Yhteiskunta tarvitsee monipuolista järjestötoimintaa

Avustuksia on jouduttu leikkaamaan tai lopettamaan myös toiminnoilta, jotka ovat kohderyhmien näkökulmasta hyvää ja merkityksellistä toimintaa ja myös STEAn arvion mukaan sekä laadukasta että tuloksellista. Syyt ehdotukseemme avustusten pienenemisestä tai lopettamisesta löytyvät silloin esimerkiksi siitä, että toiminnan ei katsota kuuluvan STEA-avusteisen toiminnan ytimeen.

Avustusmäärärahojen vähentyessä on myös entistä tarkemmin arvioitava sitä, mitä ovat ne keskeiset toiminnot, joiden rahoitus on erityisen tärkeää säilyttää.  Avustusvalmistelussa on jo nyt tehty linjauksia siitä, mitä avustuksilla jatkossa rahoitetaan. Nämä linjaukset tuntuvat ymmärrettävästi rajuilta ja vaikeilta, ja niistä saatua palautetta olemme yrittäneet kuunnella herkällä korvalla. Saimme joulukuussa avustusehdotuksestamme 58 kannanottoa. Määrä on miltei sama kuin vuosi sitten. Sosiaali- ja terveysministeri käsittelee kannanotot osana avustuspäätösprosessia. Muutoksia avustusehdotukseen on tehty päätösvaiheessa – joinakin vuosina enemmän ja joinakin vuosina vähemmän.

Kun avustusmäärärahat vähenevät, päättyvät ensimmäisenä jo alun perin määräaikaisen avustuspäätöksen saaneet toiminnot. Jos toiminnan rahoitus on määräaikainen, on tieto siitä STEAn avustusehdotuksessa ja STM:n avustuspäätöksessä. Näihin kannattaa avustuksen saajan tutustua aina huolellisesti, jotta avustamisen päättyminen ei tule määräajan päättyessä yllätyksenä.

Miksi järjestötoimintaa pitää jatkossakin rahoittaa?

Monipuolinen järjestökenttämme palvelee yhteiskuntaamme usein eri tavoin. STEA-avustuksilla rahoitettu järjestötoiminta on tavoittanut ihmisiä laajasti eri puolella Suomea. Toimintaa on voitu tarjota useille eri arjen haasteissa tai erilaisten elämänkriisien keskellä kamppaileville ihmisille sekä ruohonjuuritasolla että laajemman vaikuttamistyön kautta.

Järjestöjen toiminta tavoittaa ja auttaa ihmisiä, jotka julkinen sektori usein tavoittaa vasta ongelmien jo eskaloiduttua – tällöin ihmistä vastassa voi olla järjestötyöntekijän sijaan sosiaalihuolto, lastensuojelu, poliisi tai sairaalan ensiapu.

On sekä inhimillisesti että taloudellisesti oikein ja tärkeää löytää ja tukea eri ihmiselämän haasteiden kirjossa olevia ennen kuin ongelmat kärjistyvät. 

Olemme ylpeitä siitä, että Suomessa tämä kattava ja monin osin myös hyvin ammattimainen ja koordinoitu järjestöjen auttamistyö on valtion avustuksilla mahdollistettu. Jos järjestöjen toiminta olisi alun perinkin perustunut vain yksittäisten ihmisten hyväntekeväisyyteen, näyttäisi yhteiskuntamme todennäköisesti nyt hyvin erilaiselta.

Yksittäiselle ihmiselle tarjottu apu voi muuttaa yksilön elämän lisäksi myös yksilön läheisten, lähipiirin ja yhteiskunnan tilannetta. Kun vaikkapa kiusaamisen tai vammautumisen kautta syrjäytynyt saa taas kokea olevansa osa yhteiskuntaa tai väkivallan tai päihteidenkäytön kierre katkeaa, heijastuvat vaikutukset yksilöä laajemmalle – myös luottamukseen yhteisöihin ja yhteiskuntaan. Tätä osallisuutta ja luottamusta tukevaa toimintaa tulisi meidän erityisesti vaikeina aikoina vaalia ja vahvistaa.

Järjestöjen vahvuus on myös sellaisten toimintojen tarjoamisessa, joita julkisissa palveluissa on harvoin tarjolla. Tällaisia toimintoja ovat esimerkiksi keskusteluapu tai vertaisryhmät.

Vapaaehtoistoiminta on kansalaisyhteiskunnan elinvoimaisuuden ydintä. Vapaaehtoisuudessa on monta ulottuvuutta: vapaaehtoiset toimivat järjestöjen voimavarana, mutta tarjoavat samalla sen kaltaista tukea, jota muualta ei ole saatavissa. Vapaaehtoistyö vaatii kuitenkin aina koordinaatiota ja johtamista onnistuakseen. Vapaaehtoiset hoitavat hyvinkin vaativia tehtäviä ja myös työnohjauksellinen tuki on näissä tilanteissa tarpeen. (Lue lisää STEA-avustuksilla rahoitetusta vapaaehtoistoiminnasta stea.fi-sivuilta).

Myös järjestöjen vaikuttamistyö on välttämätöntä hyvin monenlaisten erilaisten ihmisten tarpeiden huomioimiseksi niin julkisten palvelujen toiminnassa kuin lainsäädäntötyötä tehtäessä.

STEAn arvioi avustuksilla rahoitetun järjestötoiminnan tuloksellisuutta, mutta järjestötyön vaikuttavuudesta tarvittaisiin ehdottomasti nykyistä enemmän tutkimusta. Tärkeitä tarkasteltavia näkökulmia olisivat esimerkiksi se, miten järjestöjen tarjoamien ennaltaehkäisevien tukimuotojen vähentyminen vaikuttaa julkisen sektorin palveluiden kuormittumisen lisääntymiseen tai siihen, että palveluiden piiriin hakeudutaan liian myöhään.

Olisi myös tärkeää nostaa esiin sosiaali- ja terveysjärjestöjen tekemää ja nyt usein näkymättömäksi jäävää työtä mm. ihmisten lakisääteisiin palveluihin ohjaavana tai saattavana tahona sekä sitä, mikä järjestöjen rooli on niissä tilanteissa, joissa julkisiin palveluihin joudutaan jonottamaan, tai tilanteissa, joissa kynnys hakeutua julkisen sektorin palveluihin esim. päihde- tai mielenterveysongelmissa on liian korkea.

Katse tulevaan

Kun me STEAssa aloitamme vuoden 2026, tarkoittaa se käytännössä katseen suuntaamista jo vuoteen 2027, joka tulee olemaan meille jälleen monin tavoin muutosten vuosi.

Avustusmäärärahat vähenevät edelleen vuonna 2027, ja kevään ja syksyn avustushakuihin valmistautuminen alkaa heti alkuvuodesta. Jo parina viime vuonna STEA-avustusten osalta säästöjä on haettu erityisesti uusien avustusten hakua rajaamalla. Kuitenkin yhteiskunnan muutoksessa ja muuttuvissa tarpeissa juuri järjestöt ovat olleet niitä, jotka pystyvät joustavasti ja nopeasti reagoimaan näihin muutoksiin. Järjestöt voidaan nähdä yhteiskunnan tuntosarvina. Järjestöt löytävät ja tavoittavat kohderyhmiä, jotka eivät muualta saa tarvitsemaansa tukea, ja nostavat esille puutteita muun yhteiskunnan toiminnassa. Jotta avustustoiminta vastaisi myös muuttuviin tarpeisiin, on uusien avustusten haun mahdollistaminen, ainakin jollain tasolla, jatkossa välttämätöntä.

Myös STEAn asemaan ja sijoittumiseen sosiaali- ja terveysministeriön osana valmistellaan muutosta. Valmistelussa on muutos, jossa STEAn toiminta tässä muodossa päättyisi vuoden lopussa, jonka jälkeen avustustoiminta jatkuisi sosiaali- ja terveysministeriön organisaatiossa (lisätietoja lainsäädäntöuudistuksesta stm.fi-verkkosivuilla(siirryt toiseen palveluun)).

Toiminnan uudelleen organisointi voi tuoda muutoksia joihinkin STEAn nykyisiin toimintoihin, kuten asiakaspalveluun ja viestintään, mutta kerromme mahdollisista muutoksista heti kun päätöksiä niistä on tehty.

Jo nyt kuluneella hallituskaudella STEAssa tehdyt henkilöstösäästöt ovat olleet merkittäviä. Vaikka henkilöstömme määrä on vähentynyt, olemme pyrkineet säilyttämään asiakaspalvelumme samalla hyvällä tasolla, josta olemme aiemminkin saaneet järjestöiltä kiitosta.

Toiveenamme uudelle vuodelle on (tänäkin vuonna), että avustustoiminnasta ja sen tulevaisuudesta tehtäisiin kestäviä ratkaisuja, jotka mahdollistaisivat toiminnan pitkäjänteisen suunnittelun ja kehittämisen, sekä meillä täällä valtionhallinnossa että järjestökentällä.