Monimuotoisten perheiden järjestöt
Sisällysluettelo
STEA jakaa avustusta saavat toimijat järjestöluokkiin, jotka muodostetaan joko toimijoiden pääasiallisen toiminnan kohderyhmän tai toimintamuodon perusteella.
Tässä tuloksellisuuskatsauksessa käsitellään monimuotoisten perheiden järjestöjen järjestöluokkaan kuuluvien toimijoiden yhdessä muodostamaa kokonaisuutta.
Monimuotoisten perheiden järjestöjen kokonaisuuteen kuuluvat järjestöt edustavat perinteisestä perhekäsityksestä eri tavoin poikkeavia perheitä kuten adoptoidut ja heidän perheensä, lapsettomat, uusperheet, yksinhuoltajaperheet, seksuaalisten vähemmistöjen perheet ja perheiden etävanhemmat. Monimuotoisten perheiden järjestöjen toiminnassa korostuu myös edunvalvonta ja vaikuttaminen. Järjestöillä on myös yhteistä vaikuttamistyön toimintaa, jota rahoitetaan STEA-avustuksella osana Sateenkaariperheet ry:n avustuskokonaisuutta.
STEA-avustuksilla rahoitettuja monimuotoisten perheiden järjestöjen kokonaisuuteen kuuluvia toimijoita oli vuonna 2022 yhteensä kymmenen. Tuloksellisuuskatsauksessa arvioituja avustuskohteita oli yhteensä 14.
Järjestökokonaisuuden tuloksellisuusarviointi perustuu järjestöjen tuloksellisuusraporteilla ilmoittamaan tietoon.
STEAn tuloksellisuusarvioinnissa painotetaan kohderyhmän tavoittamista, avustushakemuksissa kuvattujen tavoitteiden ja tulosten saavuttamista ja saavutettujen tulosten todentamista.
Järjestökokonaisuuden tuloksellisuusraporteista laadittiin STEAssa tuloksellisuuskatsaus. Tuloksellisuuskatsaus jakautuu arvioinnin osa-alueiden mukaisesti.
Järjestökokonaisuuden alustavaa tuloksellisuuskatsausta käsiteltiin STEAn ja järjestöjen yhteisessä kehittämistilaisuudessa syksyllä 2023. Yhteiskehittämistilaisuuden pohjalta tuotettiin STEAssa tämä järjestökokonaisuuden tuloksellisuuskatsaus.
Tavoitteet ja resurssit
Monimuotoisten perheiden järjestöjen STEA-avustuksilla vuonna 2022 rahoitettujen avustuskohteiden toiminnan päätavoitteita olivat:
- eri perhemuodot on otettu yhä paremmin huomioon palveluissa ja lainsäädännössä ja yhteiskunnan toiminnoissa
- monimuotoisten perheiden vanhempien ja lasten elämänlaadun, hyvinvoinnin ja terveyden paraneminen
Toimintaa suunniteltiin kohdistettavan pääosin seuraaville kohderyhmille:
- adoptoidut, adoption hakijat, adoptiota harkitsevat ja heidän perheensä
- lapsettomat
- uusperheet ja yksinhuoltajaperheet
- seksuaali- ja/tai sukupuolivähemmistöihin kuuluvien perheet
- perheiden etävanhemmat
- päättäjät ja viranhaltijat erityisesti edunvalvontatyön kohderyhmänä
Toiminnan resurssit
Toiminnan resursseina arvioinnissa huomioidaan avustusten euromäärä, avustuskohteiden määrä, toimintaan osallistuneiden vapaaehtoisten määrä ja toiminnan yhteistyökumppanit.
Monimuotoisten perheiden järjestöjen kokonaisuuteen kuului 26 avustuskohdetta, joiden yhteenlaskettu avustusten määrä vuonna 2022 oli noin 4,2 miljoonaa euroa.
Avustusmäärä ja avustuskohteet
Vapaaehtoistoiminta
Monimuotoisten perheiden järjestöjen toimintaan osallistui vuoden 2022 aikana yhteensä 1379 vapaaehtoistoimijaa (vuosiselvitykset 2022).
Toimintaan osallistuneista vapaaehtoistoimijoista raportoi 25 avustuskohdetta. Vapaaehtoiset toimivat järjestöissä muun muassa seuraavissa tehtävissä:
- vertaisryhmien vetäjinä ja vertaistuen antajina
- tukihenkilöinä ja ohjaajina
- viestinnän tekijöinä eri toiminnoissa
- tiedontuottajina
- toimintojen kehittäjinä
- tapahtumien tuottajina
- asiantuntijapuheenvuorojen pitäjinä ja kouluttajina
Yhteistyökumppanit
Kaikkien avustuskohteiden toiminnassa oli mukana yhteistyökumppaneita. Yhteistyökumppaneiden yhteenlaskettu määrä oli 81.
Tuloksellisuusraporteilla ilmoitettavien yhteistyökumppaneiden lukumäärä oli rajattu kymmeneen, raportilla pyydettiin ilmoittamaan vain avustuskohteen toiminnan kannalta keskeisimmät yhteistyökumppanit.
Yleisimmin mainittuja yhteistyökumppaneita olivat toiset perheiden parissa toimivat järjestöt. Muita yhteistyökumppaneita olivat mm. lomajärjestöt ja kunnat. Yksittäisiä mainintoja saivat myös korkeakoulut, viranomaistahot ja erilaiset verkostot.
Raporttien mukaan yhteistyö edisti järjestöjen toiminnan tuloksellisuutta etenkin vaikuttamistyössä ja useiden järjestöjen vaikuttamistyön tavoitteet olivat samansuuntaisia. Monimuotoisten perheiden järjestöluokkaan kuuluvista järjestöistä monet ovat jäseniä samassa verkostossa, jossa tehdään yhteistyössä vaikuttamistoimintaa.
Tavoitetut kohderyhmät
Avustuskohteiden toiminta tavoitti vuoden 2022 aikana yhteensä noin 324 000 ihmistä.
Monimuotoisten perheiden järjestöt ovat tavoittaneet toiminnan kohderyhmänsä pääosin hyvin tai riittävästi. Tavoitetut kohderyhmät ovat olleet pääasiallisesti hakemusten ja avustusten käyttötarkoituksen mukaisia.
Tavoitetuissa kohderyhmissä korostuvat järjestöjen ydinkohderyhmät, kuten adoptoidut ja heidän perheensä, lapsettomat, uusperheet, yksinhuoltajaperheet, seksuaalisten vähemmistöjen perheet ja perheiden etävanhemmat sekä järjestöjen jäsenistö.
Lisäksi järjestöt ovat tavoittaneet terveys- ja sosiaalialan ammattilaisia ja opiskelijoita koulutuksissa.
Vaikuttamistyöhön, viestintään ja edunvalvontaan liittyen järjestöt ovat tavoittaneet päättäjiä ja median edustajia.
Tavoitetut kohderyhmät hakemuksissa ja raporteilla
STEAn arvio monimuotoisten perheiden järjestöjen toiminnan kohdentumisesta tavoiteltuun kohderyhmään
STEAn arvio monimuotoisten perheiden järjestöjen toiminnan tavoittavuudesta
Toiminta ja tuotokset
Monimuotoisten perheiden järjestöjen toimintamuodoissa painottuivat neuvonta ja yksilöllinen tuki sekä ryhmätoiminta.
Neuvontaa ja yksilöllistä tukea on annettu kohtaamismäärillä mitaten eniten puhelimitse ja verkossa. Verkossa neuvontaa ja tukea on annettu sähköpostilla, chateissa, verkkosivuilla ja videopuheluissa. Neuvontaa ja yksilöllistä tukea on haettu mm. vanhemman ja lapsen oikeuksista, perhemuodon muutoksen vaikutuksesta, adoptiosta, sijaissynnytyksestä ja kumppanuusvanhemmuudesta. Lisäksi perhepalveluiden ja -järjestöjen ammattilaiset ovat hakeneet neuvontaa liittyen monimuotisten perheiden erityiskysymyksiin.
Ryhmätoiminnot painottuivat vertaistukiryhmiin. Ryhmät kokoontuivat sekä verkossa että kasvokkain. Vertaistukiryhmistä osa oli tarkasti rajattu tiettyyn teemaan ja osassa keskustelu oli yleisemmällä tasolla. Teemoina olivat esimerkiksi lapsettomuus, sateenkaariperheet, uusperheet, yksinhuoltajuus ja etävanhemmuus.
Monimuotoisten perheiden järjestöluokassa tehdään runsaasti edunvalvonta- ja vaikuttamistyötä. Tämä työ käytännössä on monipuolista ja pitää sisällään mm. lausuntojen antamista, päättäjien tapaamista, kuulemisiin osallistumista, asiantuntijana olemista lainsäädäntöä valmistelevissa työryhmissä ja valiokunnissa, puoluekokouksiin osallistumista ja median kautta vaikuttamista.
Muu toiminta -luokassa raportoituun toimintaan sisältyi mm. selvityksien tekemistä, tutkimuksiin osallistumista ja toiminnan kehittämistä.
Kohtaamisia raportoitiin eniten ryhmätoiminnassa sekä neuvonnassa ja yksilöllisessä tuessa. Toiminnan tuloksellisuutta edistävinä toimintamuotoina mainintoja saivat toiminnot, joissa ammattilaiset tai vapaaehtoiset kohtasivat ihmisiä sekä vertaistukea tarjoavat toiminnot.
Myös edunvalvonnan ja vaikuttamisen toimintojen arvioitiin edistävän toiminnan tuloksellisuutta osassa avustuskohteista.
Viestintään liittyvien toimintojen tuloksellisuudesta on näyttöä parhaiten niissä toiminnoissa, joissa viestintä oli kiinteänä osana muuta toimintaa.
Toimintojen ja tuotosten jakaantuminen
Toimintojen ja tuotosten määrä
Kohtaamiskertojen määrä
Kohtaamiskertojen jakautuminen
Miten toiminta on tukenut tulosten saavuttamista
Monimuotoisten perheiden järjestöjen toiminta on tukenut aiottujen tulosten aikaansaamista pääosin hyvin tai riittävästi.
Tavoiteltujen tulosten saavuttamista edistävinä tekijöinä mainittiin tuloksellisuusraporteissa muun muassa seuraavia tekijöitä:
- Kohderyhmän tilanteen hyvä tuntemus järjestöissä
- Kohderyhmän ottaminen mukaa toiminnan suunnitteluun ja tekemiseen
- Onnistunut yhteistyö sekä järjestöjen että muiden oleellisten toimijoiden kanssa
- Onnistunut viestintä kohderyhmälle järjestön toiminnoista
- Yhteistyö, jossa yhteistyökumppanit ohjasivat ihmisiä järjestön toimintaan
- Järjestön asiantuntijuus ja osaaminen kohderyhmää koskettavissa asioissa
- Hyvä vuorovaikutus kohderyhmän ja järjestön välillä, tiedonkulku ja aktiivinen palautteen saaminen kohderyhmältä
- Kohderyhmälle järjestetty mahdollisuuksia osallistua eri toimintoihin myös etäyhteyksin
Toiminnan tuloksellisuutta estäneinä tekijöinä raportoitiin vuonna 2022 edelleen koronatilanteeseen liittyvien kokoontumisrajoitusten tuomista haasteista, jotka vaikuttivat järjestöjen toimintaan osallistumiseen myös varsinaisten rajoitusten purkamisen jälkeen. Myös kohderyhmän tottumukset toimintoja kohtaan olivat muuttuneet korona-aikana
Muina toiminnan tuloksellisuutta haitanneina tekijöinä mainintoja saivat muun muassa työntekijöiden vaihtuvuus, uuden toiminnan käynnistymisen hitauteen ja toiminnan tunnettuuteen liittyvät haasteet ja muut kohderyhmän tavoittamiseen liittyvät haasteet sekä yhteistyön käynnistämiseen liittyvät haasteet. Haasteita raportoitiin myös toiminnasta yhteistyökumppaneiden kanssa, yhteistyötä ei saatu käyntiin tai siinä oli ongelmia toimintaan ohjauksen suhteen.
Jäsenjärjestöavustuksilla rahoitettu toiminta
Monimuotoisten perheiden järjestöistä kaksi sai vuonna 2022 jäsenjärjestöavustusta. Jäsenjärjestöavustusta on välitetty yhteensä 29 jäsenjärjestölle. Jäsenjärjestöavustuksella paikallisjärjestöt ovat järjestäneet tilaisuuksia ja ryhmätoimintaa. Niiden avulla on myös lisätty kohderyhmän mahdollisuuksia saada vertaistukea.
STEAn arvio: onko toiminta tukenut aiottujen tulosten aikaansaamista
STEAn arvio tuloksista ja keskeiset havainnot
Järjestökokonaisuuden avustuskohteista tuloksellisuusarvio (hyvä – riittävä – heikko) tehtiin 14 avustuskohteesta. STEAn tekemän avustuskohteiden kokonaisarvion mukaan monimuotoisten perheiden järjestöjen avustuskohteiden tuloksellisuus on pääosin hyvä. Todennettuja tuloksia on saatu aikaan hyvin tai riittävästi valtaosassa arvioiduista kohteista (10/14).
Myös toiminnasta kerätty tieto tukee tulosten osoittamista ja raportoidut tulokset on todennettu kerätyllä tiedolla pääosin hyvin tai riittävästi. Osa toiminnasta kerätystä tiedosta ja toiminnan tuloksellisuuden osoittamiseen valituista mittareista kuvasivat kuitenkin toiminnan laajuutta, eivät varsinaisesti aikaansaatuja tuloksia. Osassa avustuskohteita tuloksina raportoitiin tietoja, joita ei oltu todennettu kerätyllä tiedolla.
Etenkin vaikuttamistyön tulosten osalta todentaminen on yksittäisten avustuskohteiden kohdalla haastavaa, mutta järjestöjen yhteistyössä tekemän vaikuttamistoiminnan tuloksia on pystytty myös todentamaan kerätyllä tiedolla. Tiedon jakamiseen liittyvien toimintojen tuloksia arvioidaan raporteilla tyypillisesti siitä näkökulmasta, kokeeko tiedon saaja toiminnassa saadun tiedon hyödylliseksi, ja tiedon saannin varsinaiset vaikutukset kohderyhmän kohdalta jäävät raporteissa usein kuvaamatta.
Tiedon keräämisen tavat
Aikaansaatuja tuloksia monimuotoisten perheiden järjestöjen avustuskohteissa olivat mm. seuraavat:
- tieto erilaisiin perhemuotoihin liittyvistä erityisaiheista lisääntyi perheiden, ammattilaisten ja päättäjien keskuudessa
- yksilöllistä neuvontaa saaneet saivat tarvitsemansa tuen
- toimintaan osallistuneiden sosiaalinen ja henkinen hyvinvointi ja osallisuus parani toiminnan aikana.
- toimintaan osallistuneet saivat vertaistukea ja toimintaan osallistuneiden kokemus yksinäisyydestä väheni
- järjestöjen vaikuttamistoiminnan tavoitteet näkyivät puolueiden vaaliohjelmissa, lainsäädännön valmistelutyössä ja hyväksytyissä laeissa
Arvio: tukeeko toiminnasta kerätty tieto tulosten osoittamista
Arvio: onko raportoidut tulokset todennettu kerätyllä tiedolla
Arvio: onko toiminnalla saavutettu tavoiteltuja tuloksia
Arvio avustuskohteiden toiminnan tuloksellisuudesta
Keskeiset havainnot ja kehittämiskohteet
Järjestökokonaisuuteen kuuluvien järjestöjen tuloksellisuusraporteissa ja syksyllä 2023 järjestetyssä yhteiskehittämistilaisuudessa tunnistettiin toiminnan tuloksellisuuteen liittyviä kehittämiskohteita. Tähän tuloksellisuuskatsaukseen on nostettu niistä kaksi.
Monimuotoisten perheiden järjestöt tekevät paljon vaikuttamis- ja edunvalvontatyötä. Järjestöt pyrkivät vaikuttamaan erityisesti eri perhemuotojen asemaan liittyviin kysymyksiin lainsäädännössä ja palveluissa. Vaikuttamistyötä tehdään pääasiassa yleisavustuksilla, mutta myös muissa toiminnoissa ja erityisesti usean järjestön yhteisessä monimuotoisten perheiden verkostossa.
Tuloksellisuusraporttien perusteella vaikuttamistyön arviointi vaihtelee eri toimijoiden välillä. Järjestöjen vaikuttamistyön arvioinnissa voi tuloksellisuuden näkökulmasta olla hyödyllistä tehdä mahdollisimman paljon yhteistyötä järjestöjen kesken. Koska vaikuttamistyön teemat ja tavoitteet ovat usein samansuuntaisia, järjestöt voivat hyötyä arviointiyhteistyön lisäämisestä.
Tuloksellisuusraporttien perusteella toiminnot, joissa vertaistuki oli oleellinen osa toimintatapaa ja joissa kohderyhmä on osallistunut toiminnan sisällön suunnitteluun, ovat olleet pääosin tuloksellisia.
Eri kohderyhmien ja vapaaehtoisten (jotka kuuluvat yleensä itsekin toiminnan kohderyhmiin) osallistaminen ja sitouttaminen toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen voi lisätä toiminnan tuloksellisuutta.