Lapsi- ja perhetyön yleisjärjestöt
Sisällysluettelo
STEA jakaa avustusta saavat toimijat järjestöluokkiin, jotka muodostetaan joko toimijoiden pääasiallisen toiminnan kohderyhmän tai toimintamuodon perusteella.
Tässä tuloksellisuuskatsauksessa käsitellään lapsi- ja perhetyön yleisjärjestöjen järjestöluokkaan kuuluvien toimijoiden yhdessä muodostamaa kokonaisuutta, johon kuuluu kolme valtakunnallista lastensuojelujärjestöä ja alueellinen keskusjärjestö Varsinais-Suomessa. Lisäksi järjestöluokkaan kuuluu alueellisia piirijärjestöjä sekä paikallisyhdistyksiä.
Järjestöluokan STEA-avustuksilla rahoitettu toiminta kohdistuu perheiden, lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen ja osallisuuden vahvistamiseen sekä kohderyhmien edunvalvontaan. Avustuksilla tuotetaan ja jaetaan tietoa lasten oikeuksista ja edistetään niiden toteutumista sekä kehitetään lastensuojelua ja edistetään yhteistoimintaa lastensuojelun alalla.
STEA-avustuksilla rahoitettuja lapsi- ja perhetyön yleisjärjestöjen kokonaisuuteen kuuluvia toimijoita oli vuonna 2022 yhteensä 19. Tuloksellisuuskatsauksessa arvioituja avustuskohteita oli yhteensä 51.
Järjestökokonaisuuden tuloksellisuusarviointi perustuu järjestöjen tuloksellisuusraporteilla ilmoittamaan tietoon.
STEAn tuloksellisuusarvioinnissa painotetaan kohderyhmän tavoittamista, avustushakemuksissa kuvattujen tavoitteiden ja tulosten saavuttamista ja saavutettujen tulosten todentamista.
Järjestökokonaisuuden tuloksellisuusraporteista laadittiin STEAssa alustava tuloksellisuuskatsaus, jota käsiteltiin STEAn ja järjestöjen yhteisessä kehittämistilaisuudessa syksyllä 2023.
Yhteiskehittämistilaisuuden pohjalta tuotettiin STEAssa tämä järjestökokonaisuuden tuloksellisuuskatsaus.
Tavoitteet ja resurssit
Lapsi- ja perhetyön yleisjärjestöjen STEA-avustuksilla vuonna 2022 rahoitettujen avustuskohteiden toiminnan tavoitteita olivat muun muassa:
- hyvinvoinnin ja voimavarojen lisääminen: lapsiperheiden hyvinvoinnin lisääminen, vanhempien voimavarojen lisääminen ja vanhempien arjessa jaksamisen lisääminen
- vanhemmuuden tukeminen: alaikäisten lasten vanhempien vanhemmuuden vahvistaminen, maahanmuuttajaäitien vanhemmuuden vahvistaminen ja vanhempien parisuhteen vahvistaminen
- lasten, nuorten ja vanhempien yksinäisyyden vähentäminen
- perheiden osallisuuden vahvistaminen
- sukupolvien välisen kohtaamisen lisääminen (lukumummi ja -vaaritoiminta)
- lasten lukusujuvuuden ja lukuinnostuksen parantaminen (lukumummi- ja vaaritoiminta)
- lapsiperheiden tilanteen parantaminen vaikuttamistyöllä ja tiedottamisella
Toimintaa suunniteltiin kohdistettavan pääosin seuraaville kohderyhmille:
- lapsiperheet: erityisesti varhaista tukea tarvitsevat lapsiperheet, eroperheet ja uusperheet, vauvaperheet ja ensimmäistä lastaan odottavat perheet, pikkulapsiperheet
- lasten vanhemmat: haavoittuvassa asemassa olevat vanhemmat, erityistä tukea tarvitsevien lasten vanhemmat, lapsen kasvusta ja kehityksestä huolestuneet vanhemmat ja maahanmuuttajaäidit
- lapset ja nuoret: esimerkiksi erityistukea tarvitsevat lapset ja nuoret sekä kiusaamista kokeneet nuoret
- vapaaehtoistoimijat
- lasten ja nuorten sekä heidän vanhempiensa kanssa työskentelevät ammattilaiset
Toiminnan resurssit
Toiminnan resursseina arvioinnissa huomioidaan avustusten euromäärä, avustuskohteiden määrä, toimintaan osallistuneiden vapaaehtoisten määrä ja toiminnan yhteistyökumppanit.
Lapsi- ja perhetyön yleisjärjestöjen kokonaisuuteen kuului 57 avustuskohdetta, joiden yhteenlaskettu avustusten määrä vuonna 2022 oli noin 11 miljoonaa euroa.
Avustusmäärä ja avustuskohteet
Vapaaehtoistoiminta
Lapsi- ja perhetyön yleisjärjestöjen toimintaan osallistui vuoden 2022 aikana yhteensä yli 30 472 vapaaehtoistoimijaa (vuosiselvitykset 2022).
Lapsi- ja perhetyön yleisjärjestöissä vapaaehtoistoimijoita osallistui 15 järjestön 34 avustuskohteen toimintaan. Vapaaehtoisten määrä vaihteli avustuskohteittain 2 ja noin 40 000 välillä.
Vapaaehtoiset toimivat tyypillisesti erilaisina tukihenkilöinä, kuten lapsen tai nuoren kaveriaikuisina tai ystävinä maahanmuuttajille.
Lisäksi vapaaehtoistoimijoita oli mukana toiminnassa muun muassa seuraavissa tehtävissä:
- perhekummeina lapsiperheissä
- varamummeina
- avoimissa kohtaamispaikoissa ohjaajina ja perhekahvilatoimijoina
- vertaisryhmien vetäjinä
- päivystäjinä puhelin-, chat- ja nettikirjepalvelussa
- erilaisissa tapahtumissa avustajina
- lukumummeina ja -vaareina sekä läksykummeina
Lähes kaikkiin vapaaehtoistyön muotoihin annettiin järjestöissä koulutus ennen vapaaehtoiseksi ryhtymistä.
Yhteistyökumppanit
Kaikissa lapsi- ja perhetyön yleisjärjestöjen avustuskohteiden toiminnassa oli mukana yhteistyökumppaneita.
Tuloksellisuusraporteilla ilmoitettavien yhteistyökumppaneiden lukumäärä oli rajattu kymmeneen, raportilla pyydettiin ilmoittamaan vain avustuskohteen toiminnan kannalta keskeisimmät yhteistyökumppanit.
Lapsi- ja perhetyön yleisjärjestöissä yhteistyötä tehtiin erityisesti kuntien eri toimijoiden kanssa, kuten neuvoloiden ja perhekeskusten kanssa. Kuntien kanssa tehtävä yhteistyö piti sisällään muun muassa asiakasohjausta, viestinnällistä yhteistyötä ja muuta asiantuntijuuden vaihtoa tai järjestö sai hyödyntää kuntien tilojen käyttömahdollisuuksia veloituksetta.
Yhteistyötä tehtiin myös muiden tahojen kanssa, kuten muiden järjestöjen (erityisesti muiden perhe- ja lapsijärjestöjen), seurakuntien perhetyöntekijöiden, sairaanhoitopiirien, koulujen opettajien ja koulukuraattorien sekä terveydenhoitajien kanssa. Tyypillisiä yhteistyönmuotoja näiden yhteistyökumppaneiden kanssa olivat asiakkaiden ohjaus, toiminnasta tiedottaminen kohderyhmille ja asiantuntijuuden vaihto.
Tavoitetut kohderyhmät
Avustuskohteiden toiminta tavoitti vuoden 2022 aikana yhteensä noin 4,4 miljoonaa ihmistä.
Tuloksellisuusraporttien perusteella suurin osa lapsi- ja perhetyön yleisjärjestöjen toiminnasta on kohdentunut hyvin niihin kohderyhmiin, jotka järjestöt olivat määritelleet avustushakemuksissaan. Myös määrällisesti kaikissa avustuskohteissa on kohderyhmiä tavoitettu pääsääntöisesti hyvin tai riittävästi. Tavoitettujen määrään sisältyy myös muun muassa nettisivujen kävijämääriä ja sosiaalisen median reaktioita, jotka nostavat tavoitettujen lukumäärän korkeaksi.
Tavoitetut kohderyhmät hakemuksissa ja raporteilla
Hyvin tavoitettuja kohderyhmiä olivat muun muassa
- lapsiperheet, eroperheet ja uusperheet
- vauvaperheet ja ensimmäistä lastaan odottavat perheet
- pikkulapsiperheet
- maahanmuuttajaäidit
- erityistä tukea tarvitsevat lapset ja nuoret
Kohderyhmien tavoittamista edistivät muun muassa järjestöjen vakiintuneet ja laajat yhteistyöverkostot. Esimerkiksi neuvoloissa, kouluissa ja seurakunnissa työskentelevät ammattilaiset tunsivat avustuskohteiden toimintaa ja ohjasivat asiakkaitaan järjestöjen toiminnan piiriin.
Muita kohderyhmien tavoittamista edistäneitä tekijöitä olivat muun muassa:
- toimijoiden hyvä tunnettuus
- toimijat tuntevat kohderyhmän tarpeet hyvin
- vakiintuneet ja yleisesti tunnetut toimintamuodot
- toiminnan aktiivinen markkinointi. Erityisesti somea hyödynnettiin markkinoinnissa ja viestinnässä paljon.
- toiminnan helppo saavutettavuus. Toimintapaikat sijaitsivat helposti saavutettavissa ja esteettömissä paikoissa ja niissä oli laajat aukioloajat.
Alkuvuodesta 2022 oli vielä voimassa koronaan liittyviä kokoontumisrajoituksia, joiden vuoksi iäkkäämmät vapaaehtoiset eivät voineet osallistua suunnitellusti erityisesti sukupolvitoimintaan ja läksymummi ja -ukkitoimintaan. Joissakin avustuskohteissa kohderyhmän tavoittamista hankaloitti toimintaan liittyvä arkaluontoisuus, esimerkiksi pienillä paikkakunnilla saatettiin pelätä leimautumista toimintaan osallistumisen vuoksi.
STEAn arvio lapsi- ja perhetyön yleisjärjestöjen toiminnan kohdentumisesta tavoiteltuun kohderyhmään
STEAn arvio lapsi- ja perhetyön yleisjärjestöjen toiminnan tavoittavuudesta
Toiminta ja tuotokset
Lapsi- ja perhetyön yleisjärjestöjen toimintamuodoissa painottuivat neuvonta ja yksilöllinen tuki sekä ryhmätoiminta.
Yleisavustusten tuloksellisuusraporteissa oli toimintojen ja tuotosten määrinä raportoitu lähinnä verkkosivujen kävijämääriä, sosiaalisen median reaktioita sekä muita vastaavia lukuja, jotka eivät kuvaa varsinaisten toimintojen ja tuotosten määrää. Siksi yleisavustusten tuloksellisuusraporttitietoja ei ole otettu mukaan tähän tuloksellisuuskatsaukseen.
Toimintojen ja tuotosten jakaantuminen
Muu toiminta -luokassa raportoituja toimintojen lukumääriä ei ole sisällytetty kuvaan, koska ne sisälsivät suuria materiaalin tuotannon levikkimääriä, jotka eivät kuvaa varsinaisten toimintojen ja tuotosten määrää. Materiaalin tuotannon levikkimäärän lisäksi Muu toiminta -luokassa raportoitiin myös verkostotyöstä, tapahtumien järjestämisestä, vapaaehtoisten tukemiseen liittyvistä toiminnoista sekä työryhmiin osallistumisesta.
Toimintojen ja tuotosten määrä
Muu toiminta -luokassa raportoituja toimintojen lukumääriä ei ole sisällytetty kuvaan, koska ne sisälsivät suuria materiaalin tuotannon levikkimääriä, jotka eivät kuvaa varsinaisten toimintojen ja tuotosten määrää. Materiaalin tuotannon levikkimäärän lisäksi Muu toiminta -luokassa raportoitiin myös verkostotyöstä, tapahtumien järjestämisestä, vapaaehtoisten tukemiseen liittyvistä toiminnoista sekä työryhmiin osallistumisesta.
Kohtaamiskertojen määrä
Kohtaamiskertojen jakautuminen
Miten toiminta on tukenut tulosten saavuttamista
Tuloksellisuusraporttien perusteella lapsi- ja perhetyön yleisjärjestöjen avustuskohteiden toiminta ja tuotokset tukivat suunniteltujen tulosten aikaansaamista hyvin tai riittävästi.
Tuloksellisia toimintamuotoja olivat etenkin henkilökohtaiseen kohtaamiseen perustuvat toimintamuodot. Näihin kuuluivat muun muassa seuraavat:
- tukihenkilötoiminnot, kuten lasten ja nuorten kaveritoiminta, ystäväksi maahanmuuttajaäidille -toiminta, perhekummisuhteet, lasten lukumummi ja -vaaritoiminta ja lasten läksykerho
- perheille ja vanhemmille suunnatut ohjaus- ja neuvontapalvelut
- lapsille ja nuorille suunnatut ohjaus- ja neuvontapalvelut, erityisesti puhelin ja chat
- ryhmätoiminta, kuten vanhemmuuden tuki -ryhmät, odottavien äitien ryhmät ja perhekahvilatoiminta
- vertaisryhmät vanhemmille ja perheille
- luennot ammattilaisille sekä vanhemmille
- lasten ja perheiden kanssa työskenteleville ammattilaisille suunnatut koulutukset
Toiminnan tuloksellisuutta edistäneinä tekijöinä raporteissa nostettiin esille esimerkiksi seuraavia tekijöitä:
- ammattitaitoiset ja sitoutuneet työntekijät sekä vapaaehtoiset
- vapaaehtoisille järjestetyt koulutukset
- toiminnalle oli asetettu selkeät tavoitteet, joihin työntekijät olivat sitoutuneet
- toiminnan vieminen osin verkkoon mahdollisti laajemman osallistumismahdollisuuden – toisaalta mahdollisuus kohdata jälleen kasvokkain oli myös merkittävää
- yhteistyöverkostot ja niiden kautta kokemusten ja asiantuntemuksen vaihtaminen muiden toimijoiden kanssa
- toiminnan markkinointiin ja tiedottamiseen panostaminen
- alueen lapsiperheiden tarpeisiin vastaaminen
Lapsi- ja perhetyön yleisjärjestöjen yleisavustuksilla rahoitettu toiminta
Vuonna 2022 yleisavustusta myönnettiin neljälle lapsi- ja perhetyön yleisjärjestölle. Yleisavustuksilla raportoituja toimintoja olivat järjestöjen yleishallinon lisäksi muun muassa vaikuttamistyö eri muodoissa (työryhmät, toimikunnat, lausunnot, puheenvuorot, vaikuttamistilaisuudet, politikoiden tapaamiset), viestintä ja jäsenyhdistysten tuki.
STEAn arvio: onko toiminta tukenut aiottujen tulosten aikaansaamista
STEAn arvio tuloksista ja keskeiset havainnot
avustuskohteiden tuloksellisuus on valtaosassa avustuskohteita hyvä. Järjestöjen toiminta on kohdistunut tarkoituksenmukaisella tavalla ja toimintojen on arvioitu tukevan aiottujen tulosten saavuttamista hyvin tai riittävästi.
Järjestöjen toiminnan raportoituja tuloksia vanhemmille ja perheille suunnatuissa toiminnoissa olivat muun muassa seuraavat:
- vanhemmat jaksoivat arjessa ja haastavissa elämäntilanteissa paremmin, ja heidän voimavaransa toimia vanhempina lisääntyivät ja arjen hallinta parani
- vanhemmat saivat vertaistukea toisilta vanhemmilta ja vanhempien yksinäisyys väheni
- vanhempien ymmärrys lasta kohtaan lisääntyi ja positiivinen vuorovaikutus vanhemman ja lapsen välillä parani
- vanhempien kynnys hakea apua madaltui
- myönteinen asenne perhe-elämää kohtaan kasvoi, perhe-elämään tuli enemmän iloa ja hyvää mieltä. Mielekäs tekeminen arjessa perheen kanssa lisääntyi.
- perheiden hyvinvointi lisääntyi ja osallisuuden kokemus vahvistui
- erotilanteissa vanhempien välinen yhteistyö ja kommunikointi parantui ja vanhemmat sopeutuivat paremmin uuteen elämäntilanteeseen
- uusperheet saivat työkaluja uuteen elämäntilanteeseen, minkä ansiosta uusperheiden perhesuhteet vahvistuivat
- lasta odottavat vanhemmat saivat voimavaroja ja tukea tulevaan vanhemmuuteen
- maahanmuuttajaäitien kielitaito parani, he tutustuivat paremmin suomalaiseen yhteiskuntaan, heidän sosiaaliset verkostonsa laajentuivat ja osallisuuden kokemus ja itseluottamus kasvoi sekä vanhemmuuden kokemus vahvistui
Lapsille ja nuorille kohdistetussa toiminnassa raportoituja tuloksia olivat muun muassa seuraavat:
- lasten lukuinnokkuus ja lukusujuvuus parani
- lasten koulumotivaatio vahvistui ja vaikutti positiivisesti lapsen koulun käynnin sujumiseen, mikä vaikutti myönteisesti perheiden arjessa jaksamiseen
- lasten ja nuorten vuorovaikutustaidot parantuivat ja itsetunto vahvistui
- nuorten oma kokemus itsetunnosta, mielialasta ja elämänhallinnasta parani ja nuorten tunnetaidot vahvistuivat
Järjestöjen tarjoaman vapaaehtoistoiminnan tuloksena vapaaehtoisten kyky toimia kohderyhmän kokemien haasteiden kanssa parani. Vapaaehtoistoimijat kokivat tekevänsä merkityksellistä työtä, joka lisäsi myös heidän omaa hyvinvointiaan. Vapaaehtoistoiminnassa mukana olevat saivat myös uusia sosiaalisia kontakteja ja heidän osallisuuden kokemuksensa kasvoi.
Lasten ja nuorten sekä perheiden kanssa toimiviin ammattilaisiin kohdistuvassa toiminnassa ammattilaiset saivat uutta tietoa ja toimintamalleja työhönsä, mikä lisäsi heidän ammatillista osaamistaan.
Useassa lapsi- ja perhetyön yleisjärjestössä oli käytössä toimivia tiedonkeruun ja tuloksellisuuden seurannan käytäntöjä. Tulosten seurantaa helpottivat selkeästi asetetut tavoitteet. Lapsi- ja perhetyön yleisjärjestöissä monille avustuskohteille oli asetettu selkeät tavoitteet, joiden toteutumista voitiin myös seurata. Tavoitteille oli myös asetettu realistisia tavoitetasoja ja mittareita, joiden avulla tavoitteiden toteutumista seurattiin.
Lapsi- ja perhetyön yleisjärjestöjen usealla paikallisella toimijalla oli käytössä yhteinen tietojärjestelmä. Tietojärjestelmän avulla oli mahdollista seurata kattavasti toiminnan kohdentumista sekä tavoitteiden toteutumista.
Todennettuja tuloksia on saatu aikaan hyvin tai riittävästi suurimassa osassa arvioiduista avustuskohteista (42/51). Avustuskohteissa on kerätty tietoa toiminnan tuloksellisuudesta tarkoituksenmukaisesti yhtä arvioitua avustuskohdetta lukuun ottamatta kaikissa avustuskohteissa. Tietoa tuloksellisuuden osoittamiseksi on kerätty useimmiten kyselyllä.
Sen sijaan yleisavustuksilla rahoitetun toiminnan tuloksia ei ole järjestöissä seurattu kovin kattavasti. Yleisavustuksilla rahoitettujen toimintojen tuloksina esitettiin erilaisia tunnuslukuja, kuten verkkosivujen kävijämääriä ja someseuraajien määriä. Yhdessä yleisavustuskohteessa toiminnasta tehtiin kyselyitä ja itsearviointia.
Arvio: tukeeko toiminnasta kerätty tieto tulosten osoittamista
Arvio: onko raportoidut tulokset todennettu kerätyllä tiedolla
Tiedon keräämisen tavat
Arvio: onko toiminnalla saavutettu tavoiteltuja tuloksia
Arvio avustuskohteiden toiminnan tuloksellisuudesta
Keskeiset havainnot ja kehittämiskohteet
Lapsi- ja perhetyön yleisjärjestöjen tuloksellisuusraporteissa ja syksyllä 2023 järjestetyssä yhteiskehittämistilaisuudessa tunnistettiin toiminnan tuloksellisuuteen liittyviä kehittämiskohteita. Tähän tuloksellisuuskatsaukseen on nostettu niistä kaksi.
Lapsi- ja perhetyön yleisjärjestöissä tehdään paljon vapaaehtoistyötä. Vapaaehtoisia on kuitenkin aikaisempaa vaikeampi saada mukaan toimintaan tarvittava määrä. Toimintaan osallistumista on vähentänyt korona-aika ja toisaalta se, etteivät monet halua enää sitoutua pitkäjänteiseen toimintaan. Mahdollisuus löytää vapaaehtoisia mukaan toimintaan on erilainen eri paikkakunnilla ja vaihtelee esimerkiksi paikkakunnan koosta, ikärakenteesta, tulotasosta, elinkeinorakenteesta ja muista tekijöistä riippuen. Samalla myös vapaaehtoistyön kehityssuunta voi olla joillain alueilla myönteisempi ja joillain vähemmän myönteinen.
Toiminnassa mukana olevat vapaaehtoiset kokevat tekevänsä merkittävää ja hyödyllistä työtä sekä hyötyvänsä myös itse vapaaehtoisena toimimisesta. Vapaaehtoistyötä tekevien oma hyvinvointi paranee ja he saavat osallisuuden kokemuksia. Vapaaehtoisten järjestöissä saama koulutus antaa heille mahdollisuuden sekä kehittää omaa osaamistaan että saada aikaan tuloksia.
Kaikissa avustuskohteissa ja järjestöissä ei toiminnassa ole mukana vapaaehtoisia, mutta ainakin osassa avustuskohteista vapaaehtoisten ottamisesta mukaan voisi olla hyötyä. Vapaaehtoistoiminnan tuottamat hyödyt ovat järjestötyössä usein suurempia kuin toiminnan järjestämiseen kuluvat resurssit. Vapaaehtoisten pysyminen mukana toiminnassa pitkäjänteisesti säästää myös järjestön resursseja uusien vapaaehtoisten rekrytoinnissa ja kouluttamisessa.
Vapaaehtoisten saaminen mukaan on monelle järjestötoiminnalle elinehto jatkossakin. Vapaaehtoisten ja heille hyödyllisten roolien ja tehtävien löytäminen ja toimintaan motivoiminen on monelle toiminnalle olennaista myös toiminnan tuloksellisuuden kannalta.
Vapaaehtoisia motivoi osaamisen kehittäminen ja tunne siitä, että toimii merkityksellisenä osana yhteisöä. Myös mahdollisuus vaikuttaa sekä omiin tehtäviin että koko toimintaan lisää motivaatiota aktiiviseen osallistumiseen. Merkityksellisyyden ja osallisuuden kokemusta lisää myös vapaaehtoisille suunnattu viestintä toiminnalla aikaansaaduista todennetuista tuloksista.
Lapsi- ja perhetyön yleisjärjestöt ovat järjestäneet toimintaa kattavasti eri paikkakunnilla ympäri Suomea. Korona vaikeutti toiminnan järjestämistä, koska korona-rajoitukset estivät lähitapaamiset ajoittain jopa täydellisesti. Osa toiminnan kohderyhmiin kuuluvista ei koronarajoitusten poistuttua enää palannut toimintaan. Toisaalta korona-aikana lisääntynyt etäyhteyksin toteutettu toiminta tavoitti myös uusia kohderyhmiä, kuten kauempana kasvukeskuksista asuvia. Etä- ja hybriditoiminnan tapoja on jäänyt järjestöjen käyttöön korona-ajan jälkeen, ja niiden kehittäminen jatkuu edelleen. Etäyhteyksin toimimisessa on sekä vahvuuksia että heikkouksia.
Toiminnan valtakunnallinen kattavuus edellyttää tulevaisuudessakin resurssien tehokasta käyttöä ja paikallisesti oikeiden kohderyhmien tavoittamista niille räätälöidyin menetelmin. Järjestöjen keskinäinen yhteistyö on tärkeässä roolissa toiminnan tuloksellisuuden varmistamisessa eri paikkakunnilla. Tehokkaita ja toimivia menetelmiä esimerkiksi kasvokkaisen toiminnan ja etätoiminnan vuorotteluun löydetään vaihtamalla tietoja ja kokemuksia muiden toimijoiden kanssa. Samoin eri alueiden erilaisiin tilanteisiin liittyvää tietoa vaihtamalla voidaan lisätä paikallisjärjestöjen ja keskusjärjestöjen ymmärrystä esimerkiksi kohderyhmistä, yhteistyökumppaneista (kuten hyvinvointialueet) ja vapaaehtoisista. Oman liittojärjestön ulkopuolinen järjestöyhteistyö tuottaa osin samoja hyötyjä kuin sisarjärjestöissä, mutta lisää myös uusien hyvien käytäntöjen löytämistä ja laajempaa näkökulmaa omaan toimintaan.