja syrjäytymisen ehkäisy
Toimintaa suunniteltiin kohdistettavan pääosin asumiseen erityistä tukea tarvitseville nuorille. Erityisinä kohderyhminä olivat:
- luottotietonsa menettäneet nuoret
- teinivanhemmat
- päihdeongelmaiset nuoret
- nuoret, jotka kärsivät käytöshäiriöistä tai joiden jälkihoito-oikeus oli päättynyt
STEAn tuloksellisuusarvioinnin lähtökohtana oli arvioida saavutettiinko toiminnalle määritellyt tavoitteet ja tavoittiko toiminta kohderyhmänsä suunnitellun mukaisesti.
Toiminnan resurssit
Toiminnan resursseina arvioinnissa huomioidaan avustusten euromäärä, avustuskohteiden määrä, toimintaan osallistuneiden vapaaehtoisten määrä ja toiminnan yhteistyökumppanit.
Nuorisoasumisen järjestöjen kokonaisuuteen kuului 35 avustuskohdetta, joiden yhteenlaskettu avustusten määrä vuonna 2020 oli noin 2,5 miljoonaa euroa.
Avustusmäärä ja avustuskohteet
Vapaaehtoistoiminta
Nuorisoasumisen järjestöjen toimintaan osallistui vuoden 2020 aikana yhteensä 73 vapaaehtoistoimijaa (vuosiselvitykset 2020).
Vapaaehtoisten rooli asumisneuvonnassa oli raporttien mukaan vähäinen. Vapaaehtoisia oli mukana viidessä avustuskohteessa. Vapaaehtoistoiminnan kehittämistä ja kasvattamista on tehty muutamassa avustuskohteessa suunnitelmallisesti.
Avustuskohteissa, joiden toiminnassa oli vapaaehtoisia, vapaaehtoiset toimivat tukihenkilöinä, mentoreina ja vertaistukena kohderyhmään kuuluville nuorille.
Yhteistyökumppanit
25 avustuskohteen toiminnassa oli mukana yhteistyökumppaneita. Yhteistyökumppaneiden yhteenlaskettu määrä oli 192.
Tuloksellisuusraporteilla ilmoitettavien yhteistyökumppaneiden lukumäärä oli rajattu kymmeneen, raportilla pyydettiin ilmoittamaan vain avustuskohteen toiminnan kannalta keskeisimmät yhteistyökumppanit.
Nuorisoasumisen järjestöt ja avustuskohteet ovat laajasti ja monipuolisesti verkostoituneita. Yhteistyökumppaneina oli sekä muita STEA-avustusta saavia järjestöjä että muita järjestöjä (raportin kohta Muu yhteistyökumppani). Muita yhteistyökumppaneita olivat myös erilaiset kiinteistöalan toimijat, oppilaitokset, Ohjaamot sekä kuntien eri toimialat ja säätiöt. Yhteistyötä tehtiin myös Rikosseuraamuslaitoksen, ministeriöiden ja erikoissairaanhoidon toimijoiden kanssa.
Yhteistyökumppanuudet heijastavat hyvin järjestöjen kohderyhmien erityisen tuen tarpeita.
Yhteistyömuodoissa korostuvat asiantuntijaosaamisen vaihto sekä asiakkaiden ohjaus. Järjestöjen keskinäinen yhteistyö oli suurimmaksi osaksi erilaista asiantuntijaosaamisen vaihtoa.
Asiakkaiden ohjausta tehdään enemmän kuntien ja muiden toimijoiden kanssa.
Tavoitetut kohderyhmät
Avustuskohteiden toimintaan osallistui vuoden 2020 aikana yhteensä noin 11 900 ihmistä.
Nuorisoasumisen järjestöt ovat tavoittaneet toiminnan kohderyhmänsä pääsääntöisesti hyvin.
Toiminta kohdistui pääasiallisesti nuoriin aikuisiin, joilla oli asumiseen liittyviä vaikeuksia: asunnottomuutta tai uhka asunnottomuudesta, häätöuhka tai haasteita asumistaidoissa. Kohderyhmään kuului myös mm. mielenterveys- ja päihdekuntoutujia, peruskoulutuksen varassa olevia, toimeentulotuen asiakkaita ja maahanmuuttajia. Osa kohderyhmästä asui nuorisoasunnoissa.
Lisäksi toiminnalla on tavoitettu nuorisoasunnoissa asuvia nuoria, joilla ei ollut erityisen suuria vaikeuksia asumiseen liittyen. Osassa toimintoja tavoitettiin myös eri alojen ammattilaisia yhteistyöryhmissä ja koulutuksissa.
Ikä- ja sukupuolijakauman mukaisesti raportoituja toimintaan osallistuneita ihmisiä oli yhteensä 6 862. Ikä- ja sukupuolijakaumatietojen ilmoittaminen raporteilla on vapaaehtoista.
Kohderyhmien tavoittamista ovat edistäneet nuorisoasuntoihin muuttavien alkuhaastattelut ja muu nuorisoasuntojen yhteydessä tapahtuva toiminta. Yhteistyökumppaneiden kanssa tehty verkostoyhteistyö ja erityisesti yhteistyö etsivän nuorisotyön ja ohjaamotoiminnan kaltaisten toimintojen kanssa edisti nuorisoasuntojen ulkopuolella asuvien nuorten kohtaamista.
Nuorisoasuntojen ulkopuolella asuvien tavoittamista edisti neuvonnan matala kynnys, tapahtumissa tapahtunut kohtaaminen ja mahdollisuus ottaa yhteyttä eri kanavissa. Koronapandemian takia järjestetyt etätapahtumat lisäsivät tavoitettujen henkilöiden määrää osassa avustuskohteista.
Toiminnan painottaminen nuorisoasunnoissa asuvien nuorten tukemiseen vähensi niiden asumisessa tukea tarvitsevien nuorten kohtaamista, jotka eivät asu nuorisoasunnossa. Koronan takia yhteistyökumppaneiden palveluiden kautta toimintaan ei ohjautunut nuoria yhtä paljon kuin aikaisemmin. Koronan vuoksi etänä järjestetty toiminta ei tavoittanut osaa kohderyhmään kuuluvista nuorista.
STEAn arvio nuorisasumisen järjestöjen toiminnan kohdentumisesta ja kohderyhmän tavoittamisesta
Toiminta ja tuotokset
Nuorisoasumisen järjestöjen toimintamuodoissa painottui neuvonta ja yksilöllinen tuki. Yleisin toimintamuoto oli asumisohjaus, jota tehtiin joko omassa toimipisteessä, yhteistyökumppanin tiloissa tai etätapaamisina. Asumisohjauksessa korostui erilaisten ongelmatilanteiden ratkaisu ja yksilöllinen tuki.
Yhtenä osatoimintamuotona oli ohjaus muiden toimijoiden palveluiden pariin. Useissa kohteissa järjestetään tai edesautetaan asumiskoulutuksia nuorisoasunnoissa asuville, asumisen tukea tarvitseville nuorille, muille nuorille ja ammattilaisille. Nuorisoasunnoissa asuville järjestettiin myös ryhmätoimintaa.
Miten toiminta on tukenut tulosten saavuttamista
Nuorisoasumisen järjestöjen toiminta on tukenut aiottujen tulosten aikaansaamista hyvin tai riittävästi.
Yksilöllisen tuen osalta tulosten saavuttamista edisti kohderyhmän onnistunut tavoittaminen ja yksilöllisen tuen saavutettavuus. Yksilöllisen tuen tarjoamista nuorisoasuntojen ulkopuolella asuville edisti erityisesti toimiva yhteistyö muiden toimijoiden kanssa. Järjestöjen työntekijät eivät ole viranomaisia, mikä helpotti luottamuksen kehittymistä nuorten ja työntekijöiden välillä.
Koronaviruksen vuoksi toimintoja muutettiin vuonna 2020 etäyhteyksin toteutettaviksi. Osa
kohderyhmästä koki etätoiminnot vieraiksi.
Osalla kohderyhmästä henkilökohtainen tilanne oli hyvin haastava ja heillä oli myös elämänhallinnan ongelmia. Näiden kohderyhmien tavoittamisessa oli haasteita, esimerkiksi sovittuihin tapaamisiin ei saavuttu ja yhteydenpito oli vaikeaa. Raporttien mukaan koronatilanne myös vähensi yhteistyötä tai joissain tapauksissa lopetti yhteistyön muiden tahojen kanssa, mikä osaltaan vähensi toimintojen määrää.
STEAn arvio tuloksista ja keskeiset havainnot
STEAn tekemän avustuskohteiden kokonaisarvion mukaan lähes kaikkien nuorisoasumisen järjestöjen avustuskohteiden tuloksellisuus on hyvä tai riittävä. Järjestöjen toiminta on kohdistunut tarkoituksenmukaisella tavalla ja toimintojen on arvioitu tukevan aiottujen tulosten saavuttamista hyvin tai riittävästi.
Toiminnan tuloksia oli todennettu erityisesti yksilöllisen tuen toiminnoissa, joissa ratkaistiin nuorten asumiseen ja elämäntilanteeseen liittyviä ongelmia, jotka uhkasivat asumisen jatkoa. Selkeitä tuloksia oli saatu erityisesti häätöjen estämisessä.
Järjestöjen nuorille tarjoama yksilöllinen tuki ja koulutus ovat vahvistaneet nuorten arjenhallintaa (päivärytmi, asuminen, kotityöt, terveydenhoito, rahankäyttö, viranomaisasiointi, työn ja kouluasioiden hoito, mielekäs vapaa-ajan vietto). Yksilöllinen tuki ja ryhmätoiminta ovat parantanut nuorten mielialaa ja vähentänyt yksinäisyyttä sekä vahvistanut luottamusta toisiin ihmisiin ja yhteiskuntaan.
Järjestöjen tarjoama neuvonta on lisännyt nuorten tietoa oikeuksista, velvollisuuksista ja mahdollisuudesta saada apua, ja vaikuttaa asioihin.
Toiminnasta kerätty tieto palvelee kuitenkin vain osin toiminnalla aikaansaatujen tulosten osoittamista. Kerättyyn tietoon perustuvia suunniteltuja tuloksia on aikaansaatu hyvin tai riittävästi yhdeksässä avustuskohteessa.
Tietoa toiminnan tuloksista on kerätty nuorten, vapaaehtoisten ja verkostojen näkökulmasta. Tietoa on kuitenkin kerätty pääasiallisesti toiminnasta ja vähemmän toiminnan tuloksista. Kerätty tieto tuloksista on osin epävarmaa, koska merkittävässä osassa tuloksellisuusraportteja jäi epäselväksi, kuinka monelta vastaajalta tietoa on kerätty ja kuinka moni vastasi milläkin tavalla. Tuloksina on usein raportoitu järjestön toimintaa.
Tuloksellisuusraporttien mukaan tuloksellisuutta osoittavien mittareiden kehittäminen on järjestöissä aloitettu, mikä helpottanee raportointia ja tulosten arviointia tulevina vuosina.
Arvio: tukeeko toiminnasta kerätty tieto tulosten osoittamista
Arvio: onko raportoidut tulokset todennettu kerätyllä tiedolla
Arvio: onko toiminnalla saavutettu tavoiteltuja tuloksia
Arvio avustuskohteiden toiminnan tuloksellisuudesta
Keskeiset havainnot
Nuorisoasumisen järjestöjen STEA-avustuksilla rahoitettu toiminta kohdistuu suunnitelmien mukaisiin kohderyhmään hyvin. Toiminta painottuu nuorisoasunnoissa asuvien nuorten tukemiseen. Tämä on osaltaan vähentänyt muiden asumisessa tukea tarvitsevien nuorten kohtaamista.
Järjestöjen toiminnalla on pystytty ehkäisemään erityisen tuen tarpeessa olevien nuorten häätöjä sekä tukemaan nuorten asumista ja asumisen valmiuksia. Yksilöllinen tuki on erityisen tuloksellinen toimintamuoto erityistä tukea tarvitsevien nuorten asumisen tukemisessa.
Järjestöjen toiminnalla aikaansaatavia tuloksia seurataan avustuskohteissa heikosti. Järjestökokonaisuuden toiminnot ovat keskenään hyvin samankaltaisia, mutta yhteisiä tulosmittareita ei raporttien perusteella ole käytössä. Tulosten osoittamisessa on ollut haasteita erityisesti silloin, kun toiminnoissa pyritään edistämään muita kuin asumisen ongelmatilanteita, kuten yleisiä asumistaitoja. Näissä toiminnoissa haasteena on erityisesti ollut toiminnan tarpeen ja aikaansaatavien tulosten määrittely ja seuranta.
Vapaaehtoisia on nuorisoasumisen järjestöjen avustuskohteiden toiminnassa mukana vielä hyvin rajatusti.
Kehittämiskohteet
Järjestökokonaisuuden yhteiskehittämisessä tunnistettiin useita toiminnan tuloksellisuuteen liittyviä kehittämiskohteita. Näistä STEA on valinnut avustuskohteiden rahoituksen jatkuvuuden kannalta kaksi keskeisintä kehittämiskohdetta.
Valitut kehittämiskohteet palautuvat tuloksellisuuskatsauksessa tehtyihin havaintoihin.
Laajassa nuorten kohderyhmässä on lukuisia alakohderyhmiä. Nuorisoasumisen järjestöjen avustuskohteissa tulisi kokonaisuutena varmistaa, että kaikki tukea tarvitsevat kohderyhmät, lähtien vähemmän tukea tarvitsevista asukkaista ja ulottuen erilaisiin erityistä tukea tarvitseviin ryhmiin, huomioidaan. Lisäksi on hyvä huomioida alueellinen tarve. Kohderyhmien valinnassa, toiminnan kohdentamisessa ja tavoitteenasettelussa on syytä olla realistinen suhteessa käytettävissä oleviin resursseihin. (Kehittämisagenda, keskeiset toimijat: nuorisoasumisen järjestöt)
Seurattavat kehittämistoimenpiteet:
- tuen tarjoaminen niille nuorille, joilla on asumisen haasteita osana elämän- ja arjenhallinnan haasteita
- tuen tarpeen määrittely nuoren tarpeista lähtien, katsomatta siihen, asuuko nuori nuorisoasunnoissa vai ei
Järjestökokonaisuuden arvioinnissa vuonna 2024 erityistä huomiota kiinnitetään seuraaviin tuloksellisuuden näkökulmasta oleellisiin arviointikysymyksiin:
- Mihin eri asumisen (osana muita elämän- ja arjenhallinnan haasteita) tarpeisiin on pystytty vastaamaan yksilöllisen tuen keinoin vuoden 2020 jälkeen?
- Kuinka paljon nuorisoasuntojen ulkopuolella olevia nuoria, joilla on asumisen haasteita (osana yleisiä elämän- ja arjenhallinnan haasteita) on kohdattu vuoden 2020 jälkeen?
STEA seuraa arviointikysymysten toteutumista määrällisten tietojen avulla vuosittain. Arviointikysymysten toteutumista seurataan avustushakemusten ja selvitysten sekä yhteiskehittämisen avulla.
Nuorisoasumisen järjestöjen toiminta ja osaaminen saattaa jo olla segmentoitua, mutta tämä ei näy tuloksellisuuden raportoinnissa. Nuoriin kohdistuvan ennaltaehkäisevän työn vaikutuksia ei välttämättä ole helppo todentaa. Tätä voisi kehittää kytkemällä tavoitteita vahvemmin STEAn tulosketjuun sekä valitsemalla mitattavat kohteet ja tarkkuustaso huolellisesti. STEA tukee mittaamisen kehittämisessä, mutta nuorisoasumisen järjestöt voisivat yhdessä tunnistaa erityisesti nuorisoasumiseen soveltuvia mittareita. (Kehittämisagenda, keskeiset toimijat: nuorisoasumisen järjestöt, STEA)
Seurattavat kehittämistoimenpiteet:
- nuorisoasumisen järjestöjen toiminnan tuloksellisuutta kuvaavien mittareiden kehittäminen järjestöjen välisenä yhteistyönä. STEA on tukena mittaamisen kehittämisessä.
- kehitettyjen mittareiden hyödyntäminen järjestökokonaisuuden tuloksellisuuden osoittamisessa.
Järjestökokonaisuuden arvioinnissa vuonna 2024 erityistä huomiota kiinnitetään seuraaviin tuloksellisuuden näkökulmasta oleellisiin arviointikysymyksiin:
- Mitä mittareita nuorisoasumisen järjestöt ovat käyttäneet toiminnan tulosten osoittamisessa vuoden 2020 jälkeen?
- Mitä järjestöluokan tulokset ovat näillä mittareilla vuoden 2020 jälkeen?
- Kuinka moni hyödyntää samoja tulosmittareita vuoden 2020 jälkeen?
STEA seuraa arviointikysymysten toteutumista määrällisten tietojen avulla vuosittain. Arviointikysymysten toteutumista seurataan avustushakemusten ja selvitysten sekä yhteiskehittämisen avulla.