Yleiskatsaus 2024

Yleistä

STEA-avustuksia myönnetään vuosittain oikeuskelpoisille rekisteröidyille yhdistyksille ja säätiöille yleishyödylliseen, terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia edistävään toimintaan. Vuonna 2024 avustusta myönnettiin 789 hakijalle 1 797 avustuskohteen toimintaan yhteensä n. 384 miljoonaa euroa.

STEAn arviointi- ja valvontaprosessien kautta saadaan tärkeää tietoa avustuksilla rahoitetun toiminnan tuloksellisuudesta, oikein hoidetusta hallinnosta ja toiminnan laillisuudesta. Tuloksellisuusraporttien ja vuosiselvitysten tietoja on koottu alle lyhyeksi katsaukseksi vuodesta 2024.

Avustuksen saajat ovat keskenään hyvin heterogeeninen ryhmä erilaisia sosiaali- ja terveysalan järjestöjä. Ne toimivat niin paikallisesti, alueellisesti kuin valtakunnallisesti monien erilaisten kohderyhmien kanssa. Vuonna 2024 valtakunnallisesti toimintaa oli 281 avustuksen saajalla.

Avustuksen saajat eroavat toisistaan myös tuottojen jakautumisen osalta. Suurimmalla osalla, noin 60 prosentilla avustuksen saajista, ei ole omaa palveluntuotantoa ja siitä syntyviä tuottoja.

STEA-avustuksista suurin osa (67 %) kohdistuu järjestöjen henkilöstökuluihin. Lisäksi avustuksia kohdentuu toimintakuluihin (n. 24 %), toimitilakuluihin (6,7 %) ja järjestöjen yleiskuluihin (3,1 %).

Työntekijät, vapaaehtoiset ja yhteistyökumppanit

STEA-avustuksilla rahoitetuissa avustuskohteissa työskenteli vuonna 2024 yhteensä 8792 työntekijää – noin 5526 henkilötyövuoden verran. Vuonna 2023 vastaavat luvut olivat 8499 ja 5372.

Työntekijöistä kokoaikaisia oli vuonna 2024 yhteensä 3097 ja vuonna 2023 yhteensä 2980. Avustuksilla työskentelevien henkilöiden määrän kasvua selittää se, että vuonna 2024 avustuksia myönnettiin noin 10 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2023.

Palkattujen työntekijöiden lisäksi avustuksia saavien järjestöjen toiminnassa on mukana suuri joukko vapaaehtoisia.

Vuoden 2024 vuosiselvityksissä järjestöt raportoivat toiminnassaan mukana olevien vapaaehtoisten määräksi yhteensä n. 232 000 henkilöä. Vuonna 2023 vastaava luku on ollut pienempi, noin 196 000 henkilöä.

STEAlle toimitettujen tuloksellisuusraporttien mukaan vuonna 2024 STEA-avustuskohteiden toiminnassa on ollut mukana yhteensä noin 634 000 vapaaehtoista. Luvussa on hyvä huomioida, että yksi vapaaehtoinen on voinut tehdä vapaaehtoistyötä usealle järjestölle tai useille eri avustuskohteille. Myös vapaaehtoisuuden taso voi vaihdella hyvin tiiviistä ja jatkuvaluonteisesta toiminnasta yksittäisiin toimintakertoihin esimerkiksi erilaisissa tilaisuuksissa.

Vapaaehtoistoiminnan tehtävät liittyvät pääsääntöisesti järjestöjen perustoimintaan, kohderyhmien tukemiseen, vertaistoimintaan ja kokemusasiantuntijan tehtäviin.

Vapaaehtoiset toimivat järjestöissä esimerkiksi:

• erilaisten ryhmien vetäjinä
• yksilöllisen tuen tehtävissä, kuten tukihenkilöinä
• tilaisuuksissa apukäsinä ja järjestäjinä
• chat- ja puhelinpalvelujen toiminnoissa
• vertaistuen tarjoajina
• kokemusasiantuntijoina

Vapaaehtoisilla on merkittävä rooli STEA-avustusta saavien järjestöjen toiminnassa.

Järjestöjen toiminnassa on mukana laaja-alaisesti erilaisia yhteistyötahoja. Tuloksellisuusraporteilla järjestöt raportoivat avustuksilla rahoitettujen toimintojen tuloksellisuuden kannalta tärkeimmiksi yhteistyökumppaneiksi toiset STEA-avustusta saavat järjestöt, kunnat ja hyvinvointialueet sekä laajasti muita yhteistyökumppaneita kuten oppilaitoksia, yliopistoja, yrityksiä, sairaanhoitopiirejä, seurakuntia, erilaisia virastoja ja ministeriöitä.

Yhteistyötä tehtiin eniten asiantuntijaosaamisen vaihtamiseksi. Seuraavaksi eniten raportoituja yhteistyömuotoja olivat asiakkaiden ohjaus, viestinnällinen yhteistyö ja tapahtumien järjestämisyhteistyö.

Tavoitetut kohderyhmät, järjestöjen toimintamuodot ja kohtaamiset

STEA-​​avustusta saavat sosiaali-​​ ja terveysalan järjestöt raportoivat tuloksellisuusraporteilla vuonna 2024 toimintaansa osallistuneiden kokonaismääräksi yhteensä noin 53 miljoonaa henkilöä. On hyvä huomioida, että yksi henkilö on voinut osallistua useamman järjestön toimintaan tai saman järjestön useaan eri toimintaan, tai henkilö on voitu muusta syystä raportoida osallistujaksi useampaan kertaan. Luku ei siis kuvaa yksittäisiä toimintaan osallistuneita ihmisiä, vaan antaa suuntaviivaa toiminnan volyymista.

Tuloksellisuusraporttien perusteella toiminta on ollut laajaa ja monipuolista. Viestinnän ja edunvalvonnan toiminnoista raportoidut tuotokset ja kohtaamiskerrat olivat merkittäviä. Toiminnoista raportoitiin lukumääräisesti eniten viestintään liittyviä toimintoja. Näihin lukuihin sisältyi usein erilaisten nettisivujen- ja somealustojen kävijämääriä, ja siksi viestintään liittyvät toiminnot korostuivat suhteessa muihin. Yleisin toimintamuoto oli ”muu toiminta”, joka sisältää kaikkea muuta järjestöjen avustuskohteilla järjestettyä toimintaa kuin yksilöllistä ohjausta ja neuvontaa, ryhmätoimintoja, koulutusta, viestintää, edunvalvontaa ja vaikuttamistoimintaa.

Neuvonnan ja yksilöllisen tuen toimintoja toteutettiin lukumääräisesti miltei kolme kertaa enemmän kuin ryhmätoimintoja. Ryhmätoiminnoilla tavoitettiin kuitenkin miltei puolet enemmän osallistujia.

Kaiken kaikkiaan kohtaamisia eri kohderyhmien kanssa oli vuonna 2024 noin 40 miljoonaa. Kohtaamiskerta on yksittäinen tapaaminen tai kohtaaminen, jonka aikana voidaan hoitaa monta eri asiaa. Eli esimerkiksi yksi yksilöneuvontakerta on yksi kohtaaminen.

Huomioita avustuskohteiden tuloksellisuusarvioinneista

Vuonna 2024 tehdyn toiminnan tuloksellisuudesta raportoi STEAlle vuoden 2025 alussa yhteensä 1508 avustuskohdetta. Näille avustuskohteille myönnettyjen STEA-​avustusten yhteenlaskettu määrä oli n. 325 miljoonaa euroa. Vuosittain tuloksellisuusraportin toimittavat yleisavustuksella ja kohdennetulla toiminta-​avustuksella toimineet avustuskohteet. Hankkeiden toiminnasta tuloksellisuusraportti toimitetaan kerran, hankkeen toisen toimintavuoden jälkeen.

Avustuskohteista 472 sai STEAlta arvion avustuskohteen toiminnan tuloksellisuudesta. Arvioitujen avustuskohteiden tuloksellisuus oli pääsääntöisesti hyvällä tasolla. Erittäin hyvän tuloksellisuusarvion sai 27 % arvioiduista avustuskohteista. Hyvä-arvion sai 45 % ja riittävä-arvion 21 % avustuskohteista.  Tyydyttävä-tuloksellisuusarvion saaneita avustuskohteita oli 7 % ja heikko-arvion saaneita 1 %.

Avustuskohteen toiminta arvioitiin tulokselliseksi, jos sen toteutus oli suunnitelman mukaista, toiminta oli laajaa ja monipuolista, tavoittavuus ja osallistujamäärät olivat tavoitteiden mukaisia, toimintaa seurattiin ja siitä kerättiin dokumentoitua tietoa, ja tuloksellisuuden seurantaan käytettiin mittareita, jotka todensivat kerättyä tietoa ja toiminta vastasi kohderyhmän tai kohderyhmien tarpeisiin.

Korkeimmat tuloksellisuusarviot saivat selkeästi suunniteltu ja toteutettu toiminta, jolla oli toimivat ja loogiset vaikutusketjut, joka oli dokumentoitu hyvin ja jossa oli mukana laajaa yhteistyötä, vertaistukea ja verkkosisältöjä.

Puuttuva tai epäselvä raportointi, kohderyhmän tavoittamattomuus tai toiminnan supistuminen suunnitellusta johtivat heikompaan arvioon.

Tuloksellisessa toiminnassa:

• toiminta ja tulokset vastasivat hyvin asetettuja tavoitteita
• kohderyhmä oli hakemukselle määritelty yksiselitteisesti ja se tavoitettiin hyvin
• toiminta oli laaja ja aktiivista
• kerätty tieto todensi hyvin aikaansaatuja tuloksia
• toiminta oli kustannustehokasta suhteessa avustustasoon
• toiminta oli vakiintunutta

Toiminnan tuloksellisuutta haittaavia tekijöitä olivat tyypillisesti:

• toiminta ei vastannut hakemuksessa esitettyjä tavoitteita
• toiminta oli päällekkäistä muiden avustuskohteiden kanssa
• suunniteltu toiminta jouduttiin perumaan
• oikeaa kohderyhmää ei tavoitettu
• osallistujia oli tavoiteltuun nähden vähän
• tuloksia ei ollut osoitettu tai ne olivat heikkoja
• tiedonkeruu oli puutteellista tai epäjohdonmukaista
• raportointi oli puutteellista tai epäselvää

Heikon tuloksellisuusarvion saaneissa avustuskohteissa raporteissa oli tuloksellisuuden osalta kokonaisuudessaan ongelmia. Myös tyydyttävän tuloksellisuuden saaneissa kohteissa oli joltain osin samankaltaisia ongelmia, mutta pienemmässä mittakaavassa. Näissä avustuskohteissa oikeaa kohderyhmää oli tavoitettu heikosti tai vain osittain ja toiminta oli kohdistunut pieneen osaan aiotusta kohderyhmästä. Myös määrällisesti oli tavoitettu vain pieni osa kohderyhmästä. Tuloksellisuusarviointien perusteella vain pieni osa toteutuneesta toiminnasta tuki aiottujen tulosten aikaansaamista.

Heikko- tai tyydyttävä-arvion saaneiden avustuskohteiden tuloksellisuusraporteissa tuloksia oli todennettu vain vähän eikä kerätty tieto juurikaan tukenut tulosten osoittamista. Kaiken kaikkiaan tuloksia oli näissä avustuskohteissa saavutettu vähän tai tulokset olivat hyvin toiminnallisia.

Tuloksellisuusarvioinnin kohteena olevat järjestöt raportoivat ja saavuttivat monia eri kohderyhmien hyvinvointia edistäneitä tuloksia, esimerkiksi:

• ohjaus- ja neuvonta, yksilö- ja ryhmätoiminnoista on saatu apua omaan elämäntilanteeseen
• eri tavoin haastavassa elämäntilanteessa olevien ihmisten hyvinvointi ja jaksaminen arjessa parantui
• toimintaa osallistuminen on vahvistanut osallisuutta yhteiskuntaan ja lisännyt luottamusta toisiin ihmisiin
• toimintaan osallistuminen on lisännyt tietoa terveyteen ja hyvinvointiin liittyvistä teemoista
• arjen hallinta sekä luottamus omaan itseen ja toisiin ihmisiin on vahvistunut
• toimintaan osallistuminen vähensi yksinäisyyttä ja lisäsi kuuluvuuden tunnetta yhteisöihin ja yhteiskuntaan

Tuloksellisuusarvioinnit jatkuvat vuonna 2026

STEAn tehtävänä on edistää sosiaalista hyvinvointia ja terveyttä kohdistamalla valtionavustuksia asiantuntevasti ja vaikuttavasti. Seuraammekin valtionavustuslain mukaisesti myönnettyjen valtionavustusten käyttöä. Tuloksellisuusarvioiden avulla seuraamme ja arvioimme, mitä tuloksia ja vaikutuksia avustuksilla on aikaansaatu.

Vuosien 2024–2026 aikana STEA tekee tuloksellisuusarvion kaikista kohdennetuilla yleisavustuksilla toimivista avustuskohteista (pois lukien jäsenjärjestöavustukset). Tulemme myös arvioimaan jo toteutettujen ja tulossa olevien avustusleikkausten vaikutuksia. Tietoa siitä, miten vuoden 2025 avustusleikkaukset ovat käytännössä vaikuttaneet järjestöjen toimintaan saamme tuloksellisuusraporteista ja vuosiselvityksistä vuonna 2026.

STEA hyödyntää tuloksellisuusarvioinnin ja avustusten käytön laillisuusvalvonnan tuottamaa tietoa osana vuotuisen avustusehdotuksen valmistelua.

Tuloksellisuusarviointien perusteella avustustoiminnan tuloksellisuus vaikuttaa olevan hyvällä tasolla. On kuitenkin todettava, että muuttuvassa maailmassa ja nykyisillä taloudellisilla reunaehdoilla kaikki hyväkään toiminta ei voi jatkua entisen kaltaisena.

Tutustu myös: