Eläkeläisjärjestöt

STEA-avustuksilla rahoitettuja eläkeläisjärjestöjen kokonaisuuteen kuuluvia toimijoita oli vuonna 2020 seitsemän. Tuloksellisuuskatsauksessa arvioituja avustuskohteita oli yhteensä 14.

Järjestökokonaisuuden tuloksellisuusarviointi perustuu järjestöjen tuloksellisuusraporteilla ilmoittamaan tietoon.

Järjestökokonaisuuden tuloksellisuusraporteista laadittiin tuloksellisuuden tilannekuva. Tilannekuva jakautuu arvioinnin osa-alueiden mukaisesti.

Toiminnalla tavoiteltu muutos ja kohderyhmät

Eläkeläisjärjestöjen STEA-​avustuksilla vuonna 2020 rahoitettujen avustuskohteiden toiminnan tavoitteita olivat muun muassa:

• ikäihmisten osallisuuden vahvistuminen ja yksinäisyyden lieventäminen
• vapaaehtoistoimijoiden jaksamisen tukeminen ja osaamisen kehittäminen
• ikääntyneiden digi ja mediataitojen vahvistaminen
• ikääntymisestä ja ikääntyneistä viestiminen, näkyvyyden paraneminen
• aisti- ja toimintakyvyltään heikentyneiden ikääntyneiden hyvinvoinnin tukeminen, toimintakyvyn heikkenemisen ennaltaehkäisy
• mielen hyvinvoinnin edistäminen
• eläkeläisköyhyyden vähentäminen

Toimintaa suunniteltiin kohdistettavan pääosin seuraaville kohderyhmille:

• jäsenyhdistykset
• vapaaehtoiset ja vapaaehtoistyöstä kiinnostuneet
• ikääntyneet, jotka eivät hallitse tai hallitsevat heikosti digilaitteiden käytön
• kotona asuvat ikääntyneet, eläkeläiset ja vasta eläkkeelle jääneet
• haastavassa elämäntilanteessa olevat ikääntyneet (esim. ylivelkaantuneet, omaishoitajat, leskeksi jääneet, aisti- ja toimintakyvyltään heikentyneet ikääntyneet)
• päättäjät

STEAn tuloksellisuusarvioinnin lähtökohtana oli arvioida saavutettiinko toiminnalle määritellyt tavoitteet ja tavoittiko toiminta kohderyhmänsä suunnitellun mukaisesti.

Toiminnan resurssit

Toiminnan resursseina arvioinnissa huomioidaan avustusten euromäärä, avustuskohteiden määrä, toimintaan osallistuneiden vapaaehtoisten määrä ja toiminnan yhteistyökumppanit.

Eläkeläisjärjestöjen kokonaisuuteen kuului 25 avustuskohdetta, joiden yhteenlaskettu avustusten määrä vuonna 2020 oli 5,3 miljoonaa euroa.

Avustusmäärä ja avustuskohteet

Vapaaehtoistoiminta

19 avustuskohteen toimintaan Eläkeläisjärjestöjen kokonaisuudessa osallistui myös vapaaehtoisia, yhteensä 12 274 henkilöä (vuosiselvitykset 2020).

Vapaaehtoisten toiminta voidaan raporttien perusteella jakaa pääosin kahteen eri ryhmään:

• osa vapaaehtoisista toimi pääosin erilaisissa järjestöhallinnollisissa tehtävissä, kuten esimerkiksi yhdistysten ja piirien toimihenkilöinä tai piirihallitusten jäseninä. Vapaaehtoiset myös osallistuivat piireissään jäsenjärjestöavustuksen käytön suunnitteluun.
• osa vapaaehtoisista taas järjesti alueillaan tilaisuuksia ja toimintaa eläkeläisille ja ikäihmisille. Vapaaehtoisia toimi aktiivisesti mm. kulttuuri-, liikunta-, musiikki ja digikerhoissa ohjaajina, taloudenhoitajina, matkavastaavina, tiedottajina, keittäjinä, siivoojina, kotisivujen päivittäjinä, it-vertaisohjaajina, ystävätoiminnassa ja hoivakotivierailuissa.

Vapaaehtoisia oli myös koulutettu puhumaan vertaiskouluttajina sekä käyttämään erilaisia menetelmiä keskustelujen ohjaamisessa

Yhteistyökumppanit

24 avustuskohteen toiminnassa oli mukana yhteistyökumppaneita. Yhteistyökumppaneiden yhteenlaskettu määrä oli 127.

Suurin osa eläkeläisjärjestöjen yhteistyökumppaneista oli muita valtionavustusta saavia järjestöjä, usein ikääntyneiden asumis-​ ja palvelujärjestöjä tai muita eläkeläisjärjestöjä.

Yhteistyökumppaneiden Muut yhteistyökumppanit -​luokkaan sisältyy pääosin erilaisia oppilaitoksia, eläkeläisliittojen etujärjestöjä (EETU, PIO), keskusjärjestöjä, viranomaisia sekä erilaisia ikäihmisten ja vanhustyön verkostoja

Eläkeläisjärjestöt eivät tee lainkaan tai juuri lainkaan yhteistyötä kuntien, maakuntien tai sairaanhoitopiirien / erva-​alueiden kanssa.

Tavoitetut kohderyhmät

Avus­tus­koh­tei­den toi­min­taan osal­lis­tui vuo­den 2020 ai­ka­na tu­lok­sel­li­suus­ra­port­tien pe­rus­teel­la yh­teen­sä 4 703 653 hen­ki­löä.

Eni­ten koh­de­ryh­miä ta­voit­ti­vat avus­tus­koh­teis­ta jä­sen­jär­jes­tö­avus­tuk­sil­la ra­hoi­te­tut toi­min­not ja jär­jes­tö­jen pe­rus­toi­min­nois­sa ra­por­toi­dut vies­tin­tä­toi­min­not.

Elä­ke­läis­jär­jes­tö­jen avus­tus­koh­teis­ta 11 ra­por­toi ta­voi­te­tun koh­de­ryh­män ikä- ja su­ku­puo­li­ja­kau­mas­ta. Ikä- ja su­ku­puo­li­ja­kau­man ra­por­toin­ti on va­paa­eh­tois­ta.

Ta­voi­te­tuis­ta mil­tei kaik­ki oli­vat 63-79 -​vuotiaita tai yli 80-​vuotiaita. Suu­rim­mas­sa osas­sa avus­tus­koh­tei­ta ei koh­de­ryh­män ta­voit­ta­mi­sel­le oltu ha­ke­muk­sis­sa ase­tet­tu lu­ku­mää­räi­siä ta­voit­tei­ta, mutta jos ta­voi­te oli ase­tet­tu, se useim­mi­ten myös saa­vu­tet­tiin.

Toi­min­ta koh­den­tui tyy­pil­li­ses­ti:

• eläkeläisille
• eläkkeellä olevilla aktiivisille ihmisille sekä juuri eläkkeelle siirtyneille henkilöille.
• liiton jäsenyhdistyksille ja piireille
• eläkkeelle piakkoin siirtyville ihmisille (55+)
• eläkkeellä tai lähellä eläkeikää oleville ihmisille joilla on haasteita kielen, tai sosiaalisten suhteiden kanssa
• yleisesti kansalaisille
• eläkeläisten edunvalvontatoiminnassa päättäjien, virkamiesten ja suurten toimijoiden suuntaan

Tu­lok­sel­li­suus­ra­port­tien pe­rus­teel­la vuon­na 2020 hei­kom­min ta­voi­tet­tu­ja koh­de­ryh­miä, tai koh­de­ryh­miä joi­den ta­voit­ta­mi­ses­ta ei ra­por­teil­la ole näyt­töä, oli­vat:

• ikääntyneet, jotka eivät hallitse tai hallitsevat heikosti digilaitteiden käytön
• haastavassa elämäntilanteessa olevat ikääntyneet, esim. ylivelkaantuneet, omaishoitajat, leskeksi jääneet, aisti- ja toimintakyvyltään heikentyneet ikääntyneet

Mer­kit­tä­vin koh­de­ryh­män ta­voit­ta­mis­ta es­tä­nyt te­ki­jä oli vuon­na 2020 ko­ro­na­vi­rus­ti­lan­ne ja siitä joh­tu­vat kokoontumis-​ ja ta­paa­mis­ra­joi­tuk­set. Suuri osa toi­min­nan koh­de­ryh­mis­tä kuu­lui ko­ro­nan ris­ki­ryh­miin. Suu­rem­pien jouk­ko­jen fyy­si­set ta­paa­mi­set ja ikäih­mis­ten lai­to­sa­su­mi­sen yk­si­köis­sä teh­tä­vä toi­min­ta es­tyi­vät, tai ai­na­kin toi­min­taa jou­dut­tiin mu­kaut­ta­maan ra­joi­tus­ti­lan­tee­seen. 

Ko­ro­na­vi­rus­ti­lan­ne näyt­ti osit­tain vauh­dit­ta­neen piiri-​ ja pai­kal­lis­jär­jes­tö­jen di­gi­ta­li­saa­tio­ta. Esi­mer­kik­si etä­ko­kouk­sia ja eri­lai­sis­ta di­gi­taa­li­sia ryh­miä opit­tiin hyö­dyn­tä­mään ai­em­paa enem­män ja pa­rem­min. Kat­to­jär­jes­töt myös tu­ki­vat ja kou­lut­ti­vat piiri-​ ja pai­kal­lis­jär­jes­tö­jä di­gi­taa­lis­ten vä­li­nei­den han­kin­nas­sa ja käy­tös­sä.

STEAn arvio elä­ke­läis­jär­jes­tö­jen toi­min­nan koh­den­tu­mi­ses­ta ja koh­de­ryh­män ta­voit­ta­mi­ses­ta

Toiminta ja tuotokset

Eläkeläisjärjestöjen toiminnoissa korostui erilainen tuki- ja aktivointitoiminta, jonka tavoitteena oli mm. kohderyhmien yksinäisyyden kokemuksen väheneminen, uusien tuttavien ja ystävien saaminen, oman hyvinvoinnin ylläpito, yhteiskunnallisen osallisuuden sekä mielekkään tekemisen lisääntyminen.

Hankeavustuksilla ja kohdennetuilla toiminta-​avustuksilla rahoitettujen avustuskohteiden toimintamuodoissa painottuivat erilaiset neuvonnan ja yksilöllisen tuen toimintamuodot.

Toimintaan kuului myös edunvalvontaa ja vaikuttamistoimintaa. Edunvalvonnan ja vaikuttamistoiminnan osana toimintojen ja hankkeiden henkilöstö on osallistunut erilaisiin työryhmiin sekä tuottanut lausuntoja ja kannanottoja.

Eläkeläisjärjestöjen viestinnällä on pyritty nostamaan laajempaan tietoisuuteen sitä, millaista eläkeläisille suunnattua toimintaa on tarjolla sekä kiinnittämään huomiota eläkeläisiä koskeviin epäkohtiin ja riskeihin. Tuloksellisuusraporteilla raportoitujen toimintojen ja kohtaamiskertojen suurta lukumäärää selittää pääosin viestintä-​ ja tiedottamistoiminnan aktiivisuus.

Vuoden 2020 tuotoksista suuri osa liittyi vapaaehtoistoimijoiden tukemiseen sekä jäsenjärjestöjen toiminnan mahdollistamiseen.

Raporttien perusteella jäsenjärjestöavustuksilla saadaan aikaan suuri määrä erilaisia
tapahtumia ja tavoitetaan suuri määrä osallistujia. Tapahtumien tarkemmasta luonteesta, osallistujista tai heidän kokemastaan mahdollisesta hyödystä ei kuitenkaan voi raporttien perusteella tehdä päätelmiä.

Koronavirustilanteesta ja siihen liittyvistä kokoontumisrajoitteista johtuen lähes kaikki vuoden 2020 toiminta on ollut suppeampaa kuin oli alun perin suunniteltu.

Miten toiminta on tukenut tulosten saavuttamista

STEAn arvio tuloksista ja keskeiset havainnot

Tuloksellisuusraporttien perusteella toiminnan tuloksia on saavutettu seuraavilta toiminnan osa-alueilta:

• ikäihmisten osallisuuden vahvistuminen ja yksinäisyyden lieventäminen, sosiaalisia kontakteja ja osallistumismahdollisuuksia lisäämällä
• kohderyhmien koettu hyvinvointi on toiminnan ansiosta lisääntynyt. Kohderyhmä kokee tulevansa kuulluksi.
• ikääntyneiden digi ja mediataitojen vahvistaminen, koronatilanne on vauhdittanut sekä järjestöjen että kohderyhmien digiloikkaa. Myös keskusjärjestöt ovat tukeneet piiri- ja jäsenjärjestöjä digitaalisen infrastruktuurin käyttöönotossa.
• vapaaehtoistoimijoiden jaksamisen tukeminen ja osaamisen kehittäminen. Vapaaehtoisilla on monipuolisesti mahdollisuuksia kehittää omaa osaamistaan ja olla vuorovaikutuksessa keskenään. Vapaaehtoiset ovat myös saaneet mielekästä tekemistä.

Toiminnan tuloksellisuuden osoittamisessa oli useissa raporteissa kuitenkin haasteita. Tietoa tuloksista ja toiminnan laadullisesta kohdentumisesta ei ole kerätty riittävästi eikä tiedonkeruuta ollut suunniteltu vastaamaan toiminnalle asetettujen tavoitteiden saavuttamisen arviointiin.

Silloin kun järjestetyn toiminnan tuloksista on kerätty tietoa toiminnan kohderyhmiltä, on raporteilta usein puuttunut tarkennus siitä, millaiselta ryhmältä ja mistä toiminnasta tietoa on saatu.

Arvio: tukeeko toiminnasta kerätty tieto tulosten osoittamista

Arvio: onko raportoidut tulokset todennettu kerätyllä tiedolla

Arvio: onko toiminnalla saavutettu tavoiteltuja tuloksia

Arvio avustuskohteiden toiminnan tuloksellisuudesta

Varsinaisia todennettavissa olevia tuloksia on raportoitu riittävästi tai heikosti lähes kaikissa eläkeläisjärjestöjen avustuskohteissa. Noin 2/3 kohteista toiminnan tuloksellisuuden arvioiminen riittäväksi perustuu määrällisiin prosessimittareihin ja siihen, että toiminta on luonteeltaan sellaista, että se tukee yksinäisyyden vähenemistä ja osallisuuden tunteen vahvistumista. Tulosten todentamiseen ei ole käytetty toimintaan sopivia mittareita.

Tulosten osoittamisen näkökulmasta tarkoituksenmukaisen tiedon kerääminen on tuloksellisuusraporttien perusteella suurimmaksi osaksi heikkoa tai ei arvioitavissa. Joissain tapauksissa tietoa on kerätty toiminnan kohderyhmiltä, mutta raporteilta ei käy ilmi esimerkiksi kuinka monelta kohderyhmästä asiasta on kysytty ja kuinka monen näkemyksiin esitetyt tulokset perustuvat. Tällöin toiminnan tulosten laajuuden arviointi ei ole mahdollista. Kaikki toiminnasta kerätty tieto ei myöskään aina palvele toiminnalla aikaansaatujen tulosten osoittamista, esimerkiksi tilaisuuksista kerätty tyytyväisyystieto.

Avustuskohteet, joissa raportoidut tulokset on todennettu hyvin tai riittävästi, ovat tuoneet raporteillaan selkeästi esiin, kuinka monelta kohderyhmästä asiaa on kysytty, kuinka moni vastasi ja minkä hakemuksella ilmi tuodun tavoitteen saavuttamista raportoitu tulos kuvaa.

Varsinaisiin toiminnan kohderyhmiin kohdistuvia tuloksia on raportoitu vähäisesti, mikä johtuu siitä, että toimintaa on koronatilanteen vuoksi järjestetty kohderyhmälle varsin vähän. Tuloksellisuusraporttien pohjalta voidaan myös arvioida, että Eläkeläisliittojen etujärjestö EETUn kautta tehtävä vaikuttamisyhteistyö ei vaikuta eri järjestöjen osalta tasamittaiselta ja eikä siitä koituvia hyötyjä voida selkeästi todentaa.

Keskeiset havainnot

Tuloksellisuusraporttien perusteella tehdyt keskeiset havainnot eläkeläisjärjestöjen STEA-avustusten kokonaisuudesta:

• eläkeläisjärjestöjen jäsenjärjestöavustuksilla tavoitetaan tuloksellisuusselvitysten perusteella paljon kohderyhmiin kuuluvia
• jäsenjärjestöavustuksilla tehdystä toiminnasta ja toiminnan vaikutuksista tavoitetun kohderyhmän hyvinvointiin ei ole raporteilta saatavissa riittävästi tietoa
• tuloksellisuusselvityksillä raportoitu toiminta vaikuttaa kohdistuvan lähtökohtaisesti kohtuullisen hyvinvoivaan, kohtuullisen terveeseen ja toimintakykyiseen väestöön, joka on eläkkeellä tai eläkeiän kynnyksellä
• ns. haastavien kohderyhmien tavoittamisesta ei ole raporteilta saatavissa riittävästi tietoa

Suuri osa analysoidusta toiminnasta on piiri- tai paikallisjärjestöjen järjestöaktiivien tukemista tai piiri- tai paikallisjärjestöjen vapaaehtoisten tukemista. Raporteilta ei aukea näkymää siihen, miten järjestörakenne tuottaa hyvinvointia yksittäisille järjestöihin kuulumattomille eläkeläisille. 

Kehittämiskohteet

Järjestökokonaisuuden yhteiskehittämisessä tunnistettiin useita toiminnan tuloksellisuuteen liittyviä kehittämiskohteita. Näistä STEA on valinnut avustuskohteiden rahoituksen jatkuvuuden kannalta kaksi keskeisintä kehittämiskohdetta.

Valitut kehittämiskohteet palautuvat tuloksellisuuskatsauksessa tehtyihin havaintoihin.

Seurattavat kehittämistoimenpiteet:

• eläkeläisjärjestöjen aiottujen vaikuttamistoimenpiteiden ja toimenpiteillä aikaansaatavien tulosten selkeämpi kuvaaminen hakemuksilla sekä aiottujen toimenpiteiden ja tulosten toteutumisen selkeämpi kuvaaminen raporteilla
• kuntien, hyvinvointialueiden ja paikallistason kanssa tehtävän vaikuttamistoiminnan selkeämpi kuvaaminen raporteilla siten, että käy ilmi, mikä on sen merkitys toiminnan tuloksellisuuden kannalta

Järjestökokonaisuuden arvioinnissa vuonna 2024 erityistä huomiota kiinnitetään seuraaviin tuloksellisuuden näkökulmasta oleellisiin arviointikysymyksiin:

• Onko EETU/PIOn kautta organisoitu eläkeläisjärjestöjen yhteistoiminta ja sen tuloksellisuus esitetty selkeästi?
• Onko eläkeläisjärjestöjen oman ja yhteistyössä tehtävän vaikuttamistyön tuloksellisuus osoitettu selkeästi?

STEA seuraa arviointikysymysten toteutumista määrällisten tietojen avulla vuosittain. Arviointikysymysten toteutumista seurataan avustushakemusten ja selvitysten sekä yhteiskehittämisen avulla.

Seurattavat kehittämistoimenpiteet:

• erilaisten hakemuksilla mainittujen heikommassa tai vähemmistöasemassa olevien eläkeläiskohderyhmien saaminen mukaan toimintaan

• tavoitetun kohderyhmän seurannan kehittäminen siten, että hakemuksella esitetyn kohderyhmän tavoittamista voidaan seurata ja arvioida sekä laadullisesta (tavoitettiinko juuri ne, jotka piti) että määrällisestä (tavoitettiinko niin paljon kuin piti) näkökulmasta

Järjestökokonaisuuden arvioinnissa vuonna 2024 erityistä huomiota kiinnitetään seuraaviin tuloksellisuuden näkökulmasta oleellisiin kysymyksiin:

• Miten yhteiskunnallisesti haavoittuvassa asemassa olevia eläkeläiskohderyhmiä (esim. yksinäiset, heikossa taloudellisessa tilanteessa oleva eläkeläiset, mielenterveyden tai digitaitojen osalta haasteita kokevat) on tavoitettu (laadullinen ja määrällinen näkökulma) vuoden 2020 jälkeen?
• Mitkä keinot ja uudet toimintatavat ovat erityisesti edistäneet em. kohderyhmien tavoittamista vuoden 2020 jälkeen?

STEA seuraa arviointikysymysten toteutumista määrällisten tietojen avulla vuosittain. Arviointikysymysten toteutumista seurataan avustushakemusten ja selvitysten sekä yhteiskehittämisen avulla.