Lomajärjestöt

STEA jakaa avustusta saavat toimijat järjestöluokkiin, jotka muodostetaan joko toimijoiden pääasiallisen toiminnan kohderyhmän tai toimintamuodon perusteella.

Tässä tuloksellisuuskatsauksessa käsitellään lomajärjestöjen ja lasten lomajärjestöjen järjestöluokkiin kuuluvien toimijoiden yhdessä muodostamaa kokonaisuutta.

Lomajärjestöjen järjestöluokkaan kuuluu kuusi valtakunnallista sosiaalista lomatoimintaa järjestävää järjestöä. Toimijat käyttävät yhteistä asiakashallinnan LOTU-järjestelmää.

Sosiaaliset lomat on tarkoitettu terveydellisin, taloudellisin tai sosiaalisin perustein valituille kohderyhmille eri ikäluokissa. Sosiaalisia lomia järjestetään sekä ns. yleislomina että järjestöyhteistyössä yhteistyölomina tietyille rajatummille kohderyhmille (esim. yksinäiset ikääntyneet, yhden vanhemman perheet, pienituloiset lapsiperheet, eri sairausdiagnoosin saaneet tai vammaryhmään kuuluvat, pienituloiset eläkeläiset, työttömät tai omaishoitajat). Lomille pääsevät valitaan hakemuksen perusteella. Osallistujat on valittava terveydellisin, taloudellisin tai sosiaalisin perustein.

Lasten lomajärjestöt järjestävät lapsille leiritoimintaa koulujen loma-aikaan. Avustuksia myönnetään myös viikonloppuleiritoimintaan ja leiritoimintaan, joka on suunnattu koko perheelle. Osallistujat toimintaan on valittava terveydellisin, taloudellisin tai sosiaalisin perustein. Vuonna 2022 avustusta saaneita lasten lomajärjestöjä oli viisi.

STEA-avustuksilla rahoitettuja lomajärjestöjen kokonaisuuteen kuuluvia toimijoita oli vuonna 2022 yhteensä 11. Tuloksellisuuskatsauksessa arvioituja avustuskohteita oli yhteensä 16.

Järjestökokonaisuuden tuloksellisuusarviointi perustuu järjestöjen tuloksellisuusraporteilla ilmoittamaan tietoon.

Järjestökokonaisuuden alustavaa tuloksellisuuskatsausta käsiteltiin STEAn ja järjestöjen yhteisessä kehittämistilaisuudessa syksyllä 2023. Yhteiskehittämistilaisuuden pohjalta tuotettiin STEAssa tämä järjestökokonaisuuden tuloksellisuuskatsaus.

Tavoitteet ja resurssit

Lomajärjestöjen ja lasten lomajärjestöjen STEA-​avustuksilla vuonna 2022 rahoitettujen avustuskohteiden toiminnan tavoitteita olivat muun muassa:

• haavoittuvassa asemassa olevien lasten, nuorten ja lapsiperheiden arjessa jaksamisen vahvistaminen
• haasteellisessa elämäntilanteessa elävien vähävaraisten ihmisten tukeminen ja henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin ja jaksamisen parantaminen 

Toimintaa suunniteltiin kohdistettavan erityisesti:

• lapsille ja lapsiperheille
• omaishoitajille
• erityisryhmille, kuten potilas- ja sairaus- ja vammaryhmille 
• ikäihmisille
• maaseudun perheille ja maaseutuyrittäjille

Lomien osallistujat valitaan asiakasvalintaa käyttäen. Asiakasvalinnassa otetaan huomioon tuen tarvetta osoittavat sosiaaliset, terveydelliset tai taloudelliset tekijät. Lomajärjestöillä (pois lukien lasten lomajärjestöt) on yhteinen lomahakujärjestelmä (LOTU).

Lasten lomatoiminnan kohderyhmiä olivat lapset, nuoret ja heidän perheensä. Kohderyhmissä korostuu perheiden pienituloisuus.

Toiminnan resurssit

Toiminnan resursseina arvioinnissa huomioidaan avustusten euromäärä, avustuskohteiden määrä, toimintaan osallistuneiden vapaaehtoisten määrä ja toiminnan yhteistyökumppanit.

Lomajärjestöjen kokonaisuuteen kuului 17 avustuskohdetta, joiden yhteenlaskettu avustusten määrä vuonna 2022 oli noin 14 miljoonaa euroa.

Avustusmäärä ja avustuskohteet

Vapaaehtoistoiminta

Lomajärjestöjen toimintaan osallistui vuoden 2022 aikana yhteensä 698 vapaaehtoistoimijaa (vuosiselvitykset 2022).

Vapaaehtoisia toimi noin puolessa avustuskohteista. Lasten lomajärjestöissä vapaaehtoistoimijoita oli mukana neljässä kohteessa kymmenestä. Muissa lomajärjestöissä vapaaehtoisia oli mukana viidessä avustuskohteessa. 

Osassa avustuskohteista vapaaehtoistoimijoilla oli merkittävä rooli. Esimerkiksi Maaseudun tukihenkilöverkon toiminta perustui vapaaehtoisten tekemään tukihenkilötoimintaan ja koordinoituun koulutukseen. Monessa järjestössä sekä järjestön omat että yhteistyökumppanijärjestöjen vapaaehtoiset järjestivät lomille osallistuville toimintaa.

Vapaaehtoiset osallistuivat myös lomaleirien ohjelmien sisällön suunnitteluun ja toteutukseen. Lisäksi he toimivat leireillä ohjaajina. Osalla leireistä oli määritetty tavoitetaso vapaaehtoisten ja muiden ohjaajien määrälle. Järjestöjen yhteistyö oli tärkeää myös vapaaehtoisten rekrytoinnissa.

Vapaaehtoiset ja vertaistukihenkilöt olivat joko lomajärjestön itsensä tai järjestön yhteistyökumppaneiden kouluttamia. Suuri osa mukana olleista vapaaehtoisista oli hyvin sitoutuneita toimintaan, ja moni heistä osallistui kahteen tai useampaan leirikokonaisuuteen.

Yhteistyökumppanit

Tuloksellisuusraporteilla ilmoitettavien yhteistyökumppaneiden lukumäärä oli rajattu kymmeneen. Raportilla pyydettiin ilmoittamaan vain avustuskohteen toiminnan kannalta keskeisimmät yhteistyökumppanit.

Lomajärjestöjen keskeisimpiä yhteistyökumppaneita olivat toiset järjestöt (54 %), kunnat (13 %) sekä ns. muut toimijat (32 %).  Julkiseen sektoriin kuuluvat yhteistyötahot olivat tyypillisesti kuntia ja kuntien tai valtionhallinnon yksiköitä.

Merkittävin yhteistyömuoto oli viestinnällinen yhteistyö (28 %), asiakkaiden ohjaus (25 %) sekä muu asiantuntijaosaamisen vaihto (23 %). 

Maaseutuyrittäjille, lapsiperheille sekä nuorille kohdentuvassa vapaaehtoispohjaisessa tukihenkilöverkoston toiminnassa oli laaja yhteistyökumppaneiden verkosto.

Yhteistyön keskiössä olivat verkostoituminen ja kehittämistyö. Viestinnällinen ja muu yhteistyö lasten ja perheiden parissa toimivien tahojen kanssa edisti kohderyhmän tavoittamista. Erityisesti yhteistyö näkyi maahanmuuttajataustaisten henkilöiden tavoittamisessa.  Yhteiskumppanit vastasivat omalta osaltaan lomien markkinoinnista sekä lomien ohjelmien toteuttamisesta.

Lomajärjestöjen välinen yhteistyö oli merkittävää, esimerkiksi molemmilla lomajärjestöryhmillä on yhteiset verkkosivut.

Tavoitetut kohderyhmät

Avustuskohteiden toimintaan osallistui vuoden 2022 aikana yhteensä noin 62 000 ihmistä.

Lomajärjestöt ovat tavoittaneet kohderyhmänsä pääosin hyvin tai riittävästi. Suurimmassa osassa avustuskohteita toiminta on kohdistunut avustushakemuksissa määriteltyihin kohderyhmiin hyvin tai riittävästi.

Lomat on suunnattu terveydellisin, taloudellisin tai sosiaalisin perustein valituille kohderyhmille. Lomatoimintaan voi päästä mukaan hakemuksen perusteella, jos loman saamisen kriteerit täyttyvät.

Parhaiten kohderyhmistä tavoitettiin lapsiperheet, joihin kuului esimerkiksi vähävaraisia perheitä ja yhden vanhemman perheitä. Muita hyvin tavoitettuja kohderyhmiä olivat muun muassa omaishoitajat sekä eri sairausdiagnoosin saaneet ihmiset. Lisäksi toimintaa kohdennettiin muun muassa yksinäisille ja vähävaraisille ikääntyneille, työttömille sekä vammaryhmille.

Tavoitettujen kohderyhmien ikä- ja sukupuolijakauman raportointi tuloksellisuusraportilla oli avustuksen saajille vapaaehtoista. Kuitenkin suurimmasta osasta lomajärjestöjen ja lasten lomajärjestöjen avustuskohteita raportoitiin tietoa kohderyhmien ikä- ja sukupuolijakaumasta. Kerätyn tiedon perusteella tavoitetuista kohderyhmistä lähes 60 prosenttia oli naisia. Yli 30 prosenttia tavoitetuista kohderyhmistä oli iältään 7–17-​vuotiaita.

Tavoitetut kohderyhmät hakemuksissa ja raporteilla

Avustushakemuksissa järjestöjen pääkohderyhmiä olivat yleisimmin varsinaiseen sosiaaliseen lomatoimintaan osallistuvat ihmiset, mutta osassa avustuskohteista kohderyhmiksi määriteltiin myös muun muassa vapaaehtoisia sekä markkinointiviestinnällä tavoitettavia kohderyhmiä.

Varsinaiseen toimintaan osallistuneiden lukumäärät oli todennettu kerätyllä tiedolla. Tuloksellisuusraporttien perusteella varsinaiseen toimintaan osallistujia tavoitettiin keskimäärin noin 90 prosenttia suhteessa avustushakemuksissa asetettuihin tavoitetasoihin. Muiden kuin varsinaiseen toimintaan osallistuneiden kohderyhmien lukumääriä ei raportoitu yhtä vahvasti kerättyyn tietoon perustuen.

Tuloksellisuusraporttien perusteella keskeisin kohderyhmien tavoittamista edistänyt tekijä oli järjestöjen keskinäinen yhteistyö. Esimerkiksi lomajärjestöjen yhteistyö potilasjärjestöjen kanssa auttoi tavoittamaan eri sairausdiagnoosin saaneita ihmisiä heille suunnattuun toimintaan.

Kohderyhmien tavoittamiseen liittyvistä haasteista keskusteltiin lomajärjestöjen yhteiskehittämistilaisuudessa, ja esille nousi tarve vahvistaa järjestöjen yhteistyötä myös eri kielisten viestintämateriaalien tuottamisessa, jotta vieraskielisiä kohderyhmien edustajia tavoitettaisiin entistä paremmin.

STEAn arvio lomajärjestöjen toiminnan kohdentumisesta tavoiteltuun kohderyhmään

STEAn arvio lomajärjestöjen toiminnan tavoittavuudesta

Toiminta ja tuotokset

Sosiaalisia lomia järjestettiin sekä niin sanottuina yleislomina että rajatummille kohderyhmille suunnattuina yhteistyölomina. Lomajärjestöjen toimintamuodoissa painottuivat ryhmätoiminta sekä neuvonta ja yksilöllinen tuki. Lomia järjestettiin sosiaalisin tai terveydellisin perustein valituille perheille ja erityisryhmille, lasten lomajärjestöissä samoin perustein lapsille.

Lomat olivat pääsääntöisesti keskimäärin 2-6 päivän mittaisia, ja niitä järjestettiin eri puolella Suomea sijaitsevissa lomapaikoissa. Lomilla osallistujille järjestettiin monipuolisesti erilaista ohjelmaa, joka vaihteli loman teemasta ja kohderyhmien tarpeista riippuen. Perhelomilla oli osallistujille usein tarjolla myös lastenhoitoapua, jotta vanhemmat voivat osallistua heille suunnattuun toimintaan. Ohjelmasta vastasivat lomapaikan ohjaajat. Osassa lomista toimintaa järjestämässä oli vapaaehtoisia.

Lomille osallistujilta perittiin yleensä omavastuumaksu. Tuloksellisuusraporttien mukaan maksuvaikeudet ovat yleistyneet kustannustason nousun myötä, mikä on korottanut toimintaan osallistumisen kynnystä. Lomajärjestöt tekevät yhteistyötä julkisen sektorin ja seurakuntien kanssa, ja osa sosiaaliseen lomatoimintaan osallistujista onkin saanut avustusta omavastuuosuuden maksamiseen sosiaalitoimesta tai diakoniatyöstä.

Vaikka suurin osa järjestöluokan STEA-​avustuksilla järjestetystä toiminnasta keskittyi sosiaaliseen lomatoimintaan, yhdessä avustuskohteessa toiminta perustui hyvinvointikurssitoimintaan. Toisessa avustuskohteessa toiminta perustui pääosin vapaaehtoisten antamaan yksilölliseen tukeen puhelimitse, verkossa ja kasvokkaisissa tapaamisissa. Myös varsinaisen lomatoiminnan käytännön toteutuksessa oli eroja. Esimerkiksi vapaaehtoisilla oli osassa avustuskohteista merkittävä rooli toiminnan toteuttamisessa, mutta osassa avustuskohteista vapaaehtoisia ei ollut mukana toiminnassa lainkaan. Järjestöjen tarkempi toimintamuoto ja kohderyhmä määrittivät, kuinka hyvin vapaaehtoistoiminta soveltuu kuhunkin avustuskohteeseen. Järjestöjen välillä eroja oli myös palkattujen kausityöntekijöiden käytössä.

Toimintojen ja tuotosten jakaantuminen

Toimintojen ja tuotosten määrä

Kohtaamiskertojen määrä

Kohtaamiskertojen jakautuminen

Miten toiminta on tukenut tulosten saavuttamista

Suurimmassa osassa lomajärjestöjen avustuskohteita toiminta tuki suunniteltujen tulosten aikaansaamista hyvin tai riittävästi.

Lasten ja perheiden lomatoiminnassa painottuivat ystävyyssuhteiden luominen, vertaistuki sekä perhedynamiikan vahvistaminen. Aikuislomien ohjelmissa korostuivat ystävyys-​ ja vertaissuhteiden ohella arjenhallintakeinot sekä fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi.

Toiminnan tuloksellisuutta edistäneinä tekijöinä mainittiin muun muassa motivoituneiden ja tavoitteet sisäistäneiden työntekijöiden ja vapaaehtoistoimijoiden suuri merkitys. Tuloksellisuusraporttien perusteella sekä työntekijöiden että vapaaehtoistoimijoiden osaamisvaatimukset ovat kasvaneet viime vuosina, mihin järjestöissä on vastattu koulutukseen panostamalla.

Myös toimiva ja tiivis yhteistyö yhteistyökumppaneiden kanssa edisti toiminnan tuloksellisuutta. Tulosten saavuttamisen kannalta oli keskeistä, että toiminta tavoitti oikeat kohderyhmät ja riittävästi osallistujia. Lisäksi yhteistyö nousi esille työntekijöiden ja vapaaehtoisten osaamisen vahvistamisessa ja asiantuntijaosaamisen vaihdossa. Esimerkiksi osassa toimintaa vapaaehtoistoimijat tavoitettiin toimintaan juuri yhteistyökumppanien kautta.

Toiminnan tuloksellisuutta estäneinä tekijöinä raporteilla mainittiin muun muassa seuraavia tekijöitä:

• Osallistujien terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä haasteita oli vuonna 2022 keskimääräistä enemmän. Taustalla nähtiin esimerkiksi koronapandemian vaikutuksia sekä kustannustason nousun aiheuttamia talousvaikeuksia.
• Terveyteen ja hyvinvointiin liittyvien haasteiden lisääntyminen voi vaatia myös toiminnassa tarjotun tuen vahvistamista. Toiminnassa oli havaittu esimerkiksi enentynyttä lasten ja nuorten levottomuutta.
• Esimerkiksi muuttuneet työ- tai elämäntilanteet ja sairastumiset saattoivat johtaa ennakoimattomiin poissaoloihin, joihin vastattiin sijaisjärjestelyillä.
• Yhteistyökumppanitahojen työntekijöiden vaihtuvuus. Uusilla työntekijöillä ei välttämättä ollut tietoa toiminnasta eikä aikaa perehtyä toimintaan.

Lasten lomajärjestöjen yleisavustuksilla rahoitettu toiminta

Lasten lomajärjestöistä yksi järjestö sai yleisavustusta vuonna 2022. Yleisavustuksella rahoitettuja toimintoja olivat muun muassa vapaaehtoisten ja kausityöntekijöiden rekrytointi ja koulutus, viestintä ja lomatoiminnan markkinointi, paikallisyhdistysten ohjaus ja koordinaation tukitoiminta.

STEAn arvio: onko toiminta tukenut aiottujen tulosten aikaansaamista

Lomajärjestöt: STEAn arvio tuloksista ja keskeiset havainnot

STEAn tekemän avustuskohteiden kokonaisarvion mukaan lomajärjestöjen ja lasten lomajärjestöjen avustuskohteiden tuloksellisuus oli pääosin riittävä tai hyvä. Järjestöjen toiminta on kohdistunut haavoittuvassa asemassa oleville ryhmille tarkoituksenmukaisella tavalla, ja toiminnot ovat tukeneet suunniteltujen tulosten saavuttamista riittävästi tai hyvin.

Todennettuja tuloksia saatiin STEAn arvion mukaan aikaiseksi hyvin tai riittävästi suurimmassa osassa arvioiduista avustuskohteista (13/16). Tietoa toiminnalla aikaansaaduista tuloksista kerättiin hyvin tai riittävästi noin neljässä avustuskohteessa viidestä. Toiminnasta kerättiin sekä määrällistä että laadullista tietoa. Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin pääsääntöisesti erilaisia kyselyitä, mutta myös havainnointia.

Kerätyllä tiedolla todennettuja toiminnan tuloksia olivat muun muassa seuraavat:

• Lomalle pääsy vaikutti osallistujien perhe- ja ihmissuhteisiin myönteisesti ja osallistujien voimavarat selviytyä arjessa loman jälkeen kasvoivat. Toiminnan positiiviset vaikutukset näkyivät vielä jälkiseurannoissa, joita eri avustuskohteilla saatettiin tehdä esimerkiksi 3–6 kuukautta varsinaisen toiminnan päättymisen jälkeen.
• Osallistujien tunne- ja vuorovaikutustaidot vahvistuivat, ja ryhmätoiminnassa saatu vertaistuki auttoi jaksamaan paremmin arjessa. Vertaistuen myötä vahvistui myös tunne siitä, ettei ole yksin elämäntilanteeseensa liittyvien haasteiden kanssa. Osa vertaiskontakteista on jatkunut pitkäkestoisesti vielä varsinaisen toiminnan päättymisen jälkeen.
• Osallistujien kokemus osallisuudesta, yhdenvertaisuudesta ja yhteenkuuluvuudesta vahvistui. Erityisesti lapsiperheissä lomalle pääseminen koettiin tärkeänä mahdollisuutena päästä tekemään samoja asioita kuin muut perheet.
• Vanhempien ja lasten väliset suhteet kohentuivat jo toiminnan aikana, minkä lisäksi vanhemmat saivat tukea vanhemmuuteen esimerkiksi tunne- ja vuorovaikutustaitojen vahvistamisen kautta. Lapset saivat uusia ystäviä ja tunnistivat omia vahvuuksiaan, mikä kasvatti heidän itsetuntoaan.
• Hyvinvoinnin tukitaidot vahvistuivat ryhmätoimintaan osallistuneilla. Osallistujat tunnistivat, harjoittelivat ja oppivat loman aikana arjen perustaitoja ja hyvinvoinnistaan huolehtimista, tunne- ja turvataitoja sekä omatoimisuutta ja itsenäisyyttä.
• Osallistujat saivat neuvontaa muun tuen hakemiseen. Toisaalta osallistuminen vähensi muun tuen tarvetta esimerkiksi tilanteissa, joissa vanhempien tukiverkko täydentyi vertaistuella.
• Ryhmätoimintaan osallistuneet kertoivat tulleensa kohdatuksi ja nähdyiksi vaikeassa elämäntilanteessaan.
• Ryhmätoimintaan osallistuneiden perheiden kyky noudattaa terveyttä edistävää elämäntapaa lisääntyi. Osallistujat saivat positiivisia kokemuksia liikunnasta ja tukea hyvinvoinnin lisäämiseen liikunnan avulla. Myös kokemus fyysisestä terveydestä ja liikkumisen lisääntymisestä näkyivät jälkiseurannassa muutama kuukausi varsinaisen toiminnan päättymisen jälkeen.

Arvio: tukeeko toiminnasta kerätty tieto tulosten osoittamista

Arvio: onko raportoidut tulokset todennettu kerätyllä tiedolla

Tiedon keräämisen tavat

Arvio: onko toiminnalla saavutettu tavoiteltuja tuloksia

Arvio avustuskohteiden toiminnan tuloksellisuudesta

Keskeiset havainnot ja kehittämiskohteet

Järjestökokonaisuuteen kuuluvien järjestöjen tuloksellisuusraporteissa ja syksyllä 2023 järjestetyssä yhteiskehittämistilaisuudessa tunnistettiin toiminnan tuloksellisuuteen liittyviä kehittämiskohteita. Tähän tuloksellisuuskatsaukseen on nostettu niistä kaksi.

Lomajärjestöjen ja lasten lomajärjestöjen yhteiskehittämistilaisuudessa syksyllä 2023 ideoitiin yhteistyön hyödyntämistä myös lomatoiminnan laadullisten tulosten todentamisessa. Yhteistyö voisi olla esimerkiksi tulosten seurannan ja arvioinnin käytäntöjen jakamista. Tulosten laadullinen seuranta keskittyy kohderyhmän hyvinvoinnin vahvistamiseen. Siksi kohderyhmien tuen tarpeen selvittäminen on olennaista tuloksellisuuden osoittamisessa. Olennaista on kiinnittää huomiota myös siihen, mitkä kohderyhmät hyötyvät lomatoiminnasta eniten ja miten heidät tavoitetaan.

Lomajärjestöissä ja lasten lomajärjestöissä on kokemuksia sekä haasteista että onnistumisista vapaaehtoisten rekrytoinnissa ja sitouttamisessa. Vapaaehtoisten tukemisen tärkeys tunnistetaan. Avustuskohteissa, joissa vapaaehtoiset osallistuvat toiminnan toteutukseen, on tärkeää seurata ja arvioida vapaaehtoisten roolien ja osaamisen kehittämistarpeita sekä pohtia, miten järjestö voi vastata vapaaehtoistoimintaan liittyviin muutoksiin ja uusiin osaamisvaatimuksiin.