Nuorisoalan toiminnalliset järjestöt

STEA-avustuksilla rahoitettuja nuorisoalan toiminnallisten järjestöjen kokonaisuuteen kuuluvia toimijoita oli vuonna 2020 yhteensä 37. Tuloksellisuuskatsauksessa arvioituja avustuskohteita oli yhteensä 79.

Järjestökokonaisuuden tuloksellisuusarviointi perustuu järjestöjen tuloksellisuusraporteilla ilmoittamaan tietoon.

Järjestökokonaisuuden tuloksellisuusraporteista laadittiin tuloksellisuuden tilannekuva. Tilannekuva jakautuu arvioinnin osa-alueiden mukaisesti.

Toiminnalla tavoiteltu muutos ja kohderyhmät

Nuorisoalan toiminnallisten järjestöjen STEA-​avustuksilla vuonna 2020 rahoitettujen avustuskohteiden toiminnan tavoitteita olivat mm.:

• osallisuuden vahvistuminen
• yksinäisyyden lievittäminen, sosiaalisten taitojen ja verkostojen vahvistuminen
• arjenhallintataitojen vahvistuminen
• kotoutumisen edistäminen
• oman identiteetin, itsetunnon, itsenäistymisen ja voimavarojen vahvistuminen
• vanhemmuuden tukeminen
• työllistymisen ja työllistymisen edellytysten parantuminen
• ammattilaisten osaamisen vahvistuminen
• mielen hyvinvoinnin parantuminen
• vapaaehtoisten osaamisen vahvistuminen
• koulunkäynnin parempi sujuminen
• rikos- ja väkivaltakäyttäytymisen ehkäisy ja vähentyminen

Toimintaa suunniteltiin kohdistettavan pääosin seuraaville erityistä tukea tarvitseville nuorille:

• nuoret aikuiset ilman koulutusta ja opiskelu- tai työpaikkaa
• erityisen tuen tarpeessa olevat maahanmuuttajataustaiset nuoret
• rikoksin oireilevat nuoret
• yksinäiset ja syrjään vetäytyvät nuoret
• nuoret, joilla on avuntarve omaan seksuaalisuuteensa liittyen
• eri tavoin väkivallan tai hyväksikäytön uhriksi joutuneet nuoret
• nuoret, joilla on erityinen elämänhallinnan vaikeus
• mielenterveyden ongelmia omaavat nuoret
• lastensuojelun asiakkaina olevat lapset ja nuoret

STEAn tuloksellisuusarvioinnin lähtökohtana oli arvioida saavutettiinko toiminnalle määritellyt tavoitteet ja tavoittiko toiminta kohderyhmänsä suunnitellun mukaisesti.

Toiminnan resurssit

Toiminnan resursseina arvioinnissa huomioidaan avustusten euromäärä, avustuskohteiden määrä, toimintaan osallistuneiden vapaaehtoisten määrä ja toiminnan yhteistyökumppanit.

Nuorisoalan toiminnallisten järjestöjen kokonaisuuteen kuului 102 avustuskohdetta, joiden yhteenlaskettu avustusten määrä vuonna 2020 oli 12,8 miljoonaa euroa.

Avustusmäärä ja avustuskohteet

Vapaaehtoistoiminta

Nuorisoalan toiminnallisten järjestöjen toimintaan osallistui myös vapaaehtoisia, yhteensä 5070 henkilöä (vuosiselvitykset 2020).

Nuorisoalan toiminnallisissa järjestöissä vapaaehtoistoimijat:

• avustivat monissa avustuskohteissa tapahtumien järjestämisessä, päivystyksissä ja kahviloissa
• toimivat ryhmien vanhempina ohjaajina tai olivat itse nuoria vertaisohjaajia sekä ryhmille että
  joissakin kohteissa yksilöille
• osallistuivat toiminnan suunnitteluun, toimivat fasilitaattoreina vertaistuellisessa yhteisötoiminnassa Discord-ympäristössä
• hakivat ja saattoivat nuoria tapaamispaikoille
• tekivät osallistujille alku ja loppuhaastatteluja

Muutamassa avustuskohteessa myös järjestöjen yhteistyöyritysten työntekijät osallistuivat toimintaan vapaaehtoisina.

Noin 40 prosentissa avustuskohteista ei ollut mukana lainkaan vapaaehtoisia. Tällaisia avustuskohteita olivat erityisesti hankkeet ja toiminnot, joissa työskenneltiin erityistä tukea tarvitsevien sekä kouluikäisten nuorten kanssa.

Yhteistyökumppanit

82 avustuskohteen toiminnassa oli mukana yhteistyökumppaneita. Yhteistyökumppaneiden yhteenlaskettu määrä oli 603.

Nuorisoalan toiminnalliset järjestöt tekevät paljon yhteistyötä järjestöjen ja kuntien kanssa. Yhteistyötavoissa korostuvat asiakkaiden ohjaus ja asiantuntijaosaamisen vaihto.

Muu yhteistyökumppaniluokassa raportoidut yhteistyökumppanuudet heijastavat hyvin kohderyhmän erityisen tuen tarpeen moninaisuutta. Näitä yhteistyökumppaneita olivat muun muassa:

• kauppakeskukset
• yksityisen turvallisuusalan toimijat
• Poliisi, Rikosseuraamuslaitos, Rikosuhripäivystys
• oppilaitokset ja yksityiset koulutusorganisaatiot
• järjestöt, säätiöt
• asiantuntijaverkostot

Tavoitetut kohderyhmät

Avus­tus­koh­tei­den toi­min­taan osal­lis­tui tu­lok­sel­li­suus­ra­por­teil­la il­moi­tet­tu­jen tie­to­jen mu­kaan vuo­den 2020 ai­ka­na yh­teen­sä 202 794 ih­mis­tä.

Val­tao­sas­sa avus­tus­koh­teis­ta suun­ni­tel­tua koh­de­ryh­mää ta­voi­tet­tiin riit­tä­väs­ti tai hyvin. Ta­voi­tet­tu­ja koh­de­ryh­miä yh­dis­ti­vät eri­lai­set so­si­aa­li­set haas­teet.

Nuo­ri­soa­lan toi­min­nal­li­sis­ta jär­jes­tö­jen avus­tus­koh­teis­ta 62 ra­por­toi ta­voi­te­tun koh­de­ryh­män ikä- ja su­ku­puo­li­ja­kau­mas­ta. Ikä- ja su­ku­puo­li­ja­kau­man ra­por­toin­ti on va­paa­eh­tois­ta.

Ikä- ja su­ku­puo­li­ja­kau­man mu­kai­ses­ti ra­por­toi­tu­ja toi­min­taan osal­lis­tu­nei­ta ih­mi­siä oli yh­teen­sä 48 618. 55 % toi­min­taan osal­lis­tu­neis­ta oli 7–17-​vuotiaita lap­sia ja nuo­ria. Toi­min­taan osal­lis­tu­neis­ta 33 % oli tyt­tö­jä/nai­sia.

Koh­de­ryh­mien ta­voit­ta­mis­ta edis­ti­vät eten­kin hyvät yh­teis­työ­suh­teet kump­pa­nei­hin, ver­kos­toi­tu­mi­nen sekä toi­min­nan va­kiin­tu­nei­suus ja tun­net­tuus.

Ryh­mä­muo­toi­sen toi­min­nan si­jaan vuo­den 2020 ai­ka­na useis­sa avus­tus­koh­teis­sa li­sät­tiin jal­kau­tu­vaa työtä. Sen avul­la ta­voi­tet­tiin eten­kin ris­kialt­tiis­sa ti­lan­teis­sa ole­via nuo­ria.

Osas­sa avus­tus­koh­tei­ta etäyh­teyk­sien avul­la ta­voi­tet­tiin suun­ni­tel­tua enem­män koh­de­ryh­miä.

Jois­sa­kin ra­por­teis­sa hyvä koh­de­ryh­män ta­voit­ta­mi­nen luet­tiin myös toi­min­nan jous­ta­vuu­den tai mo­ni­puo­li­suu­den an­siok­si: nuo­ria ta­voi­tet­tiin, koska heil­le oli tar­jol­la eri­lai­sia toi­min­ta­vaih­toeh­toeh­to­ja, tai koska työn­te­ki­jät tai va­paa­eh­toi­set pys­tyi­vät rää­tä­löi­mään toi­min­nan nuor­ten tar­pei­den mu­kaan.

Muu­ta­mas­sa avus­tus­koh­tees­sa koh­de­ryh­män ta­voit­ta­mis­ta edis­ti toi­min­nan hy­vään tie­to­tek­no­lo­gian hal­lin­taan pe­rus­tu­nut tai muu­ten on­nis­tu­nut mark­ki­noin­ti.

Ko­ro­na vai­keut­ti ta­voit­ta­mis­ta

Mer­kit­tä­vin koh­de­ryh­mien ta­voit­ta­mis­ta han­ka­loit­ta­nut te­ki­jä oli vuon­na 2020 al­ka­nut ko­ro­na­pan­de­mia. Ko­ro­naan liit­ty­neet kokoontumis-​ ja koh­taa­mis­ra­joit­teet kes­keyt­ti­vät koh­taa­mis­paik­ko­jen toi­min­nan ja ryh­mä­muo­toi­sen toi­min­nan. Vaik­ka toi­min­to­ja siir­ret­tiin verk­koon, jäi osa nuo­ris­ta toi­min­nas­ta pois. Kai­kil­le ver­kos­sa to­teu­tu­va toi­min­ta ei so­vel­tu­nut tai ollut paras toi­min­ta­muo­to (esim. mo­ni­kult­tuu­ri­set per­heet, jois­sa oli pal­jon pie­niä lap­sia). Myös luot­ta­muk­sel­lis­ten/ar­ka­luon­tois­ten asioi­den kä­sit­te­lyyn verk­ko ei aina ollut paras mah­dol­li­nen vä­li­ne.

Eten­kin nuo­ri­soa­lan am­mat­ti­lais­ten ta­voit­ta­mi­nen heik­ke­ni, sillä esi­mer­kik­si op­pi­lai­tok­siin ei ollut pää­syä ko­ro­na­ra­joi­tus­ten vuok­si.

Mie­len­ter­vey­son­gel­mien tai so­si­aa­lis­ten haas­tei­den vuok­si ve­täy­ty­viä nuo­ria oli vai­keam­pi
ta­voit­taa ko­ro­na­pan­de­mian vuok­si. Toi­saal­ta avun tarve myös kas­voi pan­de­mian myötä mo­nil­la.

Yri­ty­syh­teis­työ ja yh­teis­työ kun­tien kans­sa vai­keu­tui pan­de­mian seu­rauk­se­na mo­nes­sa
avus­tus­koh­tees­sa. So­vit­tu­ja vie­rai­lu­ja ja ta­paa­mi­sia pe­rut­tiin, ja lo­mau­tuk­set ja muut muu­tok­set te­ki­vät toi­min­nan yh­teis­suun­nit­te­lus­ta osin epä­var­maa ja jois­sain ta­pauk­sis­sa jopa mah­do­ton­ta.

STEAn arvio nuo­ri­soa­lan toi­min­nal­lis­ten jär­jes­tö­jen toi­min­nan koh­den­tu­mi­ses­ta ja koh­de­ryh­män ta­voit­ta­mi­ses­ta

Toiminta ja tuotokset

Nuorisoalan toiminnallisten järjestöjen toimintamuodoissa korostuivat yksilöllisen tuen, ryhmätoiminnan ja kohtaamispaikkatoiminnan toimintamuodot. Toteutuneet toimintamuodot vastaavat hyvin hakemuksilla esitettyjä ensisijaisia toimintamuotoja.

Yksilöllistä tukea antaneet järjestöt ovat pystyneet jatkamaan tukea usein muuttumattomana myös pandemian aikana. Osassa avustuskohteita vähentynyttä ryhmätoimintaa korvattiin yksilöllisen tuen lisäämisellä. Tuen tarve lisääntyi monissa ryhmissä koronatilanteen vuoksi.

Osa järjestöistä on raportoidun perusteella onnistunut hyvin toimintojen siirtämisessä verkkoon ja sosiaaliseen mediaan. Discord mainitaan erittäin monessa raportissa alustana, jolle nuoret on saatu erityisen hyvin mukaan.

Tuotoksia saatiin hyvin aikaan myös toimimalla koulussa, lukuun ottamatta toisen asteen oppilaitoksia, joissa koronarajoitusten vuoksi siirryttiin lähes kokonaan etäopiskeluun.

Kymmenessä prosentissa avustuskohteita toiminta on tukenut tulosten aikaansaamista heikosti tai tulokset eivät ole arvioitavissa raportin perusteella. Vuonna 2020 alkanut koronapandemia vähensi erityisesti ryhmämuotoista toimintaa. Se pysäytti toiminnan keväästä loppukesään tai syksyyn ja vähensi sitä myös muina aikoina merkittävästi. Etenkin toisen asteen oppilaitoksiin suunnattu toiminta kärsi koronarajoituksista merkittävästi.

Osa järjestöistä ei ole pystynyt siirtämään toimintaa onnistuneesti verkkoon joko kohderyhmistä tai järjestön oman osaamisen puutteista johtuen. Myös työntekijöiden vaihdokset vaikeuttivat toiminnan toteutusta joissakin avustuskohteissa.

Miten toiminta on tukenut tulosten saavuttamista

Toteutunut toiminta on tukenut tavoiteltujen tulosten aikaansaamista riittävästi 54 prosentissa avustuskohteita ja hyvin 35 prosentissa avustuskohteita.

STEAn arvio tuloksista ja keskeiset havainnot

Tuloksellisuusraporttien perusteella toiminnan tuloksia on saavutettu seuraavilta toiminnan osa-​alueilta.

1. Haavoittuvassa asemassa olevien nuorten osallisuus ja sosiaaliset tukiverkostot ovat vahvistuneet:

• syrjäytymisvaarassa olevien, mielenterveyden ja sosiaalisten suhteiden haasteista kärsivien sekä muiden erityisen tuen tarpeessa olevien nuorten sosiaaliset taidot ovat parantuneet, yksinäisyys on vähentynyt ja osallisuuden tunne on vahvistunut. Toiminnasta on saatu uusia ystäviä.
• yksinäisten ja erityispiirteisten nuorten itseluottamus, rohkeus ja oma aloitteisuus ovat parantuneet
• digitaalisissa ympäristöissä kaltoinkohdelluiksi joutuneet nuoret ovat saaneet tukea
• mielenterveyskuntoutujanuoret saivat lisää itseymmärrystä, heidän arkirytminsä parani, heidän sosiaaliset taitonsa lisääntyivät ja toiveikkuus parani
• maahanmuuttajataustaisten nuorten yhteiskunnalliset tiedot ovat lisääntyneet ja osallistumisrohkeus on kasvanut
• maahanmuuttajatytöt ja heidän äitinsä ovat saaneet uusia ystäviä, sukupolvisuhteet ja rohkeus käyttää suomen kieltä arjessa sekä itsetuntemus on vahvistunut.
• vailla tukiverkkoja olevien perheiden voimavarat ovat vahvistuneet ja vanhemmuuteen on saatu tukea

2. Kriisitilanteita ja konflikteja on onnistuttu vähentämään tai ennaltaehkäisemään:

• väkivallan käyttö on vähentynyt ja nuorten sosiaaliset taidot ovat lisääntyneet
• nuorten ja kauppakeskusten henkilökunnan väliset konfliktit vähenivät, nuorten turvallisuus parani ja nuorten kohtaamia vaaratilanteita käsiteltiin
• kunniaan liittyvien konfliktien ja väkivallan kohteeksi joutuneiden maahanmuuttajanuorten tilanne on parantunut ja väkivallan uhka on väistynyt
• väkivallan vuoksi taustayhteisöistään irtaantuvat nuoret ja nuoret aikuiset ovat kokeneet turvallisuuden tunteen ja itsenäisyyden kokemuksen vahvistuneen
• maahanmuuttaja- ja pakolaisnuorten vanhemmat saivat tukea vanhemmuuteensa ja oppivat puhumaan vaikeista asioista paremmin nuorten kanssa; kriisitilanteita saatiin selvitettyä kouluissa
• suvaitsevaisuus lisääntyi ja koulun ilmapiiri parantui

3. Nuorten toimintakykyä ja työllistymistä sekä työllistymisen edellytyksiä on vahvistettu:

• tulevaisuutta pohtivien nuorten työelämävalmiudet, arjenhallinta ja itseluottamus paranivat
• nuorten oman talouden hallinta parantui
• nuorten tulevaisuudenusko on vahvistunut ja he ovat oppineet suunnittelemaan tulevaisuuttaan
• nuoret ovat edenneet koulutus ja työllistymispolullaan
• maahan muuttaneet nuoret ovat kokeilleet uutta harrastusta tai vapaa ajan toimintoa, saaneet uusia ideoita jatko opintoihin, ovat tehneet CV:n ja työhakemuksen ja saaneet kesätyön
• maahanmuuttaja- ja pakolaistaustaisten nuorten toimintakyky parani ja he löysivät paremmin palveluihin sekä löysivät työ ja opiskelupaikkoja

Tuloksellisuusraporteilla ilmoitetut tulokset perustuivat kerättyyn tietoon hieman yli puolessa avustuskohteista (41/79). Tietoa on kerätty hyvin osallistujamääristä ja toiminnan laajuudesta. Lisäksi on tehty laadullisia kyselyitä osallistujille. Yleistä oli myös nuorten kanssa toimivien tahojen suorittama arviointi nuoren tilanteesta.

Toiminnan tuloksellisuuden osoittamisessa oli useissa raporteissa kuitenkin haasteita. Tietoa tuloksista ja toiminnan laadullisesta kohdentumisesta ei ole kerätty riittävästi, eikä tiedonkeruuta ollut aina suunnattu vastaamaan toiminnalle asetettujen tavoitteiden saavuttamisen arviointia. Vastauksia saatiin vain harvoissa tapauksissa kattavasti tai koko toiminnan kohderyhmää edustavasti. Raportista ei aina käynyt ilmi, oliko tiedonkeruu tavoittanut ensisijaisesti vain toimintaan sitoutuneet nuoret.

Hakemuksissa kuvattujen suunniteltujen tulosten saavuttamisen arviointi on haastavaa. Hakemuksissa ennakoidut tulokset ovat kuvailevia, eikä niistä ei käy konkreettisesti ilmi, mikä on riittävä tavoitetaso. Tavoitetasoja on asetettu vain harvoissa kohteissa.

Arvio: tukeeko toiminnasta kerätty tieto tulosten osoittamista

Arvio: onko raportoidut tulokset todennettu kerätyllä tiedolla

Arvio: onko toiminnalla saavutettu tavoiteltuja tuloksia

Arvio avustuskohteiden toiminnan tuloksellisuudesta

Toiminnan tuloksellisuutta edisti, että toiminnan kohderyhmä/kohderyhmät on määritelty ja rajattu hyvin, toiminta oli huolellisesti ja yksityiskohtaisesti suunniteltu, ja että toiminnan tuloksia oli mietitty ennalta ja niitä seurattiin järjestelmällisesti.

Myös toimintaan liittyvät hyvät yhteistyöverkostot edistivät tulosten saavuttamista. Esimerkiksi yhteistyö muiden nuorten kanssa toimivien tahojen ja viranomaisten kanssa olivat olennaisen tärkeitä nuorten tavoittamisessa.

Koulu ja oppilaitosyhteistyössä nuoria tavoitettiin hyvin. Kouluissa ja säännöllisesti kokoontuvissa ryhmissä toiminnan seuranta ja arviointitiedon kerääminen on helpompaa kuin satunnaisempiin kontakteihin perustuvassa toiminnassa, jolloin myös tulosten todentaminen on helpompaa.

Yleisemmin käytössä olevia mittareita tulosten osoittamiseksi ei raporttien perusteella ole arvioinnin kohteena olleiden järjestöjen käytössä, mutta seurantakäytäntöjä on systemaattisesti kehitetty monessa järjestössä. Esimerkiksi Artsi-​toiminnalla on havaittu olleen myönteinen vaikutus seurannan järjestämiseen.

Keskeiset havainnot

Todennetut tulokset, joita raportoitiin 41 avustuskohteesta, vastaavat pääpiirteissään tavoiteltuja muutoksia.

Järjestöjen toiminnalla on pystytty vahvistamaan erityistä tukea tarvitsevien nuorten osallisuutta, sosiaalisia tukiverkostoja sekä työllistymistä ja työllistymisen edellytyksiä, ja vähentämään tai ennaltaehkäisemään erilaisia kriisitilanteita ja konflikteja.

Tuloksellisimpia ovat olleet sellaiset avustuskohteet, joiden toiminta on esitetty jo hakemuksessa ja nyt tuloksellisuusraportissa konkreettisesti ja yksityiskohtaisesti, ja joiden toiminnalla on ollut selkeästi rajattu ja tukea tarvitseva kohderyhmä.

Muita tuloksellisuutta edistäneitä tekijöitä

• toiminta on ollut huolellisesti suunniteltu ja/tai kehitetty sopimaan monipuolisesti kohderyhmän eri tarpeisiin
• toiminnalla on ollut selkeät tulostavoitteet ja tulosten saavuttamista seurataan ja arvioidaan
• toiminta on kytkeytynyt hyviin yhteistyösuhteisiin
• toiminta on ollut vakiintunutta ja tunnettua

Kehittämiskohteet

Järjestökokonaisuuden yhteiskehittämisessä tunnistettiin useita toiminnan tuloksellisuuteen liittyviä kehittämiskohteita. Näistä STEA on valinnut avustuskohteiden rahoituksen jatkuvuuden kannalta kaksi keskeisintä kehittämiskohdetta.

Valitut kehittämiskohteet palautuvat tuloksellisuuskatsauksessa tehtyihin havaintoihin.

1. Matalan kynnyksen toiminnan tavoitteenasettelu +

STEA-​avusteisessa toiminnassa olisi jatkossa hyvä kiinnittää erityistä huomiota laajempien yhteiskunnallisten tavoitteiden pilkkomiseen riittävän konkreettisiksi toiminnan tavoitteiksi, jotta toiminnan tuloksellisuus on mahdollista osoittaa kerätyn tiedon avulla. (Kehittämisagenda, keskeiset toimijat: nuorisoalan toiminnalliset järjestöt)

Seurattavat kehittämistoimenpiteet:

• eri kohderyhmien eri tuen tarpeiden (kuten, yksinäisyys, kiusatuksi tuleminen, haasteet sosiaalisissa tilanteissa ja arjen taidoissa tms.) määrittelyn selkiyttäminen matalan kynnyksen kohtaamispaikoissa
• eri kohderyhmien tavoittamisen laadullisen ja määrällisen seurannan kehittäminen
• aiottujen tulosten konkretisointi eri kohderyhmien osalta ja aikaansaatavien tulosten seurannan ja arvioinnin kehittäminen  

Järjestökokonaisuuden arvioinnissa vuonna 2024 erityistä huomiota kiinnitetään seuraaviin tuloksellisuuden näkökulmasta oleellisiin arviointikysymyksiin:

• Miten matalan kynnyksen kohtaamispaikkatoiminta on tavoittanut avustushakemuksilla esitetyt kohderyhmänsä (määrällinen ja laadullinen näkökulma) vuoden 2020 jälkeen? Miten toiminta on tavoittanut erityistä tukea tarvitsevia kohderyhmiä?
• Mitä tuloksia matalan kynnyksen kohtaamispaikkatoiminnalla on saatu aikaiseksi eri kohderyhmien osalta vuoden 2020 jälkeen?

STEA seuraa arviointikysymysten toteutumista määrällisten tietojen avulla vuosittain. Arviointikysymysten toteutumista seurataan avustushakemusten ja selvitysten sekä yhteiskehittämisen avulla.

2. Vapaaehtoistoiminnan kehittäminen +

Nuorisoalan toiminnallisilla järjestöillä on paljon kokemusta hyvin toimivan vapaaehtoistoiminnan kehittämisestä. Näitä kokemuksia tulisi jatkossakin jakaa avoimesti myös muiden kuin saman alan järjestöjen kesken. Lisäksi tarvittaisiin uusia yhteistyökokeiluja vapaaehtoistoimintaan liittyen. Lisäksi järjestöt voisivat yhdessä kehittää vapaaehtoistoiminnan tuloksellisuuden osoittamista esimerkiksi koskien vapaaehtoisten siitä saamia hyötyjä. (Kehittämisagenda, keskeiset toimijat: nuorisoalan toiminnalliset järjestöt)

Seurattavat kehittämistoimenpiteet:

• vapaaehtoistoiminnan ja sen kehittämisen kytkeminen osaksi toimintaa silloin, kun sen arvioidaan edistävän toiminnalle asetettujen tavoitteiden saavuttamista
• järjestöjen keskinäisen yhteistyön tiivistäminen vapaaehtoistoiminnan kehittämisessä, esimerkiksi jakamalla kokemuksia ja materiaaleja sekä kehittämällä yhdessä vapaaehtoistoiminnan tuloksellisuuden osoittamista

Järjestökokonaisuuden arvioinnissa vuonna 2024 erityistä huomiota kiinnitetään seuraaviin tuloksellisuuden näkökulmasta oleellisiin arviointikysymyksiin:

• Miten vapaaehtoisten määrä on kehittynyt vuoden 2020 jälkeen?
• Miten vapaaehtoistoiminta on edistänyt toiminnan tuloksellisuutta vuoden 2020 jälkeen?
• Miten järjestöt ovat tehneet yhteistyötä vapaaehtoistyön kehittämisessä vuoden 2020 jälkeen?

STEA seuraa arviointikysymysten toteutumista määrällisten tietojen avulla vuosittain. Arviointikysymysten toteutumista seurataan avustushakemusten ja selvitysten sekä yhteiskehittämisen avulla.