Järjestöjen yhteisjärjestöt ja asukasyhdistykset

STEA jakaa avustusta saavat toimijat järjestöluokkiin, jotka muodostetaan joko toimijoiden pääasiallisen toiminnan kohderyhmän tai toimintamuodon perusteella.

Tässä tuloksellisuuskatsauksessa käsitellään järjestöjen yhteisjärjestöt ja asukasyhdistykset järjestöluokkiin kuuluvien toimijoiden yhdessä muodostamaa kokonaisuutta.

Järjestöjen yhteisjärjestöt -järjestöluokkaan kuuluvat toimijat ovat luonteeltaan alueellisia ja paikallisia järjestöjä tai muita toimijoita tukevia, kehittäviä, yhteistyötä edistäviä ja koordinoivia toimijoita. Järjestöjen yhteisjärjestöjen toimintaan sisältyy myös myös neuvontaa, koulutuksia, tapahtumia, tiedotusta, järjestötoiminnan näkyväksi tekemistä, järjestöjen vaikuttamismahdollisuuksien tukemista sekä edullisten tai ilmaisten tilojen ylläpitoa ja koordinointia ja vapaaehtoistoiminnan tukemista. Monet järjestöjen yhteisjärjestöt ylläpitävät myös matalankynnyksen kohtaamispaikkoja. Järjestöillä on myös muuta, esim. työllisyyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Järjestöluokkaan sisältyy myös OLKA-toimintaan liittyviä avustuskohteita. OLKA® on koordinoitua järjestö- ja vapaaehtoistoimintaa sairaalassa. Toiminnan tavoitteena on tarjota potilaille ja heidän läheisilleen kiireetöntä kohtaamista sekä antaa tukea sairauteen sopeutumisessa. 

Asukasyhdistysten järjestöluokkaan kuuluville yhdistyksille (neljä avustuksen saajaa) on tyypillistä, että toiminta kohdentuu laajalle kohderyhmälle (alueen asukkaat), mutta yksittäisissä toiminnoissa voivat korostua myös erityisryhmät, kuten ikääntyneet, syrjäytymisvaarassa olevat tai lapsiperheet. Yhdessä järjestöluokan hankkeessa kohderyhmänä ovat myös alueen muut yhdistykset ja niissä toimivat aktiiviset henkilöt. Kohderyhmät vaihtelevat alueittain ja niissä on mukana kaiken ikäisiä ihmisiä.

STEA-avustuksilla rahoitettuja järjestöjen yhteisjärjestöjen ja asukasyhdistysten muodostamaan kokonaisuuteen kuuluvia toimijoita oli vuonna 2022 yhteensä 39. Tässä tuloksellisuuskatsauksessa arvioituja avustuskohteita oli yhteensä 56.

Järjestökokonaisuuden tuloksellisuusarviointi perustuu järjestöjen tuloksellisuusraporteilla ilmoittamaan tietoon.

Järjestökokonaisuuden tuloksellisuusraporteista laadittiin STEAssa tuloksellisuuskatsaus. Tuloksellisuuskatsaus jakautuu arvioinnin osa-alueiden mukaisesti.

Järjestökokonaisuuden alustavaa tuloksellisuuskatsausta käsiteltiin STEAn ja järjestöjen yhteisessä kehittämistilaisuudessa syksyllä 2023. Yhteiskehittämistilaisuuden pohjalta tuotettiin STEAssa tämä järjestökokonaisuuden tuloksellisuuskatsaus.

Tavoitteet ja resurssit

Järjestöjen yhteisjärjestöjen ja asukasyhdistysten STEA-​avustuksilla vuonna 2022 rahoitettujen avustuskohteiden avustushakemuksissa kuvaamia toiminnan tavoitteita olivat muun muassa:

• jäsenjärjestöjen toiminnan mahdollistaminen tarjoamalla tiloja, koulutusta, tietoa ja tukea paikallisen ja/tai jäsenjärjestötoiminnan tueksi (esimerkiksi erilaiset digikoulutukset ja digituki)
• järjestöjen toiminnan tunnettuuden lisääminen kuntien, sairaanhoitopiirien ja hyvinvointialueiden erilaisissa verkostoissa
• sairaalassa vierailevien potilaiden ja heidän läheistensä sairaalakokemuksen parantaminen koordinoidun järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan välinein ja potilaiden tiedon lisääntyminen kansalaisjärjestöjen toiminnoista (OLKA-toiminta)
• alueellisten sosiaalisten ongelmien ennaltaehkäisy ja yksinäisyyden ja syrjäytymisen vähentäminen lisäämällä kohtaamisia ja järjestämällä erilaisia tapahtumia
• arkea kannattelevien verkostojen mahdollistaminen

Toimintaa suunniteltiin kohdistettavan pääosin seuraaville kohderyhmille:

• järjestön jäsenjärjestöt
• toiminta-alueiden järjestöt ja yhdistykset
• toiminta-alueiden asukkaat
• sairaalassa vierailleet potilaat ja heidän läheisensä
• sosiaali- ja terveysalan toimijoiden erilaiset yhteistyöelimet ja niiden edustajat

Toiminnan resurssit

Toiminnan resursseina arvioinnissa huomioidaan avustusten euromäärä, avustuskohteiden määrä, toimintaan osallistuneiden vapaaehtoisten määrä ja toiminnan yhteistyökumppanit.

Järjestöjen yhteisjärjestöt ja asukasyhdistykset -​kokonaisuuteen kuului 73 avustuskohdetta, joiden yhteenlaskettu avustusten määrä vuonna 2022 oli noin 13,5 miljoonaa euroa.

Avustusmäärä ja avustuskohteet

Vapaaehtoistoiminta

Järjestöjen yhteisjärjestöjen ja asukasyhdistysten toimintaan osallistui vuoden 2022 aikana yhteensä 3530 vapaaehtoistoimijaa (vuosiselvitykset 2022).

Vapaaehtoistoimijoita oli mukana noin 70 prosentissa avustuskohteista. Vapaaehtoiset toimivat yhdistysten luottamustehtävissä, yhdistysten yhteisten kerhojen ja muiden toimintojen vetäjinä sekä tapahtumissa vapaaehtoisina auttajina. OLKA-​toiminnassa vapaaehtoiset toimivat myös sairaaloissa ohjaamassa ja tukemassa potilaita sekä jakamassa tietoa kansalaisjärjestöjen toiminnoista. Osassa avustuskohteista vapaaehtoistoimijat olivat myös järjestetyn toiminnan kohderyhmää, ja heille järjestettiin muun muassa koulutus-​, virkistys-​ ja kehittämistilaisuuksia.

Yhteistyökumppanit

Järjestöjen yhteisjärjestöjen ja asukasyhdistysten avustuskohteet tekivät eniten yhteistyötä ”muu”-​luokassa raportoitujen toimijoiden kanssa (43 %). Lisäksi yhteistyötä tehtiin toisten STEA-​avustuksia saavien järjestöjen kanssa (31 %) ja kuntien kanssa (13 %).

Tyypillisin yhteistyötapa oli asiantuntijaosaamisen vaihto (32%). Yhteistyötä tehtiin myös viestinnässä ja tapahtumien järjestämisessä. Laaja yhteydenpito esimerkiksi sote-​toimijoihin, kuntiin, muihin STEA-​avustusta saaviin järjestöihin sekä vuonna 2022 muotoutuviin hyvinvointialueisiin ja niiden ympärille muodostuviin verkostoihin oli oleellinen osa järjestökokonaisuuteen kuuluvien toimijoiden toimintaa.

Tavoitetut kohderyhmät

Avustuskohteiden toiminta tavoitti vuoden 2022 aikana yhteensä noin 1,2 miljoonaa ihmistä.

Järjestöjen yhteisjärjestöt ja asukasyhdistykset ovat tavoittaneet toiminnan kohderyhmänsä pääosin hyvin tai riittävästi. Kaikkien avustuskohteiden toiminta on myös kohdentunut hyvin tai vähintään riittävästi niihin kohderyhmiin, jotka järjestöt olivat määritelleet avustushakemuksellaan. 

Tavoitettujen kohderyhmien määrästä noin puolet tavoitettiin avustuskohteissa, joissa tehdään kohtaavaa OLKA-​toimintaa sairaalassa (14 avustuskohdetta).

Järjestöjen yhteisjärjestöjen yhtenä merkittävimpänä toimintana on tilojen ja välineiden tarjoaminen (jäsen)yhdistysten toiminnalle. Tiloissa järjestettyjen tilaisuuksien ja tapahtumien kautta tavoitettiin erilaisia kohderyhmiä myös lukumäärällisesti paljon. Kohderyhmien tavoittamiseen vaikutti merkittävästi myös avustusta saaneiden järjestöjen jäsenyhdistysten ja yhteistyökumppaneiden sekä muiden sidosryhmien toiminta.

Tavoitetut kohderyhmät hakemuksissa ja raporteilla

Koronaan liittyvät kokoontumisrajoitukset ja muut rajoitukset vaikuttivat tavoitettujen kohderyhmien määrään vielä vuonna 2022. Esimerkiksi OLKA-​toiminnassa pääasiallisena toiminnan kohderyhmänä olivat henkilöt, jotka olivat potilaana sairaalassa, jossa toimii OLKA-​toimintapiste. Eri sairaanhoitopiireillä oli vuonna 2022 erilaisia koronaan liittyviä rajoituksia, jotka vaikuttivat alueen kohderyhmien tavoittamiseen. Koronan vaikutuksista kohderyhmien tavoittamiseen raportoi noin kolmannes avustuskohteista.

STEAn arvio järjestöjen yhteisjärjestöjen ja asukasyhdistysten toiminnan kohdentumisesta tavoiteltuun kohderyhmään

STEAn arvio järjestöjen yhteisjärjestöjen ja asukasyhdistysten toiminnan tavoittavuudesta

Toiminta ja tuotokset

Järjestöjen yhteisjärjestöjen ja asukasyhdistysten toimintamuodoissa painottuivat viestintä sekä neuvonta ja yksilöllinen tuki.

Neuvonnan ja yksilöllisen tuen toiminnan määristä suurin osa tulee kohtaamisista sairaaloissa OLKA-​toimintojen yhteydessä. Merkittäviä kohtaamismääriä raportoitiin myös järjestötalojen yhteydessä tapahtuvista kohtaamisista, kuten koulutuksista ja ryhmätoiminnoista. Näitä tilaisuuksia ovat tuottaneet järjestöjen itsensä lisäksi myös heidän tilojaan hyödyntäneet muut toimijat.

Toimintojen ja tuotosten jakaantuminen

Toimintojen ja tuotosten määrä

Kohtaamiskertojen määrä

Kohtaamiskertojen jakautuminen

Miten toiminta on tukenut tulosten saavuttamista

STEAn arvion mukaan avustuskohteiden toiminta ja tuotokset tukivat suunniteltujen tulosten aikaansaamista pääsääntöisesti riittävästi tai hyvin. Tuloksellisimpia toimintamuotoja järjestöjen jäsenjärjestöille olivat raporttien perusteella muun muassa seuraavat

• osaamista lisäävät koulutukset
• verkostoitumisen tukeminen 
• ryhmätoiminta (ammattilaisten, vapaaehtoisten ja vertaisvoimin toteutettu)
• järjestöjen ja yksilöiden tuki esimerkiksi digiasioissa

Tuloksia on saavutettu myös vapaaehtoisten ja vertaisohjaajien koulutuksissa sekä kokemusasiantuntijatoiminnassa, johon on sisältynyt koulutuksen lisäksi muuta tukea ja työnohjausta.

Toimintojen tuloksellisuutta kaikilla toiminnan osa-​alueilla edistäneitä tekijöitä olivat

• hyvä verkostoyhteistyö muiden paikallisten yhdistystoimijoiden kanssa
• onnistunut yhteistyö kuntien ja paikallisten viranomaisten kanssa
• onnistunut yhteistyö hyvinvointialueen kanssa
• onnistunut yhteistyö ministeriöiden ja kansallisten viranomaisten, tutkimuslaitosten, keskusliittojen ja kansanvälisten verkostojen kanssa

Kohderyhmien tavoittamista ja toiminnan tuloksellisuutta olivat raporttien perusteella haitanneet

• järjestöjen henkilöstövaihdokset ja sopivan henkilöstön puute
• muodostuvien uusien hyvinvointialueiden toiminnan ja rakenteiden vakiintumattomuus
• prosessi, jolla toimijat pääsivät mukaan niihin pöytiin joissa muodostuvien hyvinvointialueiden palveluista ja rakenteista keskusteltiin, vaihteli. Joillekin toimijoille mukaan pääseminen oli haasteellista.
• koronatilanteen aiheuttaman kiireen ja hoitajatilanteen kiristymisen raportoitiin vaikeuttaneen järjestöjen kanssa tehtävää yhteistyötä sairaaloissa, erityisesti OLKA-toiminnan osalta yhteistyö ei aina välttämättä toiminut hyvin, koska sairaalan henkilöstöllä tai yhteishenkilöillä ei ollut resursseja järjestöyhteistyön kehittämiseen.
• koronasulkujen ja -rajoitusten jälkeinen ”apatia” paikallisyhdistysten toiminnassa – raporttien perusteella osassa yhdistyksien jäsenyhdistyksistä kärsittiin väsymyksestä toiminnan pyörittämiseen. Epidemian rajoitteet olivat muuttaneet toimintatapoja, oli jouduttu opettelemaan paljon uutta ja osalla yhdistyksistä perustoimintaan aiemmin sitoutuneet vapaaehtoiset ja kohderyhmiin kuuluvat eivät enää tulleet aiemmin totutulla tavalla mukaan toimintaan.

Järjestöjen yhteisjärjestöjen ja asukasyhdistysten yleisavustuksilla rahoitettu toiminta

Järjestöjen yhteisjärjestöjen ja asukasyhdistysten kokonaisuudessa oli viisi yleisavustuskohdetta. Yleisavustuksia käytettiin sekä järjestöjen hallinnon kustannuksiin että ulkoisille kohderyhmille suunnattuihin toimintoihin. Yleisavustuksella rahoitettu hallinnollinen toiminta tuki järjestön muiden avustuskohteiden toimintaedellytyksiä.

Yleisavustuksilla rahoitettuun järjestön ulkoisille kohderyhmille suunnattuun toimintaan sisältyi muun muassa seuraavia tuloksellisia toimintoja:

• verkostojen ja yhteistyörakenteiden luominen ja ylläpito
• näkyvyyden saaminen järjestön tuottamille palveluille, tempauksille ja kampanjoille
• yhteistyön rakentuminen hyvinvointialueen kanssa, mukaan pääsy hyvinvointialueen toimintaan, toimintasuunnitelmien laatimiseen sekä järjestötyön näkyväksi tekemiseen paikallisella tasolla.

Toiminnoilla pyrittiin pääsääntöisesti vaikuttamaan järjestöjen toiminnan parempaan tunnettuuteen ja/tai rahoituksen jatkuvuuteen. Osassa yleisavustuksilla rahoitetuista toiminnoista oli havaittavissa päällekkäisyyttä järjestön muiden toimintojen kanssa.

STEAn arvio: onko toiminta tukenut aiottujen tulosten aikaansaamista

STEAn arvio tuloksista ja keskeiset havainnot

STEAn tekemän avustuskohteiden kokonaisarvion mukaan järjestöjen järjestöjen ja asukasyhdistysten tuloksellisuus on pääosin riittävä (n. 80 % avustuskohteista) tai hyvä (noin 20 % avustuskohteista). Järjestöjen toiminta on kohdistunut tarkoituksenmukaisella tavalla ja toimintojen on arvioitu tukevan aiottujen tulosten saavuttamista pääosin riittävästi tai hyvin.

Toiminnan tuloksellisuuden arviointiin vaikutti usean avustuskohteen kohdalla puutteellinen tavoitteiden seuranta. Merkittävässä osassa avustuskohteita tavoitteet oli määritelty pitkällä tähtäimellä ja niin laajasti, ettei niiden toteutumista voida vuositasolla todentaa.

Toiminnan seurannassa ja arvioinnissa on järjestöissä käytetty yleisimmin havainnointia. Silloin kun tuloksellisuuden seurantaa on tehty muutenkin kuin havainnoimalla, käytetyt mittarit ovat olleet pääosin määrällisiä tai toimijan omia tyytyväisyysmittareita. Erityisesti jäsenjärjestöille tarjottavat palvelut ovat pääosin tavoitteiltaan toiminnallisia ja niistä on raportoitu lähinnä määrällisillä prosessimittareilla (kävijä- tai osallistujamäärä) tai niistä on koottu tyytyväisyystietoa.

Arvio: tukeeko toiminnasta kerätty tieto tulosten osoittamista

Arvio: onko raportoidut tulokset todennettu kerätyllä tiedolla

Tiedon keräämisen tavat

Raportoidun tiedon perusteella voi todeta, että sekä järjestötalojen että muiden jäsenjärjestöille tarjottujen tilojen kautta on mahdollistettu elinvoimaista toimintaa jäsenjärjestöille ja/tai paikallisille yhdistyksille. 

Myös järjestöjen tuki- ja verkostotyöllä on onnistuttu tukemaan paikallista yhdistystoimintaa, lisäämään ihmisten osallisuutta ja heidän kansalaistoimintaan osallistumistaan ja lisäämään avointen osallistumismahdollisuuksien tarjoamista. Usein muutoksen todentamisen tueksi ei kuitenkaan ole määritelty riittävän selkeitä tuloksellisuusketjuja. Toiminnan tuloksellisuuden todentamiseen käytetyt prosessimittarit tukevat näkemystä siitä, että toiminnalle on tarvetta ja kertovat osallistumisen volyymista, mutta prosessimittarit eivät pysty avaamaan toiminnasta koituvaa hyötyä laajemmin. Verkostoitumisen hyötyjen todentamiseksi oli raporteilla vain vähän todentavaa tietoa ja siitä saavutettujen hyötyjen mittaaminen oli osin heikkoa.

OLKA-toimintojen osalta on osassa toiminnoissa onnistuttu todentamaan toiminnan tuloksia riittävällä tavalla asiakkaiden/potilaiden, sairaus- ja potilasjärjestöjen, vapaaehtoisten ja vertaistoimijoiden saamien hyötyjen osalta. Monessa avustuskohteessa kyselyihin saatujen vastausten määrä oli kuitenkin huomattavan pieni suhteessa raportoituihin kohtaamismääriin.  

Jotkut järjestöluokan toiminnat ovat suoraan tai välillisesti koskettaneet työttömiä, yksinäisiä, erityisryhmiä (mm. sukupuolivähemmistöjä), ruoka-apua tarvitsevia, kaksoisvähemmistöihin kuuluvia, ja järjestötaloissa tai -keskuksissa asioivia on tavoitettu ja heille on tarjottu mahdollisuus saada tietoa ja apua. Se, miten näin tavoitettujen elämä on parantunut tai muuttunut, jäi tosin pääosin raporteissa melko heikosti todennetuksi.

Vapaaehtoistoimijoihin kohdistuneiden toimintojen tuloksina vapaaehtoiset saivat koulutusta, valmennusta ja tukea. Heidän valmiutensa auttaa erilaisia kohderyhmiä parani. Vapaaehtoiset kokivat olevansa osa merkityksellistä toimintaa ja he kokivat toimintaan osallistumisen olevan palkitsevaa ja antaneen heille onnistumisen kokemuksia. ​Kokemusasiantuntijoille suunnattu tuki- ja koulutustoiminta lisäsi kokemusasiantuntijoiden valmiutta toimia apuna erilisille kohderyhmille.

Arvio: onko toiminnalla saavutettu tavoiteltuja tuloksia

Arvio avustuskohteiden toiminnan tuloksellisuudesta

Keskeiset havainnot ja kehittämiskohteet

Järjestökokonaisuuteen kuuluvien järjestöjen tuloksellisuusraporteissa ja syksyllä 2023 järjestetyssä yhteiskehittämistilaisuudessa tunnistettiin toiminnan tuloksellisuuteen liittyviä kehittämiskohteita. Tähän tuloksellisuuskatsaukseen on nostettu niistä kaksi.

Esimerkiksi järjestöjen yhteisjärjestöjen ylläpitämien järjestötilojen tavoitteena on usein säännöllisen toiminnan tarjoaminen jollekin tietylle kohderyhmälle, ja tilojen avulla mahdollistetaan että kyseisen kohderyhmän tilanne ei entisestään heikkene. Myös näitä toiminnan tavoitteita ja tuloksia tulisi tuoda nykyistä selkeämmin ja kohderyhmiä yksilöiden esille hakemuksissa ja raporteissa. Tavoitteiden toteutumisen seurantaa kohderyhmätasolla tulisi myös kehittää.

Eri kohderyhmät ja heiltä saatu palaute sekoittuivat tuloksellisuusraporteissa sekä tavoitteiden että toiminta-alueiden osalta. Siksi raporteissa jäi usein epäselväksi, mitkä toiminnan kohderyhmät mistäkin toiminnasta lopulta hyötyvät.

Kohderyhmien tunnistaminen ja eri kohderyhmien osallistaminen toiminnan suunnitteluun voi edistää myös toiminnan tuloksellisuuden seurannan kehittymistä. Toiminnan kehittämisessä on hyvä huomioida myös erilaisten verkostojen ja yhteistyökumppaneiden tarpeiden ja toiveiden kuunteleminen sekä toimintaa tukevan viestinnän toteuttaminen siten, että se tavoittaa kohderyhmät riittävästi toiminnan eri vaiheissa.