Ikääntyneiden asumis- ja palvelujärjestöt

STEA-avustuksilla rahoitettuja ikääntyneiden asumis- ja palvelujärjestöjen kokonaisuuteen kuuluvia toimijoita oli vuonna 2020 yhteensä 26. Tuloksellisuuskatsauksessa arvioituja avustuskohteita oli yhteensä 41.

Järjestökokonaisuuden tuloksellisuusarviointi perustuu järjestöjen tuloksellisuusraporteilla ilmoittamaan tietoon.

Järjestökokonaisuuden tuloksellisuusraporteista laadittiin tuloksellisuuden tilannekuva. Tilannekuva jakautuu arvioinnin osa-alueiden mukaisesti.

Toiminnalla tavoiteltu muutos ja kohderyhmät

Ikääntyneiden asumis-​ ja palvelujärjestöjen STEA-​avustuksilla vuonna 2020 rahoitettujen avustuskohteiden toiminnan tavoitteita olivat muun muassa:

• omaehtoiseen vanhuuteen varautuminen
• osallisuuden vahvistaminen, yksinäisyyden ja turvattomuuden tunteen väheneminen, sosiaalisten verkostojen vahvistuminen
• vapaaehtoisten jaksamisen ja osaamisen vahvistaminen
• ikääntyneiden hyvinvoinnin lisääminen, arjesta suoriutumisen tukeminen, palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden parantuminen
• ikääntyneiden ja vanhustyön arvostuksen lisääminen yhteiskunnassa ja yhteiskunnallisen näkyvyyden vahvistuminen

Toimintaa suunniteltiin kohdistettavan pääosin seuraaville kohderyhmille:

• kotona asuvat ikääntyneet, jotka tarvitsevat apua ja tukea kotona asumiseen; kotona asuvat ikääntyneet jotka eivät vielä ole palveluiden piirissä
• haasteellisessa elämäntilanteessa olevat ikääntyneet (esim. omaishoitotilanne, kaukana palveluista asuvat, pitkäaikaissairaat, työelämän ulkopuolella olevat henkilöt)
• ikääntyneet, ikääntyneiden läheiset, ikääntyneet maahanmuuttajat, hiljattain eläkkeelle jääneet tai eläkeikää lähestyvät eläkeläiset
• vapaaehtoiset
• yksinäiset ikääntyneet
• ikääntyneet, joilta puuttuvat arjen osallisuutta hyödyttävät digitaidot
• valtionhallinto, asiantuntijaorganisaatiot, oppilaitokset, yliopistot, kansalaiset, digipalveluiden tuottajat ja digiopastusta järjestävät tahot, jäsenyhdistykset, ikääntyneiden parissa toimivat järjestöt, ammattilaiset ja järjestöt

STEAn tuloksellisuusarvioinnin lähtökohtana oli arvioida saavutettiinko toiminnalle määritellyt tavoitteet ja tavoittiko toiminta kohderyhmänsä suunnitellun mukaisesti.

Toiminnan resurssit

Toiminnan resursseina arvioinnissa huomioidaan avustusten euromäärä, avustuskohteiden määrä, toimintaan osallistuneiden vapaaehtoisten määrä ja toiminnan yhteistyökumppanit.

Ikääntyneiden asumis-​ ja palvelujärjestöjen kokonaisuuteen kuului 52 avustuskohdetta, joiden yhteenlaskettu avustusten määrä vuonna 2020 oli noin 8,3 miljoonaa euroa.

Avustusmäärä ja avustuskohteet

Vapaaehtoistoiminta

Ikääntyneiden asumis-​ ja palvelujärjestöjen avustuskohteiden toimintaan osallistui 3 491 vapaaehtoista (vuosiselvitykset 2020).

30 avustuskohteen toiminnassa on ollut mukana vapaaehtoisia. Vapaaehtoiset jakautuivat pääosin kahteen ryhmään, kohderyhmää nuorempiin vapaaehtoisiin ja kohderyhmän kanssa saman ikäisiin vertaisvapaaehtoisiin.

Vapaaehtoiset toimivat muun muassa seuraavissa tehtävissä:

• yksilöllisen tuen tehtävissä ryhmien ohjaajana, digiopastajana, keskustelukaverina, saattaja-apuna, kulttuuri- ja ulkoilukaverina
• ryhmätoiminnassa/kahvilatoiminnassa: vertaisohjaajina harrasteryhmissä, tupa-emäntinä ja -isäntinä, leipojina, kahvitarjoilussa avustajina, kielikahvilatoiminnassa keskustelukavereina
• keikkatehtävissä: nurmikonleikkaajina, lumitöissä, haravointiapuna, tapahtuma-avustajina, talkooapuna
• järjestöjen rakenteissa tuki- ja kehitystyöryhmänä, viestintä- ja sisällöntuotantoryhmänä

Yhteistyökumppanit

43 avustuskohteen toiminnassa oli mukana yhteistyökumppaneita. Yhteistyökumppaneiden yhteenlaskettu määrä oli 346.

Tuloksellisuusraporteilla ilmoitettavien yhteistyökumppaneiden lukumäärä oli rajattu kymmeneen. Raportilla pyydettiin ilmoittamaan vain avustuskohteen toiminnan kannalta keskeisimmät yhteistyökumppanit.

Ikääntyneiden asumis-​ ja palvelujärjestöt tekevät yhteistyötä monipuolisesti erilaisten kumppaneiden kanssa. Yhteistyö tukee järjestöjen tavoitteiden toteutumista riittävästi, etenkin ikääntyneiden arjessa suoriutumisen edistämisen ja palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden parantumisen näkökulmasta.

Useiden järjestöjen toiminnassa yhteistyö myös täydensi järjestöjen taloudellisia resursseja, esimerkiksi yhteistyökumppanin luovuttaessa järjestön käyttöön veloituksetta tiloja tai kun kumppanin kanssa jaettiin työntekijäresursseja.

Yhdessä tekeminen ja yhteinen asiakkaiden ohjaus korostui erityisesti asumisen tukeen painottuvissa avustuskohteissa.

Tuloksellisuusraporteilla Muu yhteistyökumppani -​luokassa ilmoitettuja yhteistyökumppaneita olivat pääosin erilaiset sosiaali-​ ja terveysalan oppilaitokset (mm. Metropolia, Laurea, Diakonia amk.) ja erilaiset vanhustyön verkostot. Jonkin verran yhteistyötä tehtiin myös yliopistojen kanssa.

Yleisimmin raportoitu yhteistyömuoto oli ”muu asiantuntijaosaamisen vaihto”, joka piti sisällään erilaista yhteydenpitoa ja verkostoitumista mm. kuntatoimijoiden ja viranomaistahojen kanssa sekä viestimistä yhdessä.

Tavoitetut kohderyhmät

Avustuskohteiden toimintaan osallistui vuoden 2020 aikana 1 595 422 ihmistä.

Valtaosa ikääntyneiden asumis-​ ja palvelujärjestöjen avustuskohteista tavoitti kohderyhmänsä hyvin tai riittävästi.

Avustuskohteista 28 raportoi tavoitetun kohderyhmän ikä- ja sukupuolijakaumasta. Ikä- ja sukupuolijakauman raportointi on vapaaehtoista. Näissä avustuskohteissa eniten tavoitettiin 17 937 henkilöä. Pääosa tavoitetuista oli 63-79 -​vuotiaita tai yli 80-​vuotiaita naisia.

Tyypillisesti ikääntyneiden asumis-​ ja palvelujärjestöjen toiminta kohdistui

• kotona asuviin ikääntyneisiin (ryhmiä, kahviloita, tempauksia, kulttuuri- ja liikuntatoimintaa, digiapua)
• palveluasunnoissa asuviin ikääntyneisiin (ryhmiä, kahviloita, tempauksia, kulttuuri- ja liikuntatoimintaa, digiapua)
• ikääntyneiden kanssa työtä tekeviin jäsenyhteisöihin tai kumppaneihin (tuotettiin aineistopankkeja tai muuta materiaalia ikäihmisten kohtaamiseen)
• koko väestöön, päättäjiin, viranomaisiin (edunvalvontaa, tiedottamista ja tietoisuuden nostamista)

Kohderyhmän tavoittamista vuonna 2020 edisti, että monessa avustuskohteessa toimintaa muutettiin niin, että aiemmin sisällä toteutettuja toimintoja pystyttiin siirtämään ulkotiloihin esimerkiksi vapaaehtoisten voimin. Näin saavutettiin erityisesti asumisyksiköissä asuvia ikäihmisiä.

Vaikka suuri osa ikääntyneistä ihmisistä asuu itsenäisesti tai läheisten tukemina ikääntyneet eivät muodosta yhtä yhtenäistä ryhmää. Eroja on muun muassa digitaidoissa. Osa ikääntyneistä jää herkemmin toimintojen ulkopuolelle, koska heillä ei ole mahdollisuutta hankkia digitaalisia laitteita ja verkkoyhteyksiä, tai he eivät osaa tai kykene käyttämään niitä. Toisaalta, raporttien perusteella osa kohderyhmästä taas kohtuullisen sujuvasti siirtymään esim. Facebookin tai WhatsAppin ryhmien käyttäjäksi ja saattaa käyttää niitä arjessakin yhteyksissä lapsiinsa ja muihin läheisiinsä. Digilaitteiden käyttöön syntyikin koronapandemian rajoitusten vuoksi jonkin verran uutta kiinnostusta ikääntyneiden joukossa.

Merkittävin kohderyhmän tavoittamista estänyt tekijä vuonna 2020 oli koronapandemia ja käyttöön otetut kokoontumis-​ ja tapaamisrajoitukset. Lähes koko järjestökokonaisuuden kohderyhmä kuului määritelmällisesti koronan riskiryhmään.

Uusien ikääntyneiden saaminen mukaan toimintoihin oli maaliskuun 2020 jälkeen järjestöille hyvin haastavaa. Tämä näkyi sekä erilaisissa ryhmissä, matalankynnyksen palveluissa että kotiin vietävissä toiminnoissa. Erityisen haastavaa oli omissa asunnoissaan,hajallaan eri asumisalueilla asuvien tavoittaminen.

Järjestöt tavoittivatkin suunniteltua vähemmän juuri palveluasumisen ulkopuolella omissa kodeissaan asuvia ikääntyneitä. Osasyynä tähän on ollut myös se, että toiminta-​ ja kokoontumispaikat (esim. uimahallit, kirjastot, jne.), joissa kohderyhmää on tiedotettu toiminnasta, olivat monella paikkakunnalla rajoittamistoimien kohteena ja niiden aukioloa on rajoitettu, ja etenkin ikääntyneitä oli suositeltu välttämään niissä oleskelua. Koska kääntyneet eivät lähtökohtaisesti ole teknologisten laitteiden ja sosiaalisen median sujuvia käyttäjiä, tavoittaminen ilman fyysistä kontaktia, esitettä tai mainosta oli hyvin vaikeaa.

Palveluasumisen piirissä olevien kohderyhmien osalta tilanne oli hiukan helpompi, koska suurempi määrä kohderyhmää oli tavoitettavissa samassa paikassa.

Vaikka monia kokoontumisia järjestettiin koronaturvallisesti ulkotiloissa, turvavälein ja maskeja käyttäen, toimintojen ja tilaisuuksien osallistumismäärät jäivät vuonna 2020 tavallista vähäisemmiksi. Osa aiemmin ryhmissä käyneistä jäi pois toiminnasta ja rajoitusten lieventymisen jälkeenkään osa ei enää palannut toimintoihin (pelko tartunnasta sekä tottumus kotiin jäämiseen).

Tuloksellisuusraporttien perusteella oli usein haastavaa arvioida, oliko toiminnalla tavoitettu juuri hakemuksella määritelty erityisistä haasteista kärsivä kohderyhmä, esimerkiksi mielenterveyden haasteista tai muistiongelmista kärsivät tai kielivähemmistön edustajat.

STEAn arvio ikääntyneiden asumis-​ ja palvelujärjestöjen toiminnan kohdentumisesta ja kohderyhmän tavoittamisesta

Toiminta ja tuotokset

Ikääntyneiden asumis-​ ja palvelujärjestöjen toiminta on tukenut suunniteltujen tulosten aikaansaamista pääosin hyvin tai riittävästi.

Toimintamuodoissa painottuvat yksilöllinen tuki, ryhmämuotoinen toiminta ja neuvonta. Ryhmätoiminta piti sisällään monipuolisesti erilaisia luku- ja käsityöryhmiä, kuntoilu-​, laulu-​ kulttuuri-​ ja keskusteluryhmiä, naistenryhmiä, kävelyryhmiä, luontoryhmiä ja ruoanlaittoryhmiä. Ryhmissä järjestettiin myös levyraateja, pelattiin aivopelejä ja bingoa.

Yksilöllisen tuen toiminnassa ikääntyneen kanssa käytiin kävelyllä, kulttuuritapahtumissa tai juttuseurana, tai toimittiin kauppa-​ ja/tai digiapuna.

Ikääntyneille on myös järjestetty matalankynnyksen tapaamispaikkoja ja tapahtumia, mm. olohuoneita ja kahviloita sekä erilaisia haravointi-​, kotiapu-​ ja tervehdyskorttitalkoo-​tapahtumia. Järjestöjen toimintaan on sisältynyt myös erilaista neuvontaa ja mm. korjaussuunnitelmia asunnon esteettömyyden aikaansaamiseksi.

Järjestöissä on myös löydetty uusia yhteistyötapoja ja toimintamalleja muiden ikääntyneiden kanssa toimivien kanssa.

Vuoden 2020 aikana järjestöt ovat kehittäneet erilaisia digitaalisia toiminnan ja tekemisen sisältöjä sekä ryhmätoimintoihin että kotiin vietävään tukeen.

Tuloksellisuusraportilla ilmoitetut muut toimintamuodot sisältävät tyypillisesti viestintä-​ ja edunvalvontatoimia, joita oli koronatilanteen takia usein toteutettu verkkovälitteisesti ja siksi kohtaamiskertojen määrä näissä toiminnoissa oli korkea.

Toiminnan tuloksellisuutta edisti toiminnan kohdistuminen selkeästi rajatulle kohderyhmälle. Esimerkiksi yksinäiseksi tiedetyille ikääntyneille suoraan suunnatut soittoringit ja vapaaehtoisten toteuttamat postikorttitempaukset. Myös erilaisten aiemmin sisätiloissa järjestettyjen ryhmätoimintojen siirtäminen ulkotiloihin tai toiminnan vieminen kohderyhmän luokse lisäsi toiminnan tuloksia. Esimerkkinä poikkeusajan toiminnoista olivat mm. parvekejumpat ja -​laulut tai ulkona pidettävät lavatanssijumpat. Joustava toiminnan muuttaminen näkyi monessa avustuskohteen raportissa, esimerkiksi kutomiskerho oli ottanut toiminnan osaksi käyttöön myös kiertävän lanka-​auton.

Koronapandemia vaikeutti kohderyhmän osallistamista ja toiminnan järjestämistä erityisesti ryhmätoiminnat kärsivät tästä. Myös uusien ikääntyneiden tavoittaminen vaikeutui henkilökohtaisen markkinoinnin estyessä. Koronan takia myös kohderyhmältä kerättävää palaute-​ ja tuloksellisuustietoa saatiin heikosti.

STEAn arvio tuloksista ja keskeiset havainnot

Tuloksellisuusraporttien perusteella ikääntyneiden asumis-​ ja palvelujärjestöjen toiminnan keskeisiä todennettuja tuloksia olivat:

1. yksinäisyyden ja turvattomuuden tunteen väheneminen, sosiaalisten verkostojen vahvistuminen

• Esimerkkeinä voidaan mainita erilaiset koronarajoitusten puitteissa toteutuneet ryhmät, ulkona vapaaehtoisten voimin toteutetut luontotapahtumat, parvekejumpat, lavatanssijumpat tai digitaalisilla välineillä toteutetut ryhmät ovat saaneet aikaan jonkin verran tavoiteltuja tuloksia.

2. vapaaehtoisten jaksamisen ja osaamisen vahvistuminen

• Vapaaehtoisille järjestetyt koulutus- ja virkistystapahtumat ovat lisänneet vapaaehtoisten jaksamista ja heistä suuri osa koki saaneensa lisää elämänsisältöä ja hyvää mieltä toiminnasta (vertaisten)ikäihmisten kanssa. Vaikka osassa kohteissa vapaaehtoistoiminta kärsi osallistujakatoa pandemian takia, osassa kohteista, uusien innovoitujen toimintojen johdosta, vapaaehtoisten määrä jopa kasvoi.

3. Ikääntyneiden hyvinvoinnin lisääminen, arjesta suoriutumisen tukeminen, palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden parantuminen

• Ikääntyneitä on tuettu tietotekniikan käytössä sekä kotiin vietävän avun että ryhmissä annettavan tuen voimin. Osa ikääntyneistä näyttää tuloksellisuusraporttien perusteella innostuneen käyttämään erilaisia digitaalisia alustoja ja saaneen apua tietoteknisiin ongelmiinsa ja osa koki myös uutta intoa tutustua ja opetella digitaalisia välineiden käyttöä. Koska kohderyhmä on tietoteknisten valmiuksiensa kanssa hyvin erilaisilla lähtötasoilla, on palveluiden saatavuuden paranemisen tarkempaa tasoa tuloksellisuusraporttien perusteella vaikea päätellä.

Järjestöjen toiminnoista raportoitiin myös tuloksia, joita ei etukäteen oltu osattu ennakoida. Koronapandemian aiheuttamat tapaamisrajoitukset pakottivat monet toimijat luomaan uusia ulkona tai etänä toteutettavia toimintatapoja, joissa vapaaehtoisilla oli toteuttamisessa avainrooli. Myös monikulttuuristen ikäihmisten tavoittaminen erilaisissa ryhmätoiminnoissa näyttäytyi pandemia-​aikana onnistuneena tapana viedä viranomaistietoa kohderyhmälle sekä tuoda kohderyhmää koskevia erityishaasteita viranomaisten tietoon.

Tuloksien saavuttamisesta kertovaa tietoa on kerätty noin puolessa avustuskohteista heikosti. Tavoiteltujen tulosten saavuttamisen näkökulmasta tulosten todentaminen on raporttien perusteella heikkoa noin 2/3 kohteista. Toiminnasta on kerätty erilaista prosessimittaritietoa, pääosin erilaisia toimintojen lukumääriä tai käyntejä, jotka eivät sinällään riitä todentamaan kohderyhmään kuuluvien olosuhteissa tapahtunutta muutosta.

Osa avustuskohteissa oli kerännyt henkilön asenteissa, mielipiteissä tai olosuhteissa tapahtuneisiin muutoksiin liittyviä tietoja, mutta tietoa oli kerätty hyvin pieneltä joukolta suhteessa kokonaisuudessa tavoitettuun kohderyhmään.

Toiminnan tuloksellisuus on arvioitu riittäväksi noin 2/3 avustuskohteista. Arvio perustuu siihen, että monessa toiminnassa tavoitteena on ollut mm. yksinäisyyden tunteen väheneminen tai sosiaalisen aktiivisuuden lisäämisen kaltainen muutos, jonka voi olettaa jossain määrin toteutuneen lukumäärämittarienkin perusteella, vaikka toiminnan vaikutusta tavoiteltavaan muutokseen ei olekaan varsinaisesti seurattu.

Arvio: tukeeko toiminnasta kerätty tieto tulosten osoittamista

Arvio: onko raportoidut tulokset todennettu kerätyllä tiedolla

Arvio: onko toiminnalla saavutettu tavoiteltuja tuloksia

Arvio avustuskohteiden toiminnan tuloksellisuudesta

Keskeiset havainnot

Marinin hallitusohjelmassa on useita erillisiä ikääntyneisiin liittyviä nostoja, joissa painotetaan erityisesti mahdollisimman pitkän kotona asumisen mahdollistamista erilaisin tukitoimin sekä ikääntyneiden mahdollisuuksien ja kykyjen edistämistä digitaalisten palveluiden käyttöönotossa. Monissa ikääntyneiden asumis-​ ja palvelujärjestöjen avustuskohteissa tehdään jo tämän kaltaista työtä tuloksellisesti.

Ikääntyneiden yksinäisyyden vähenemisen ja sosiaalisten verkostojen vahvistumisen voi arvioida lisäävän myös kotona asumisen mahdollisuuksia. Digitaitojen ja -tuen rooli nousi vuonna 2020 selkeästi toiminnan osa-​alueeksi, jota ikääntyneiden kanssa tulisi yhä jatkossa kehittää. Yhä suurempi osa yhteiskunnan palveluista vaatii digitaalisten välineiden perusteiden hallintaa. Samalla on kuitenkin hyvä huomioida, että digitaalisuutta on lähtökohtaisesti syytä kehittää ikäihmiset ja muut vähemmistöt huomioon ottaen.

Järjestökokonaisuuden tuloksellisuusraporttien perusteella aikaansaadut tulokset voidaan jakaa sekä sekä kohderyhmän että toiminnan osalta kahteen eri osa-​alueeseen: omissa kodeissaan asuviin ikääntyneisiin ja erilaisten asumispalveluiden piirissä (tai laitoksissa asuviin) ikääntyneisiin.

Koska palveluasumiseen liittyvät rajapinnat ovat julkisen sektorin ja järjestötoiminnan vastuiden jakautumisen osalta osin epäselvät, tulisi rajapinnassa toimivien järjestöjen kuvata jo hakemuksella selkeästi kohdistuuko suunniteltu toiminta nimenomaan asumispalveluiden asiakkaille vai itsenäisesti kotona asuville ikääntyneille.

Toiminnan tulosten todentaminen on ollut heikkoa sellaisissa avustuskohteissa, joissa toiminta on keskittynyt erilaisen verkkoaineiston tuottamiseen, eikä tuotetun materiaalin yhteyttä kohderyhmän kokemaan hyötyyn tai tavoiteltuun muutokseen ole seurattu tai varmennettu.

Koronapandemiaan liittyneet tapaamisrajoitukset vaikuttivat merkittävästi ikääntyneiden asumis-​ ja palvelujärjestöjen toimintaan. Suuri osa ikääntyneille suunnatuista toiminnoista kärsi osallistujakadosta, jonka vaikutukset voivat olla pitkäaikaisia. Osa ikääntyneistä kokee koronarajoitusten poistuttuakin sosiaaliseen kanssakäymiseen liittyviä pelkoja tai on jo tottunut kotiin jäämiseen, eikä tilaisuuksiin tai toimintaan osallistuminen enää kuulu päivärutiineihin. Osa järjestöjen avustuskohteista on reagoinut uuteen tilanteeseen muuttamalla toimintoja tai vahvistamalla yhteistyötä esimerkiksi uusien etsivän ja löytävän vanhustyön menetelmien kehittämiseksi.

Kehittämiskohteet

Järjestökokonaisuuden yhteiskehittämisessä tunnistettiin useita toiminnan tuloksellisuuteen liittyviä kehittämiskohteita. Näistä STEA on valinnut avustuskohteiden rahoituksen jatkuvuuden kannalta kaksi keskeisintä kehittämiskohdetta.

Valitut kehittämiskohteet palautuvat tuloksellisuuskatsauksessa tehtyihin havaintoihin.

1. Vapaaehtoistoiminnan edellytysten kehittäminen +

Vapaaehtoistoiminta on järjestöille erittäin oleellinen ja tärkeä tekijä. Kyse ei ole vain vapaaehtoisista resurssina, vaan monelle kyse on osallisuutta, hyvinvointia, merkityksellisyyttä ja iloa tuottavasta toiminnasta. Vapaaehtoistoiminnassa tulisi pyrkiä hyödyntämään monipuolisesti esimerkiksi vastikään eläkkeelle jääneiden vapaaehtoisten ammatillista osaamista. Lisäksi tulee tarkastella sekä järjestötoimintaan että STEA-​avusteiseen toimintaan liittyvän hallinnon keventämisen ja yhteistyön mahdollisuuksia. Vapaaehtoistoiminnan uudenlaiseen ”brändäykseen” ja järjestöjen väliseen sekä muiden toimijoiden kanssa tapahtuvaan koordinointiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. (Kehittämisagenda, keskeiset toimijat: ikääntyneiden asumis-​ ja palvelujärjestöt, STEA)

Seurattavat kehittämistoimenpiteet:

• vapaaehtoisten jaksamisen ja koulutus-/tukitarpeiden aktiivinen seuraaminen
• yhteistyö vapaaehtoisten koulutuksen ja vapaaehtoisille tarjottavan tukitoiminnan ja -materiaalin osalta

Järjestökokonaisuuden arvioinnissa vuonna 2024 erityistä huomiota kiinnitetään seuraaviin tuloksellisuuden näkökulmasta oleellisiin arviointikysymyksiin:

• Miten vapaaehtoisten määrä on kehittynyt vuoden 2020 jälkeen?
• Miten vapaaehtoistoiminta on edistänyt toiminnan tuloksellisuutta vuoden 2020 jälkeen?

STEA seuraa arviointikysymysten toteutumista määrällisten tietojen avulla vuosittain. Arviointikysymysten toteutumista seurataan avustushakemusten ja selvitysten sekä yhteiskehittämisen avulla.

2. Ehkäisevän ja oikea-aikaisen toiminnan kehittäminen +

Toiminnan kohderyhmä on moninainen ja heterogeeninen niin iältään, toimintakyvyltään, asumismuodoiltaan kuin elinolosuhteiltaan. Tällöin korostuu toiminnan osuvuuden kehittäminen siten, että toiminta on eri kohderyhmien tarpeita vastaavaa, ehkäisevää ja oikea-​aikaista. Näin voidaan lisätä toimintakykyä, vähentää yksinäisyyttä ja ehkäistä syrjäytymistä. Tämä edellyttää kumppanuuksia sekä etsivää ja löytävää työtä. (Kehittämisagenda, keskeiset toimijat: ikääntyneiden asumis-​ palvelujärjestöt)

Seurattavat kehittämistoimenpiteet:

• toimintatapojen ja tulosten jaottelu hakemuksille sekä raportoiminen sen mukaan, ovatko kohderyhmät asumispalveluiden tai -laitosten asiakkaita vai itsenäisesti asuntokannassa asuvia
• kuntien, hyvinvointialueiden ja paikallistason kanssa tehtävän järjestö- ja yritysyhteistyön selkeämpi kuvaaminen tuloksellisuusraporteilla siten, että käy ilmi, mikä on sen yhteistyön merkitys toiminnan tuloksellisuuden kannalta

Järjestökokonaisuuden arvioinnissa vuonna 2024 erityistä huomiota kiinnitetään seuraaviin tuloksellisuuden näkökulmasta oleellisiin arviointikysymyksiin:

• Onko toiminnan kohteena olleet kohderyhmät yksilöitävissä riittävän selkeästi, esimerkiksi hakemuksella mainitun kohderyhmäjaottelun, ikäryhmä tms. perusteella, jotta tiedetään tarkemmin, mihin kohderyhmiin toiminta lopulta kohdistuu?
• Kuinka paljon yhteistoimintaa on kuntien, hyvinvointialueiden ja yritystoiminnan kanssa?

STEA seuraa arviointikysymysten toteutumista määrällisten tietojen avulla vuosittain. Arviointikysymysten toteutumista seurataan avustushakemusten ja selvitysten sekä yhteiskehittämisen avulla.

Tutustu myös: